Hankinta- ja rahoitusmallien vertailua

Aurinkoenergiainvestointi on kannattava ulkopuolisella rahoituksella, kun investoinnin sijoitetun pääoman tuotto ylittää ulkopuolisen rahoituksen korkokulut. Elinkaarensa aikana isompien kiinteistöjen aurinkovoimalainvestointi tuottaa auringonvalon hyödyntämisen kannalta otollisissa ja rakennusteknisesti mutkattomissa asennuskohteissa yleensä 4-9 prosentin vuotuisen tuoton.

Taulukko: Aurinkoenergiavoimalan hankinta- ja rahoitusmallien vertailua asiakkaan näkökulmasta (tiedot arvioita)

Hankinta- ja rahoitusmalli Sopimukset Voimalan omistajuus Ylläpito-vastuu  Rahoitus- ja palvelukulut (arvio)
Oma pääoma Hankintasopimus, pituus voimalan rakennusaika 1-3 kuukautta Asiakkaalla Asiakkaalla
Lainarahoitus Hankintasopimus sekä lainasopimus yleensä 10-15 vuotta Asiakkaalla Asiakkaalla Lainan korkokulut 0-2%
Rahoitus-leasing Leasingsopimus yleensä 8-15 vuotta, voi jatkaa Säilyy rahoittajan omistuksessa sopimuskauden, siirtyy asiakkaalle jäännösarvolla Asiakkaalla, rahoittajalla tai toimittajalla sopimuksesta riippuen Rahoituksen korkokulut kunnat 0,7-2% – muut 10%
Osamaksukauppa  Osamaksusopimus 8-15 vuotta Siirtyy osamaksujen myötä rahoittajalta asiakkaalle Asiakkaalla Rahoituksen korkokulut noin 10%
Pitkäaikainen aurinkosähkön tai -lämmön ostosopimus (PPA) Kiinteähintainen energian ostosopimus, kesto 10-25 vuotta Siirtyy vaiheittain tai jäännösarvolla asiakkaalle Rahoittajalla tai toimittajalla Ylläpito ja rahoituskulut noin 10%
Joukkorahoitus Rahoitusmuoto kannattaa mahdollisesti sisällyttää laina- tai leasingsopimukseen Riippuu mallista Sovittava erikseen Rahoituksen korkokulut noin 4-6%

Huomioita:

  • DCIM104GOPROKunnat voivat saada kiinteistöjen energiainvestointeihin hyvin edullista lainaa tai leasing-rahoitusta. Laina edellyttää yleensä vakuutta, joka on yleensä kunnan tapauksessa omaa omaisuutta. Katso kuntien hankintaohje täältä.
  • Osamaksu- ja leasingsopimusten etuna on, että kunta tai yritys voi tehdä investointeja ilman erityisiä vakuuksia. Lisäksi niitä ei pääsääntöisesti käsitellä kunnan tai yrityksen taseessa velkana, jolloin organisaation pääomarakenne säilyy edullisempana verrattuna lainarahoituksella tehtyihin investointeihin.
  • Kuntien tapauksessa laina- ja leasingrahoituksen kustannuksissa ei ole merkittävää eroa. Kuntarahoitus tarjoaa kunnille aurinkoenergiainvestointeihin edullista leasing- ja lainarahoitusta, jonka rahoituskulut ovat aurinkoenergiainvestoinnin tyypillistä tuottoa alhaisemmat. Näin ollen kunnilla on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet tehdä aurinkoenergiainvestointeja ilman omaa pääomaa kannattavasti ulkopuolisen rahoituksen avulla.
  • Investointien koon kasvattaminen vähintään yhden miljoonan euron tasolle edesauttaa ulkopuolisen rahoituksen saamista ja voi pienentää ulkopuolisen rahoituksen kuluja. Näin ollen useiden aurinkoenergiavoimaloiden hankkiminen tai aurinkoenergia- ja energiatehokkuusinvestointien yhdistäminen on suositeltavaa.

Kirjoittaja: DI Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto
Päivitetty: 23.4.2015

 

image_pdfimage_print