The housing company in Helsinki, Finland tests a new solar community IT service

Photo credit: HSSR Oy


  • Under current Finnish regulation, grid fees and electricity taxes apply to the electricity generated by housing companies within their property grid.
  • The housing company Haapalahdenkatu 11 is testing a smart metering IT service that enables residents to share the generated solar electricity.
  • In deciding whether to invest in the solar PV system, environmental motives of the housing company members dominated the decision-making process.
  • Key success factors were project leaders’ enthusiasm and determination.
  • The test model is promising but regulatory changes are required to make it more economically attractive for real-life conditions.

Background information

In Finland, there are approximately 2.6 million citizens living in 90,000 housing companies and 142,000 apartment buildings or terraced houses. Currently, renewable energy incentives such as investment grants, feed-in-tariffs or tax deductions are not available for housing companies or for any kind of residential buildings. Investment grants in Finland are only available for companies and municipalities.

The Limited Liability Housing Company Haapalahdenkatu 11 is located in Pikku-Huopalahti neighborhood in Helsinki. The two building complex consists in total of 24 apartments and 56 residents. It is taking part in the FinSolar pilot project lead by Aalto University to test a solar community IT service that enables its residents to share the electricity produced by a PV system through their property grid. FinSolar obtained a special permission from the Finnish Energy Authority, Ministry of Economy and the Employment and Financial Ministry. This permission was to test the solar community IT-service from 2017 to 2019 in cooperation with two Finnish Distribution System Operators (DSOs), some housing companies, and other stakeholders.

Brief description of what was done

In 2017, the housing company made an investment in a solar PV system in connection with the roof renovation. The solar power system has an output of 8,7 kWp and includes 33 panels and a 12,5 kWp inverter. The size of the inverter is larger than the power output for the future scalability of the solar PV system. Initially, the solar PV plant was intended to produce electricity only for the common parts of the building, e.g. yard lights, elevator, laundry room, etc. The opportunity to join FinSolar as a pilot case for community energy production emerged after the apartment owners had started discussions about the possibility to install a solar PV system.

Project champions and motivations

The main project champions were two residents who were part of the housing company’s board. They had a strong motivation to reduce the environmental impact of their residence. In addition, they had become familiar with solar PV technology at their place of work. Before starting the project, the two champions were also inspired and encouraged by a local solar energy advocate and expert. During the implementation phase, a project manager from HSSR Oy played a key role in providing them with the needed expertise.

Project supporters’ were motivated to join the FinSolar project as they had a desire to set a good example for other housing companies in Finland and to help remove legislative obstacles for similar community energy initiatives. Even without the opportunity to join FinSolar, the majority of the housing company’s residents would have still decided to make the solar PV investment. Therefore, the opportunity to join FinSolar influenced only the investment decision, which was to purchase a larger PV system. By doing so, the generated electricity could go beyond communal spaces, allowing residents to also benefit from it in their own apartment.

Decision making process

The shareholders needed to decide in the housing company’s general meeting regarding the solar PV investment and the participation in the FinSolar pilot project. Shareholders had different views and therefore it was difficult to reach a consensus. Furthermore, project opponents raised arguments against the profitability of the investment. The project opponents also considered the testing of a new model too risky, as it could have been non-compliant with the Finnish legislation after the end of the FinSolar project. On the other hand, the project leaders and supporters inside the housing company emphasized the importance of acting for the environment. Eventually, the decision was made by a vote.

Since the project was expected to reduce the general costs and the amount of needed capital was not so big, most of the residents did not see the low profitability of the investment as an obstacle so they voted in favor of the solar PV investment.

Ownership model adopted

The solar PV plant is owned by the residents through the Limited Liability Housing Company. In these companies, the number of shares that apartment owners hold depends on the apartment size and their payments to the common investments which are proportional to the shares. The solar PV plant is paid and owned by the residents in relation to their number of shares in the housing company. Therefore, the smart metering IT-service has a calculation algorithm that distributes hour by hour the solar electricity production to the apartments according to their size and percentage of shares.

Financing and economic viability

The cost of the system was approximately 13,000 € including 24% value added tax (VAT). The net present value (NPV) of the investment is approximately 5,000 €, the payback period of 21 years and the solar electricity production cost is about 8,7 ¢/kWh with an expected system lifetime of 30 years. The investment was financed with a bank loan.

Project implementation

Commissioned by the housing company, the roof renovation and solar PV system purchase was carried out by HSSR Oy company who specialize in renovation projects. All phases of the project implementation including permitting, tendering, supervising the installation works, etc. was covered by HSSR Oy. The IT service needed to allocate the solar power shares that were provided by the local Distribution System Operator (DSO) Helen Sähköverkko Oy. The housing management company Talohallinta Oy took care of all the contracts and paperwork. As a result, the project was very easy for the residents – they only had to make the decision on whether or not to invest in the solar PV system.

Project benefits

After the first year having solar panels in place, the housing company had made savings in the common electricity bills. This was felt as an encouraging result leading some of the residents to use the savings to purchase more plants for the gardens.


Currently residents of the housing companies throughout Finland cannot produce solar electricity for self-consumption in an economically feasible way. The electricity market regulation does not enable the sharing of the solar electricity inside the property grid. Distribution grid fees and electricity taxes apply even when solar electricity circulates inside the apartment building through DSO’s smart meters. Consequently, once the FinSolar project is concluded residents of the housing company are at risk of not being able to use 20% of their solar PV production for self-consumption.

