image_pdfimage_print

Veroselvitys liikkeelle: Miten menee taloyhtiöiden ALV eri aurinkosähkön tuotanto- ja sähköajoneuvojen latausmalleissa?

 

Aurinkopaneelit AsOy Haapalahdenkatu 11:n katolla Helsingissä. Kuva: GEF Oy

FinSolar taloyhtiökokeilu -hankkeessa selvitetään, miten asunto-osakeyhtiöiden arvonlisäverovelvollisuus määräytyy erilaisten aurinkosähkön tuotantomallien ja sähköjoneuvojen latausmallien kohdalla. Veroasiantuntijoiden suosituksesta selvitys laaditaan tekemällä ALV:sta ennakkoratkaisupyyntö keskusverolautakunnalle FinSolar-hankkeen yhteistyöverkostossa mukana olevan taloyhtiön, oululaisen As.Oy Tiedonkaarenportin nimissä. Tiedotamme tuloksista keväällä 2019, kunhan Keskusverolautakunnalta saadaan 3.12.2018 toimitettuun ennakkoratkaisupyyntöön (ks. alla) vastaus.

Selvityksen tavoitteena on selkeyttää kaikille suomalaisille asunto-osakeyhtiöille, millä tavoin arvonlisäverokysymykset kannattaa huomioida ja hoitaa, kun taloyhtiöhin hankitaan aurinkosähköä ja sähköautojen latauspisteitä.

Lisätietoja:
FinSolar-projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, s-posti: karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. 050 4624727 


Keskusverolautakunnalle 3.12.2018 toimitettu ennakkoratkaisupyyntö:

Asunto-osakeyhtiön ennakkoratkaisupyyntö arvonlisäverosta aurinkosähköön ja sähköautojen lataukseen liittyen

 

As Oy Tiedonkaarenportti hakee ennakkoratkaisua aurinkosähkön omaan käyttöön ja ylijäämään sekä sähköautojen latauspalvelujen käyttöönottoon liittyen.

Nykytilanteessa asunto-osakeyhtiö ostaa sähköyhtiöltä sähkön, jota käytetään kiinteistön sähköntarpeeseen. Lisäksi jokaisella asukkaalla on oma sähkösopimus valitsemansa sähköyhtiön kanssa, jolla katetaan huoneistojen sähköntarve. Huoneistojen sähkönkulutus mitataan erikseen.

Kuva 1: Taloyhtiön sähkömittarit ja kiinteistöverkko

Oman uusiutuvan sähköntuotannon käyttö ja jakelu asunto-osakeyhtiön kiinteistöverkon sisällä

Aurinkosähköjärjestelmällä tuotettua sähköä voidaan käyttää kiinteistön sähköntarpeeseen sekä huoneistojen sähkönkulutukseen asunto-osakeyhtiössä. As Oy Tiedonkaarenportti harkitsee  aurinkosähkön hankkimista hyvityslaskentamallilla. Asunto-osakeyhtiö ei ole nykyisin ALV-rekisterissä, joten ennen toiminnan aloittamista halutaan varmistaa, miten hyvityslaskentamalli vaikuttaa asunto-osakeyhtiön arvonlisäverovelvollisuuteen.

Hyvityslaskentamalli

Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja STEK:n FinSolar taloyhtiökokeilu -hankkeessa pilotoidaan aurinkosähkön hyvityslaskentamallia, jossa asunto-osakeyhtiön aurinkosähköjärjestelmän tuottamaa sähköä ohjataan huoneistoihin, jolloin se pienentää huoneistojen asukkaiden sähköntarvetta omien sähkösopimusten osalta.

Aurinkosähköjärjestelmän omistajana ja sähkön pientuottajana toimii asunto-osakeyhtiö. Aurinkosähkö jaetaan asuntojen käyttöpaikoille jakeluverkkoyhtiön hyvityslaskentaohjelmistolla  asunto-osakeyhtiön omassa kiinteistöverkossa ennen aurinkosähkön ylijäämän syöttämistä jakeluverkkoyhtiön sähköverkkoon. FinSolar -pilottihankkeessa hyvityslaskennan toteuttaa jakeluverkkoyhtiöt Helen Sähköverkko Oy Helsingissä sekä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Oulussa.  

Sähkön tuotantolaitteisto on fyysisesti kytketty asunto-osakeyhtiön kiinteistösähkömittariin. Sähkömittarissa on kolme rekisteriä ja vaihetta. Aurinkosähkö kuluu ensin asunto-osakeyhtiön yhteisiin tiloihin, kuten porraskäytävien, hissin, pesutuvan ja pyörävajan sähkönkulutukseen. Aurinkosähkön ylijäämän osalta tuotantotiedot rekisteröityvät mittariin. Rekisterien tuntilukeman määrän verran aurinkoenergiaa jaetaan laskennallisesti kiinteistöverkon liityntäpisteen takana oleville käyttöpaikoille kiinteistöverkon sisällä.