The Measurement Instrument Directive (MID) is another barrier for community energy IT services. According to the directive, consumers should be able to monitor directly from the smart meter’s display measurement values that are used as a basis of their electricity billing. Currently smart meters in Finland do not display hour-by-hour electricity consumption or production values.

In addition, the value added tax (VAT) procedures present a challenge as housing companies are required to report any surplus solar electricity sales (even 1 €/year) to VAT register. This bureaucracy increases housing companies’ financial administration expenses by a minimum 500 €/year, hampering the profitability of the solar investment. Housing company Haapalahdenkatu 11 is currently looking into alternatives to VAT registration such as selling their surplus solar electricity for free (0 ¢/kWh) to their electricity provider.

Main lessons learned

  • It is important to have determination and remain motivated to carry out a project and not be afraid if some vocal community members oppose it.
  • The majority of the community members can still support a project even though they are silent during the meetings in which the investment is discussed.
  • One should find the right partners that can help in completing a project, e.g. local DSO, project managers, companies specializing in roof-renovation, energy experts, and local community energy champions.

Project champions’ recommendations to policymakers

  • It is important to remove regulatory barriers so that housing company residents can produce solar energy for self-consumption.
  • Incentives, such as investment grants or low-interest loans could make investment decisions easier.


Karoliina Auvinen and Salvatore Ruggiero
Aalto University School of Business, Helsinki, Finland

Published in September 2018. Original case story and other community energy cases can be found in website. 


Co2mmunity promotes solar community energy projects

Co-producing and co-financing renewable community energy projects

Co2mmunity in a nutshell

Aim: Support citizens to co-finance, co-develop, and co-operate sustainable energy projects.
Budget€ 3.15 million, thereof € 2.45 million from the European Union (European Regional Development Fund)
Project period: October 2017 to September 2020
Lead PartnerKiel University, Working Group Economic Geography

Aalto University School of Business is part of the Co2mmunity consortium, that has in total 14 partners from 8 different countries in the Baltic Sea Region. In each partner region, Co2mmunity project will promote community energy initiatives and manage renewable energy cooperative partnership RENCOPs. 

Aalto team’s role is to coordinate the collection of community energy case studies across the partner countries and develop a synthesis report on the current community energy situation in the region. It will showcase success factors of community energy projects that are transferable across contexts. Aalto University will also participate in writing white papers for public stakeholders.

More information: 
Project Manager, researcher, M.Sc. (Eng.) Karoliina Auvinen,, +358 50 462 4727
Postdoctoral Researcher, PhD Salvatore Ruggiero,, +358 50 435 9025



Case: Taloyhtiön aurinkosähköinvestointi Helsingin Pikku-Huopalahdessa

Kuva: HSSR Oy

Helsinkiläinen asunto-osakeyhtiö Haapalahdenkatu 11 osallistuu pilottitaloyhtiönä FinSolar taloyhtiökokeiluun. Taloyhtiön asukkaat testaavat hankkeessa aurinkosähkön hyvityslaskentamallia, joka on yhdenlainen energian internet -palvelu. Taloyhtiö on mukana kokeilussa, jotta voisi näyttää esimerkkiä ja raivata tietä muillekin pientuotannosta kiinnostuneille taloyhtiöille Suomessa.

Alle on koottu tiedot taloyhtiön hankintaprosessista, aurinkosähköjärjestelmästä, investoinnin kannattavuudesta ja aurinkoenergian käytöstä. Kuvausta täydennetään hankkeen aikana seurantatiedon ja kokemusten karttuessa.

Tekniset ja taloudelliset tiedot

Rakennuksen tiedot: As.oy Haapalahdenkatu 11 on Hitas-taloyhtiö, jossa asuu yhteensä 56 asukasta. Taloyhtiöön kuuluu 17 asunnon kerrostalo ja seitsemän asunnon rivitalo.
Aurinkoenergiajärjestelmän tiedot: Koko 8,74 kWp, sis. 33 kpl paneelia ja 12,5 kWp kolmivaiheinen invertteri. Invertteri on suurempi kuin paneelisto vaatisi. Isompi invertteri hankittiin, jotta voimalaa on helpompi laajentaa jatkossa.
Järjestelmän toimittaja ja asennusvuosi: Green Energy Finland, 2017
 Takuut: Tuotetakuu 15 vuotta, paneelien toimintatakuu ja yli 80 %:n tuottotakuu 25 vuotta, invertterin ja kiinnitysjärjestelmän takuu 10 vuotta.
Aurinkosähköjärjestelmän hankintakustannus noin (hinta määritelty 7 saadun tarjouksen perusteella), sis. paneelit, kiinnikkeet, invertterin ja asennuksen. Noin 13 000 €, sis. ALV
Investointituet:  Ei
Rahoitus: Toteutettiin taloyhtiön yhteisinvestointina, osana taloyhtiön vesikattoremonttia ja sen rahoitusta. Taloyhtiö budjetoi aurinkovoimalan hankintaa varten 23 000 euroa syksyllä 2016.
Kannattavuus: Investoinnin nettonykyarvo noin 4 000 euroa sekä aurinkosähkön omakustannushinta noin 8,7 snt/kWh 30 vuoden pitoajalla. Katso kannattavuuslaskelmat tästä.

Päätöksenteko- ja hankintaprosessi

Aurinkosähköjärjestelmän hankintaprojekti

Aurinkopaneelien hankinta toteutettiin taloyhtiössä vesikattoremontin yhteydessä. Projekti toteutettiin Helsingin Seudun Suunnittelu- ja Rakennuttajapalvelu HSSR Oy:n johdolla. HSSR Oy selvitti, kannattaisiko taloyhtiön hankkia aurinkosähköjärjestelmä sekä hoiti aurinkosähköjärjestelmän kilpailutuksen ja asennuksen valvonnan kattoremontin yhteydessä.

Kuva: HSSR Oy

Taloyhtiön vesikattoremonttia varten haettiin Helsingin kaupungin rakennusvalvonnasta rakennuslupa. Aurinkovoimala oli mukana lupahakemuksessa yhtenä kattoremontin osana. Jo tässä vaiheessa paneelien sijoittelu oli määritelty katolle niin, että sähköjohdot ja -kytkennät voidaan tehdä mahdollisimman helposti ja asennuspaikka katolla on mahdollisimman optimaalinen auringon säteilyn ja aurinkosähkön käytön kannalta. Suunnitelmassa huomioitiin, että vesikaton lumiesteet ovat myös riittävät paneelien näkökulmasta.


Lokakuussa 2016 taloyhtiön hallitus kutsui kokoon ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa asukkaat äänestivät aurinkosähkövoimalan ostamisesta ja pilottitaloyhtiöksi ryhtymisestä. Taloyhtiö päätti lähteä mukaan pilottiin, kun vilkkaan keskustelun jälkeen enemmistö äänesti myönteisesti.

Aurinkovoimalan mitoitus ja aurinkosähkön hyödyntäminen

Taloyhtiön aurinkovoimala mitoitettiin niin, että yli 80% aurinkosähköstä kuluu taloyhtiössä kiinteistösähkön kulutukseen, kuten koneelliseen ilmanpoistoon, pesutupaan sekä porraskäytävien ja säilytystilojen valaistukseen. Alle 20% aurinkosähköstä jaetaan asukkaiden käyttöön hyvityslaskentamenetelmällä. Aurinkosähköjärjestelmän tuotto on sen verran vähäistä suhteessa koko taloyhtiön kulutukseen, että jakeluverkkoon syötettävää ylijäämäsähköä ei synny. Voimalaan hankittiin isompi invertteri, jotta voimalan kokoa voidaan myöhemmin kasvattaa asukkaiden tarpeisiin, mikäli pilotoitava hyvityslaskentamalli saa viranomaisten hyväksynnän.

Hyvityslaskentasopimus ja aurinkosähkön jakaminen asukkaille

As Oy Haapalahdenkatu 11 ja Helen Sähköverkko Oy solmivat sopimuksen aurinkosähkön hyvityslaskennasta ja jyvityksestä taloyhtiön asukkaille toukokuussa 2017. Sopimuksen hoiti taloyhtiön hallituksen valtuutuksella isännöitsijä Talohallinta Management Oy. Hyvityslaskentasopimus on voimassa toistaiseksi. FinSolar -kokeilun ajan Helen Sähköverkko Oy tarjoaa taloyhtiölle hyvityslaskentapalvelun maksutta. Kokeilun jälkeen, mikäli hyvityslaskenta saa viranomaisten hyväksynnän, energian internet -palvelun kaavailtu hinta taloyhtiölle on noin 10 euroa kuukaudessa.

Aurinkosähkön jakoperusteena on osakkeiden määrä yhtiöjärjestyksen mukaisesti, jolloin isompien asuntojen jako-osuus on suurempi kuin pienten asuntojen. Näin ei myöskään ollut tarvetta tehdä muutoksia taloyhtiön yhtiöjärjestykseen, koska aurinkosähkön jakoperuste vastaa asunto-osakelaissa ja taloyhtiön nykyisessä yhtiöjärjestyksessä määriteltyä kustannusten jakoperustetta. Mikäli taloyhtiössä olisi päädytty johonkin muuhun jakoperusteeseen, olisi se pitänyt määrittää ja päivittää taloyhtiön yhtiöjärjestykseen.

Aurinkosähköjärjestelmän verkkoonkytkentä
Kuva: Jari Kauppinen / HSSR Oy

Taloyhtiön isännöitsijä teki ennen järjestelmän asennusta ja verkkoonkytkentää sähköisen ilmoituksen pientuotannosta Helen Sähköverkko Oy:lle. GEF Oy asensi aurinkosähköjärjestelmän taloyhtiön katolle ja kytki sen tuotantoon kesäkuussa 2017.

Helen Sähköverkko Oy:n kanssa laadittiin verkkopalvelusopimuksesta erillinen pientuotannon verkkoonkytkentäsopimus niin, että siihen sisältyy myös mahdollinen pientuotannon siirto taloyhtiön kiinteistöverkosta jakeluverkkoon. Helen Sähköverkko Oy ei peri pientuotannon siirrosta maksua, vaikka sähkömarkkina-asetuksen mukaan verkkoyhtiöt voivat periä tuotannon siirrosta keskimäärin 0,07 snt/kWh vuodessa. Käytännössä Haapalahdenkatu 11 asunto-osakeyhtiön aurinkovoimala on mitoitettu niin pieneksi, ettei ylijäämää käytännössä siirry kiinteistöverkosta jakeluverkkoon edes aurinkoisina ja kirkkaina kesäpäivinä.