Kuva 2: Aurinkosähkön hyvityslaskenta kiinteistöverkon sisällä

Jakeluverkkoyhtiöt omistavat taloyhtiöissä käytössä olevat mittarit. Jakeluverkkoyhtiöt ovat luonnollisia monopoleja ja nämä sähkömittarit ovat maksettu osana kaikkien jakeluverkon käyttäjien liityntä- ja verkkopalvelumaksuja. Sähkömarkkinalain mukaan kuluttajilla on oikeus kilpailuttaa sähköenergian myyntiyhtiöt ja käytännössä oman sähkösopimuksen solmiminen edellyttää, että kuluttajalla on jakeluverkonhaltijan mittari. Jakeluverkkoyhtiön toteuttama hyvityslaskenta siten mahdollistaa asukkaille omien sähkösopimusten solmimisen samalla kun he voivat hyödyntää asunto-osakeyhtiön aurinkopaneelien sähköntuotantoa omilla käyttöpaikoillaan.

Hyvityslaskenta suoritetaan jakeluverkkoyhtiön tietojärjestelmässä tasejaksoittain. Tasejakson pituus sähkömarkkinoilla on nykyisin tunti ja tulevaisuudessa 15 minuuttia. Hyvityslaskennalla aurinkosähkön tuotanto jaetaan ensisijaisesti kiinteistön oman sähköverkon sisällä ja sen jälkeen ylijäämä syötetään jakeluverkkoyhtiön sähköverkkoon. Tällä tavoin aurinkosähkö liikkuu sähköjohdoissa myös fyysisesti, eli elektrodit ohjautuvat asunto-osakeyhtiön omissa sähköjohdoissa ensin omaan kulutukseen ja vasta sen jälkeen eteenpäin jakeluverkkoyhtiön sähköverkkoon.

Hyvityslaskentamallissa asunto-osakeyhtiön kiinteistömittarista osakkaiden käyttöpaikoille jaettava energia luovutetaan vastikkeetta. Asunto-osakeyhtiön osakkaat maksavat aurinkosähköjärjestelmän hankinnan samassa suhteessa kuin he maksavat vastikkeita, ja säästävät aurinkosähkön avulla ostosähköä samassa suhteessa. Voimalan tuotanto parantaa rakennuksen energiatehokkuutta, koska tuotanto vähentää asunto-osakeyhtiössä ostoenergian tarvetta ja aurinkovoimala voi myös parantaa yhtiön energialuokitusta energiatodistuksessa.

Kysymys 1: Onko asunto-osakeyhtiö arvonlisäverovelvollinen kiinteistön oman sähköverkon sisällä tapahtuvasta:

  1. asunto-osakeyhtiön voimalan tuottaman sähkön luovutuksesta vastikkeetta osakkaiden omaan käyttöön? Voimalan hankintahinnasta on maksettu arvonlisävero. Mikäli yhtiö tuottaa sähköä kiinteistön käyttöön ja luovuttaa asukkaiden käyttöön vastikkeetta, tuleeko asunto-osakeyhtiön tällöin suorittaa arvonlisäveroa tuottamansa aurinkosähkön osalta?
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiön ja jakeluverkkoyhtiön välillä on verkkopalvelu- ja hyvityslaskentasopimus. Jakeluverkkoyhtiö laskuttaa asunto-osakeyhtiötä sähkön siirrosta  ja hyvityslaskentapalvelusta. Asunto-osakeyhtiöllä on pientuottajan sähkösopimus ja osakkailla on kullakin omat sähkönostosopimukset. Jos aurinkosähköstä syntyy ylijäämää, niin se syntyy asunto-osakeyhtiölle eikä asukkaille.
  2. energiayhtiön omistaman voimalan, joka sijaitsee asunto-yhtiön katolla, tuottaman sähkön välittämisestä vastikkeetta osakkaiden omaan käyttöön? Asunto-osakeyhtiö ostaa voimalasta sähköä pitkäaikaisella PPA-sähkönostosopimuksella (PPA, power purchase agreement)
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiön ja energiayhtiön välillä on pitkäaikainen aurinkosähkön ostosopimus. Asunto-osakeyhtiö maksaa sähköstä sopimuksessa sovitun hinnan (snt/kWh tai eur/kk). Lisäksi asunto-osakeyhtiön ja jakeluverkkoyhtiön välillä on hyvityslaskentasopimus, jossa voimalan omistajana toimiva energiayhtiö on myös osapuolena. Asunto-osakeyhtiö maksaa hyvityslaskennasta palvelumaksua. Jos aurinkosähköstä syntyy ylijäämää, niin hyvityslaskennalla ylijäämä siirretään voimalan omistajan sähkön myynniksi verkkoon.