Sähköenergiasopimuksen päivittäminen

Kun aurinkosähköjärjestelmä oli asennettu ja kytketty verkkoon, isännöitsijä Talohallinta Management Oy ilmoitti taloyhtiön nykyiselle sähköntoimittajalle taloyhtiön ryhtymisestä pientuottajaksi. Sähköyhtiötä ei tässä vaiheessa kilpailutettu, koska taloyhtiöllä on voimassa Keravan Energia Oy:n kanssa määräaikainen sähkösopimus. Näin ollen nykyinen sähköntoimittaja päivitti sähkösopimuksen niin, että sopimus kattaa myös aurinkosähkön mahdollisen ylijäämän ostamisen. Määräaikainen sopimus päättyy vuoden 2019 lopussa, jonka jälkeen taloyhtiön sähkösopimus kilpailutetaan niin, että yhtenä lähtökohtana on saada pientuotannolla saavutettavasta ostoenergian säästöstä mahdollisimman hyvä taloudellisen hyöty.

Järjestelmän huolto

Useampi aurinkosähkötarjouksen antanut yritys tarjosi järjestelmän toimittamisen lisäksi myös sen oheen huoltosopimusta. Taloyhtiössä kuitenkin päätettiin, ettei huoltosopimusta oteta, koska aurinkosähköjärjestelmän huoltotarve on niin vähäinen. Hallitus totesi, ettei esimerkiksi lunta tai siitepölyä puhdisteta paneelien päältä erikseen vaan odotetaan, että lumi sulaa itsestään ja sadevesi puhdistaa paneelit.

Aurinkosähköjärjestelmän toimittaja GreenEnergy Finland Oy tarjosi taloyhtiölle testattavaksi GEF Vision -palvelun, josta voi tarkastella aurinkosähköjärjestelmän tuottoa lähes reaaliajassa. Näin ollen todettiin, että aurinkovoimalan tuotannon ja toiminnan tarkkailu hoidetaan itse, koska kaikki taloyhtiön asukkaat voivat tarkkailla aurinkovoimalan tuotantoa netistä. Tuotantotietojen pohjalta on mahdollista huomata, mikäli voimalaan tulisi jokin vika.


Taloyhtiö on ilmoittanut aurinkosähköjärjestelmän mukaan kiinteistövakuutuksen piiriin. Aurinkovoimala ei ole vaikuttanut vakuutuksen hintaan mitenkään.


FinSolar -hankkeen vetäjä ja tutkija Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Päivitetty: 7.11.2017


Kauppinen Jari. 6-10/2017. Haastattelu ja sähköpostit.
Maukkonen Nina. 8-9/2017. Haastattelu ja sähköpostit.
Nousiainen Mika. 8-9/2017. Haastattelu ja sähköpostit.

Tuhoaako aurinkosähkö Suomessa epäoikeudenmukaisesti verkkoliiketoiminnan ja valtion talouden?

Asun sähkölämmitteisessä 1950-luvun alussa rakennetussa omakotitalossa. Vuonna 2009 teimme rakennuksessa perusremontin, jonka yhteydessä toteutettiin myös joukko energiansäästöön liittyviä uudistuksia. Talon eristystä parannettiin ja osa ikkunoista uusittiin. Lamput vaihdettiin LED-lamppuihin. Hankittiin ilmalämpöpumppu säästämään sähkön käyttöä kevät- ja syyskausina sekä palautettiin taloon vähäpäästöinen kotimainen varaava tulisija pakkaskauden huipputehoa madaltamaan.

Energiaremontin seurauksena sähkön kulutuksemme putosi noin 3 000 kWh vuodessa, vaikka talon pinta-alaa samalla laajannettiin ja otettiin käyttöön pieni sähkölämmitteinen sauna vanhan rapautuneen pihasaunan tilalle. Saimme kaikilta tahoilta positiivista palautetta säästötoimenpiteiden tekemisestä.

Vuonna 2015 päätimme jatkaa valitulla säästölinjalla ja hankimme katolle kolmen kilowatin (3 kWp) aurinkosähköjärjestelmän, joka kahden vuoden kokemuksen perusteella tuottaa vuositasolla runsaat 2 400 kWh sähköä. Tästä määrästä pystymme itse käyttämään runsaan puolet ja loput myymme sähköyhtiöllemme samaan hintaan kuin siltä ostamme sähköä (Ekosähkö Oy). Säästöä ostosähköömme tulee näin runsas 1 300 kWh ja lisäksi tuotamme verkkoon muiden käyttöön noin 1 100 kWh eli kokonaisuudessaan valtakunnassa tarvitsee tuottaa tuo runsas 2 400 kWh sähköä vähemmän kuin ennen puhtaaseen tuotantomuotoon tekemäämme investointia.

Aurinkosähköjärjestelmä säästää meiltä ostosähköä hieman alle 10 % kuluttamastamme sähköstä. Säästö on paljon pienempi kuin vuoden 2009 remontin synnyttämä säästö.

Mutta sitten tuli se yllätys. Jatkuvasti aloin törmätä puheeseen, että olen tehnyt jotain epäreilua.

Minulle ja monelle muulle on sanottu, että aurinkosähköä tuottamalla luotu säästö vähentää valtion verotuloja ja erityisesti, että minun sähkön siirtomaksujen vähentyessä muut tahot joutuvat maksamaan enemmän siirtomaksuja. Tuoreena esimerkkinä eräs energiateollisuuden edustaja twitteröi huhtikuun alussa seuraavasti: ”Aurinkosähköjärjestelmän tuotto voi olla tuo, jos käyttää kaiken (tuotetun sähkön) itse. Eikä osallistu verkon ylläpitoon ja veroihin, kuten samanlaiset paneelittomat talot.

Minusta tämä huomautus on kummallinen.

Suomen olosuhteissa aurinkosähkö vertautuu sähkön säästöön kiinteistöissä. Ainoastaan sähkön säästötoimenpiteenä se on kannattavaa, eikä sen avulla saavutettu sähkön säästö yleensä ole 5 – 10 prosenttia enempää kiinteistön kokonaiskulutuksesta.

Jos aurinkosähköllä säästäjiä moititaan siirtomaksujen ja verotulojen vähenemisestä, niin miksi tätä huomautusta ei kohdisteta kaikkeen sähkön säästöön?

Jokainen LED-lampulla säästetty wattitunti vähentää valtion sähköverotuloja ja verkkoyhtiöiden siirtomaksuja. Jokainen ilmalämpöpumpulla tai paremmilla ikkunoilla säästetty kilowattitunti tekee saman. Minun kohdallani valtio menetti sähköverotuloja ja verkkoyhtiöt siirtomaksuja paljon enemmän vuoden 2009 remontin seurauksena, kuin aurinkosähköjärjestelmäni takia. Mutta koskaan en ole kuullut huomautuksia sen takia.

Noustaan omasta esimerkistäni yleisemmälle tasolle ja puhutaan asioiden oikeista mittasuhteista. Suomessa on tällä hetkellä verkkoon kytkettyjä aurinkosähköjärjestelmiä noin 20 MW ja ne tuottavat sähköä karkeasti noin 16 000 – 18 000 MWh vuodessa (= 0,016 – 0,018 TWh). Jokainen ymmärtää, että tällaisella määrällä ei ole olennaisia vaikutuksia sähkövero- tai siirtomaksutuloihin, kun kokonaiskulutus on 85 TWh vuodessa.

Verkkoyhtiöt voivat oikeutetusti pohtia riittävätkö siirtomaksut kasvavien verkkokustannusten kattamiseen, mutta syyt tilanteeseen ovat aivan muualla kuin aurinkosähköjärjestelmissä. Suomessa sähkön kulutus oli vuonna 2016 samalla tasolla kuin vuonna 2003 ja huippuvuoden 2007 jälkeen sähkön kulutus on laskenut 5 TWh erityisesti teollisuuden vähentyneen energiantarpeen vuoksi. Samaan aikaan verkkojen kehittämiseen on ollut tarvetta investoida kohtuullisen paljon.

Jatkossa sähkön kulutus kasvaa maltillisesti, joten lisää jakajia siirtokustannuksille on kyllä tulossa. Lisäksi verkkoinvestointien kannattavuus monopoliliiketoimintana on taattu aika korkealle tasolle, mikä näkyy siinäkin, että verkkoliiketoiminta on käynyt kaupaksi.

Kysymys siitä, miten muuttuneessa sähkömaailmassa verkkomaksuja tulisi periä, jotta systeemi ohjaisi sähkön käyttäjiä kokonaisuuden kannalta oikein ja olisi samalla oikeudenmukaista eri sähkönkäyttäjien ja verkkoyhtiöiden näkökulmasta, on perustellusti parhaillaan pohdinnan alla. Siihen on syytä palata toisessa blogissa.

Nyt toivon vain, että ymmärrettäisiin sähkön säästön olevan järkevää, tekipä kuluttaja, yritys tai julkinen organisaatio sitä LED-lampuilla, lämpöpumpuilla, paremmilla ikkunoilla tai tuottamalla osan kuluttamastaan sähköstä itse. Vai pitäisikö lopettaa matalaenergiarakentamisen edistäminen siksi, että vähän energiaa käyttävät talot eivät ”osallistu verkon ylläpitoon ja veroihin”, kuten paljon energiaa kuluttavat talot?

Lisäksi: aurinkosähköä syntyy Suomessa kiinteistöissä maalis-lokakuussa ja tuolloinkin se pystyy korvaamaan fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä, vaikka fossiilisten polttoaineiden käyttö on suhteellisesti suurempaa talvikautena.

Professori Raimo Lovio
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Mikä olisi hyvä keino edistää kuluttajien investointeja aurinkosähköön: vertailussa sähköverovähennys ja investointituki

Suomalaiset kuluttajat ovat innostuneita aurinkoenergiasta. Suomessa asukassektorin aurinkoenergiainvestoinnit eivät ole kuitenkaan taloudellisten kannustimien piirissä. Kotitaloudet voivat saada toki aurinkoenergiainvestointien työosuudesta kotitalousvähennystä, mutta asunto-osakeyhtiöt eivät. Kotitalousvähennys ei ole sinällään puhtaan energian edistämiskeino, koska kotitaloudet voivat saada kotitalousvähennystä oikeastaan kaikesta ulkopuolisella työvoimalla teetetystä kotitaloustyöstä. Siinä mielessä kotitalousvähennystä ei voi laskea uusiutuvan energian tai energiatehokkuuden edistämistoimenpiteeksi.

Monissa maissa kuluttajien aurinkoenergiainvestointeja edistetään eri keinoilla, kuten nettomittaroinnilla tai -laskutuksella, investointituilla, syöttötariffeilla tai verokannustimilla.

Suomessa kuluttajien aurinkoenergiainvestointien erilaisista edistämiskeinoista on käyty vilkasta keskustelua. Seuraavassa esimerkkilaskelmassa tarkastellaan ja vertaillaan kahden taloudellisen ohjauskeinon vaikutusta aurinkosähköinvestointien kannattavuuteen:

  1. investointituki 30%
  2. kuluttajien omistaman aurinkoenergian sähköverokompensaatio, jossa kuluttajat vapautetaan sähköverosta aurinkopaneelien omistusosuuden suhteen siltä osin, kun paneelien tuotto alittaa oman vuotuisen sähkönkulutuksen


Kannattavuuslaskelmassa vertaillaan kahta järjestelmää, joista ensimmäinen on asuintalon katolle asennettu pieni 3 kW:n aurinkosähköjärjestelmä ja toinen teollisuusrakennuksen katolle asennettu 300 kW:n aurinkosähköjärjestelmä. Investoinnin kannattavuutta ja investointimallien muutosten vaikutuksia tuottoihin on arvioitu FinSolar-hankkeen aurinkosähkön kannattavuuslaskentatyökalulla.

Laskelmissa on käytetty seuraavia oletuksia:

  • Järjestelmän käyttöikä 30 vuotta
  • Pienen järjestelmän ylläpitokustannus alkuinvestoinnista 10 %
  • Suuren järjestelmän ylläpitokustannus alkuinvestoinnista 8 %
  • Pientalojen sähkön kuluttajahinta 14 snt/kWh ja yritys- ja yhteisöasiakkaiden kuluttajahinta 8 snt/kWh[1]
  • Sähkön ostohinnan nousu 1 %/v
  • Laskentakorko 1%
  • Aurinkosähköjärjestelmän vuosituotto 825 kWh/kWp (Etelä-Suomi, sisämaa)
  • Tuotettu aurinkosähkö pystytään käyttämään kokonaan kulutuspisteessä
  • Sähkövero 2,79 snt/kWh
Tapauskuvaus Vaihtelevat oletukset Sisäinen korkokanta (IRR) Takaisin-maksuaika
CASE 1: Pientalon 3 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, avaimet käteen toimitushinta 6 000 eur (2 eur/Wp) sis. ALV 24% Ei tukia 4,1% 19 vuotta
Kotitalousvähennys 15% alkuinvestoinnista 5,5% 16 vuotta
CASE 2: Yrityksen 300 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, avaimet käteen toimitushinta 300 000 eur (1 eur/Wp) Ei tukia 5,4% 16 vuotta
TEM energiatuki 30 % 9,1% 10 vuotta
CASE 3: Kuluttajien aurinkoenergiaosuuskunnan 300 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, avaimet käteen toimitushinta 300 000 euroa (1 eur/Wp) + palvelukulu 10% 30 000 euroa, yht. 330 000 euroa.  Kukin osakas omistaa 3 300 eurolla 3 kW:n osuuden voimalasta. Sähköverokompensaatio: oma omistusosuus vapautettu sähköverosta 2,79 snt/kWh, jolloin aurinkosähkön myyntihinta osuuskunnan osakkaille 5,79 snt/kWh (pörssihinta 3 snt/kWh + sähkövero 2,79 snt/kWh) 1,9% 26 vuotta
TEM energiatuki 30% ja sähköverokompensaatio 4,7% 18 vuotta
TEM tuki 30% ja aurinkosähkö myydään voimalan sijaintikohteeseen yritykselle hintaan 8 snt/kWh. Osakkaat saavat tuloista osinkoja tai korkotuottoja. 8% 11 vuotta


  • Aurinkoenergiainvestoinnista tulee parhaiten kannattava TEM:n 30%:n energiatuella niin, että sähkö kulutetaan suoraan kiinteistössä. Kiinteistön omaan käyttöön tuotetun sähkön kannattavuus johtuu siitä, ettei siitä tarvitse maksaa siirtomaksuja, sähköveroa tai huoltovarmuusmaksua. Nykyinen laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta[2] rajaa sähköverotuksen ja huoltovarmuusmaksun ulkopuolelle kiinteistökohtaiset järjestelmät, joiden nimellisteho ei ylitä 100 kVA:n tehoa tai 800 000 kWh:n vuosituotantoa.
  • Pelkästään sähköveron poistaminen ei paranna investointien kannattavuutta. Kun sähkö pitää myydä verkon yli, niin sähköstä pitää kuitenkin maksaa siirtomaksu. Voimalahankintaan pitäisi saada lisäksi investointitukea, jotta esimerkiksi aurinkoenergiaosuuskuntien perustamisesta voisi tulla kannattavaa.
  • Asukkaille voi olla taloudellisesti kannattavaa investoida aurinkoenergiaan esim. osallistumalla isompien aurinkovoimaloiden joukkorahoitukseen niin, että annetusta lainasta voi saada osinkoja tai korkotuottoja. Kuluttajien voimalasta sähkö myytäisiin PPA-mallilla (power purchase agreement) suoraan kiinteistössä sijaitsevalle yritykselle tai julkiselle organisaatiolle.

Tämän tarkastelun perusteella kannustavin keino edistää kuluttajien aurinkoenergiainvestointeja olisi ottaa asukkaat TEM:n energiatuen piiriin.


FinSolar-projektipäällikkö, DI Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto



[1] Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu].ISSN=1799-7984. 1. Vuosineljännes 2015, Liitekuvio 5. Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.8.2015]. Saatavissa:

[2] Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 1260/1996. Saatavissa:

Aurinkosähkön kuluttajatutkimuksen tuloksia (v. 2013)

Vaasan yliopisto selvitti vuonna 2013 Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat (SGEM)-tutkimusohjelmassa suomalaisten kotitalouksien halukkuutta aurinkosähkön pientuotantoon.

Tutkimuksen ensimmäisessä osassa 20 energia-alan asiantuntijaa ja 17 aurinkopaneelien omistajaa kertoivat näkemyksensä aiheesta. Haastateltujen pientuottajien keski-ikä oli 59 vuotta. Toisessa osassa toteutettiin nettikysely 198 omakotitaloasukkaalle, jotka eivät omistaneet aurinkopaneeleja.

Tutkimuksen tuloksia:

  • Kaikkien vastaajien mielestä suuriin syy pientuotannon vähäiseen suosioon on laiteinvestoinnin pitkä takaisinmaksuaika.
  • Asiantuntijat uskoivat, että investoinnin takaisinmaksuajan pitäisi painua alle 10 vuoteen, jotta kuluttajat innostuisivat laajamittaisesti omasta sähköntuotannosta. Asiantuntijoiden mukaan olisi tärkeää nähdä aurinkopaneelit sijoituksena, joka nostaa kiinteistön arvoa ja tuottaa pidemmällä aikavälillä. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan potentiaalisimmat sähkön pientuottajat ovat yli 50-vuotiaita.
  • Paneelien omistajat perustelivat hankintaansa vaihtelevasti sillä, että paneelit tuottavat ilmaista sähköä, ympäristöarvoilla ja sähköntuotannon teknisellä kiinnostavuudella. Ennen aurinkopaneelien hankintaa omakotitalon omistajia oli kiinnostanut turvallisuus liittyen talon kattoon. Kokemukset olivat myönteisiä, ja lähes kaikki olivat valmiita suosittelemaan paneeleja muillekin.
  • Omakotitaloasukkaista 74% piti sähkölaskun merkitystä suurena ja sähkölämmittäjistä vielä useampi. Tuuli- ja aurinkovoimasta kuluttajilla oli niin myönteisiä kuin kielteisiäkin näkemyksiä, mutta pääosin niiden lisäämistä kannatettiin. Kotitalouksien omasta sähköntuotannosta suurin osa tiesi vain vähän tai ei mitään. Aurinkopaneelien sopivana investointikustannuksena vastaajat pitivät noin 4 000 euroa ja takaisinmaksuaikana kahdeksaa vuotta.

Lähde: Cleen Oy. 2014. Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat -loppuraportti. Saatavissa:

Vuores -talon aurinkosähköinvestointi, Tampere

Tekniset ja hintatiedot:

Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: Rakennusleasing-sopimuksella rahoitettu, toimii koulutuskeskuksena, Tampere
Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, 45 kWp
Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Areva-solar Oy, 2014
Järjestelmän elinikä: 30 vuotta
Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus 68 500 €
Maksetut tuet: TEM:n 30 % energiatuki
Rahoitus: Rakennusleasing-sopimus
Järjestelmätakuu Paneeleilla on 25 vuoden 80 % nimellistuottotakuu


Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään?

Tavoitteena on saada 100 % aurinkosähköjärjestelmällä tuotetusta sähköstä korvaamaan rakennuksen omaa sähkönkäyttötarvetta.

Miten hankinta eteni?

Laitteisto hankittiin normaalin rakennushankintaprosessin mukaisesti siten, että hankesuunnittelijaksi palkattiin aurinkosähköalan konsultti. Varsinaisen kilpailutuksen teki kaupungin tekninen toimi.

Oliko ongelmia?

Kilpailutusprosessi jouduttiin uusimaan valintakriteeristössä ja vaatimusmäärittelyssä olleen ristiriidan takia. Toisella kierroksella saatiin saman sisältöiset tarjoukset samoilta toimittajilta, joten tilanne ei oleellisesti muuttunut.

TEM-tukiehdot aiheuttivat potentiaalisen ongelman, sillä tukiehdoissa sanotaan, ettei tuettua laitteistoa saa myydä määräaikaan tuen saannin jälkeen. Tässä tapauksessa rakennusleasing-ratkaisu katsottiin kuitenkin rahoitusjärjestelyksi, joten tuki voitiin hyödyntää alkuperäisen omistajan, eli Tampereen kaupungin puolelta.




Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller


Haastattelu 22.12.2014 ja sähköpostivaihto: Antti Lakka.

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua, Antti Lakka 2.10.20114

Lisätietoja: Investoinnin kannattavuuslaskelmat


Aurinkoenergiaa Helsingin kouluihin!


FinSolar -hanke järjesti yhteistyössä Helsingin kaupungin virastojen kanssa työpajan, jossa pohdittiin vaihtoehtoisia malleja hankkia aurinkoenergiaa.

Tilaisuuden aloitti FinSolar hankkeen vetäjä Karoliina Auvinen, joka esitteli FinSolar hankkeen sekä tuloksia kunnallisten hankintamallien selvityksestä. Esityksessä avattiin, miten aurinkoenergiahankinnan voi hoitaa taloudellisesti kannattavasti. Mitä eri vaihtoehtoja aurinkoenergian hankintaan ja rahoitukseen kunnilla on? Katso myös Helsingin kaupungin hankintapolku aurinkoenergiainvestoinneissa täältä.

Tilaisuuden kohokohtana Helsingin Ressun peruskoulut oppilaat esittivät projektinsa, jossa tavoitteena on hankkia koulun katolle aurinkosähkövoimala.

Sirpa Eskelinen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta kertoi Aurinkolahden koulun aurinkojärjestelmästä. Hän myös kuvasi Helsingin kaupungin kannalta lupaavimpia hankinta- ja investointimalleja.

Arkkitehti Pirjo Pekkarinen-Kanerva Helsingin kaupungilta esitteli rakennusmääräysten reunaehtoja energian pientuotantoon rakennuksissa.


Aurinkoenergiajärjestelmän hankintapolku: case Helsingin kaupunki

Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa analysoitiin case-esimerkkinä Helsingin kaupungin aurinkoenergian hankintapolkua osana kuntien hankinta- ja rahoitusmallien selvitystyötä.

Alla olevassa kaaviossa esitetty Helsingin kaupungin hankintapolku kuvaa aikajärjestyksessä toimenpiteitä, joita aurinkosähköinvestointiprojektin läpivienti edellyttää kaupungin organisaation sisällä.

Kaavio: Helsingin kaupungin aurinkosähköjärjestelmän tyypillinen ja yksinkertaistettu päätöksenteko- ja hankintapolku olemassa olevaan rakennukseen

3. Yhteydenotto TEMiin ja tunnustelu, onko investointituen saaminen hankkeelle mahdollista ja millä tukiosuudella.

2. Omistajavirasto, joka on tyypillisesti Kiinteistöviraston tilakeskus, antaa selvitysluvan.

1. Jokin kaupungin virasto, kuten varhaiskasvatus, opetus-, rakennusvirasto tai kiinteistöviraston tilakeskus tekee investointiehdotuksen.

6. Tehdään tarjouskyselykierros avaimet käteen -periaatteella tai mahdollisesti osissa, jos koko yli 10 kW.

5. Rakennuttajavirasto tekee tai teettää yleensä alustavat investointilaskelmat.

7. Kun edullisin tarjous on selvillä,

TEM:lle laaditaan energiatukihakemus.

8. Jäädään mahdollisesti odottamaan TEM:n investointitukipäätöstä (käsittelyn kesto noin 1-6 kk).

9. Rakennuttajavirasto esittää investointipäätöstä.

10. Hyväksynnän jälkeen kaupungin hankintajuristi käy tarjouksen ja hankintasopimuksen muodollisesti läpi.

 11. Tilataan aurinkoenergia-järjestelmä ja ym. talotekniset toimet sisältävä rakennusurakka(t).

12. Voimala  rakennetaan.

13. Urakan tilaava(t) virasto(t) maksavat laskut. Maksaja allokoi kulut päätöksenteko-vaiheessa sovitun jaon mukaisesti eri virastoille.

 15.Maksatusanomuk-sen tarkistus tilataan tilintarkastajalta ennen sen toimittamista TEM:lle kaikkien kuluerien hyväksyttämiseksi. 

14. Tehdään TEM:lle maksatusanomus, jossa eritelty kaikki kulut toteutuneiden mukaisesti.

16. TEM:ltä saattaa tulla lisäselvitys-pyyntöjä.

17. TEM tekee maksatuspäätöksen ja myönnetty energiatuki maksetaan hakijalle.

4. Kohteeseen tehdään talotekniset selvitykset ja suunnitelmat.

Flowchart arrow1
flowchart arrow2
Flowchart arrow1
flowchart arrow2
flowchart arrow2
flowchart arrow2
flowchart arrow2
Flowchart arrow1
flowchart arrow2
flowchart arrow2
flowchart arrow2
flowchart arrow2
flowchart arrow2
flowchart arrow2
Flowchart arrow1
Flowchart arrow1

Kommentteja ja tarkennuksia hankintapolkuun:

  • Prosessi etenee eri tavalla kaupungin organisaatiossa esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, kun investoinnin tekijänä on Pelastuslaitos tai Liikuntavirasto (ks. kohta 1).
  • Kohta 6: Kaupungin tarjouskysely toteutetaan yleensä avaimet käteen –periaatteella alle 10 kW:n tapauksissa, mutta sitä suuremmat voimalainvestoinnit tehdään rakennuskohteen tarpeiden mukaisesti yhtenä tai useampana hankintana. Investoinnissa on mahdollisesti mukana tarvittavia taloteknisiä elementtejä, kuten automaatiojärjestelmän laajennustyöt energian tuotanto- ja kulutustietojen seuraamiseksi.
  • Kohta 9: Olemassa oleviin rakennuksiin aurinkoenergiainvestoinnista pyritään päättämään kohteen energiaremontin yhteydessä. Remonttien kokonaisbudjetti on yleensä päätetty jo aiemmin kaupungin vuosibudjetin laadinnan yhteydessä.

Helsingin kaupungin tapauksessa yksittäisen hankkeen ja sen rahoituksen hyväksyminen voi edellyttää useamman viraston myönteistä päätöstä. Jokainen hankinta tai investointipäätös voi edellyttää erilaista käsittelytapaa. Investointiprojektin vetäjältä kuluu koordinointiin aikaa, koska päätöksenteon ja investointiprosessin toteutus jakautuu usein monen eri hallinnollisen yksikön välille. Tyypillisesti yhdellä kaupungin virastolla on kiinteistön omistus, toinen virasto toimii kyseisen kiinteistön käyttäjänä ja kolmas voi toimia asiantuntijana energiahankinnoissa. Julkinen hankintalaki asettaa lisähaasteita hankinnan toteuttamiseen. Projektin talouden hallinnointi voi myös tapahtua usean eri talousyksikön toimesta. Investointien koordinointi edellyttää hyvää kuntaorganisaation sisäistä tuntemusta.

Case-analyysin perusteella voidaan yleisesti todeta, että työntekijöiden ajalliset resurssit ja heiltä edellytettävä monialainen osaaminen voivat olla cleantech-hankintoja rajoittava tai hidastava tekijä kunnissa.

Laatinut: DI Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto
Päivitetty: 23.4.2015


Eskelinen Sirpa, HKR, Helsingin kaupunki. 11/2014 – 3/2015. Haastattelut ja sähköpostit.