Pientuotannon ylijäämän välittäminen sähkönmyyntiyhtiölle

Jos aurinkosähkön tuotanto on suurempi kuin asunto-osakeyhtiön käyttöpaikkojen mittarilukemien yhteenlaskettu summa (yhteenlaskettu kulutus) tasejakson sisällä, niin tämä ylijäävä osuus tuotannosta siirtyy jakeluverkkoyhtiön sähköverkkoon. Näin voi tapahtua esimerkiksi sellaisina hyvin aurinkoisina päivinä, kun samaan aikaan suuri osa asukkaista ei ole kotona. Tällöin asunto-osakeyhtiö maksaa jakeluverkkoyhtiölle yleensä korvausta tuotannon siirrosta sähköverkkoon. Sähköverkkoon syötetyllä sähköllä tulee olla ostaja. Pientuottajan sähkösopimus tulee solmia ennen tuotannon verkkopalvelusopimuksen tekemistä jakeluverkkoyhtiön kanssa.

Esimerkiksi FinSolar-hankkeessa tutkittu taloyhtiökohde maksoi 3,5 kWp:n kokoisesta aurinkosähköjärjestelmästä kaikki kulut mukaan laskien 7 100 euroa (sis. ALV) vuonna 2016. Aurinkosähköjärjestelmän pitoaika on 30 vuotta, jonka aikana aurinkosähkön tuotannon omakustannushinta on Aalto-yliopiston kannattavuuslaskelmien mukaan noin 10,7 snt/kWh. Sähkön myyntiyhtiöt maksavat pientuotannosta yleensä 1,5-6 snt/kWh, joten aurinkosähkön tuottaminen jakeluverkkoon ja myynti sähköyhtiölle on asunto-osakeyhtiöille tappiollista.

Kysymys 2: Onko asunto-osakeyhtiö arvonlisäverovelvollinen, jos:

  1. ylijäämäsähkö myydään tappiolla sähkönmyyntiyhtiön kautta sähkömarkkinoille?
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiö ja sähkönmyyntiyhtiön välillä on pientuotantosopimus, jonka perusteella asunto-osakeyhtiö ostaa sähkönmyyntiyhtiöltä sähköä noin 6 snt/kWh hintaan ja sähkönmyyntiyhtiö ostaa asunto-osakeyhtiöltä pientuotannon ylijäämän noin 2-5 snt/kWh hintaan. Nämä molemmat erät (osto ja myynti) näkyvät samalla laskulla omina kohtinaan siten, että ostoon ja perusmaksuihin on lisätty ALV. Lopullinen maksu määräytyy oston ja myynnin erotuksesta: ((ostoenergia + perusmaksut) * alv) – pientuotannon myyntitulot = loppusumma.
  2. ylijäämäsähkö luovutetaan sähkönmyyntiyhtiölle ilman korvausta?
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiö ja sähkönmyyntiyhtiön välillä on sähkösopimus, johon liittyy ylijäämän tasehallintapalvelu. Pientuotannon ylijäämää ei saa välittää sähköverkkoon muutoin kuin tasevastuullisen sähkönmyyjän kautta. Tasevastuu liittyy mm. tehotasapainon ylläpitämiseen sähköverkoissa. Tässä sopimuksessa asunto-osakeyhtiö ei saa pientuotannon ylijäämästä mitään korvausta (arvo 0 snt/kWh) ja maksaa sähköyhtiölle kuluttamastaan sähköstä.
  3. ylijäämäsähkön tuotto lahjoitetaan sähkönmyyntiyhtiön välityksellä hyväntekeväisyyteen esimerkiksi jollekin vammais-, luonnonsuojelu- tai lasten liikuntajärjestölle?
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiön ja sähkönmyyntiyhtiön välillä on sähkösopimus, jossa ylijäämän osalta on sovittu, että sähkönmyyntiyhtiö kanavoi ylijäämän sähkömarkkinoille myynnistä mahdollisesti saamansa tulot hyväntekeväisyyteen. Pientuotannon ylijäämää ei saa välittää sähköverkkoon muutoin kuin tasevastuullisen sähkönmyyjän välityksellä, joten hyväntekeväisyyskohde pitää määrittää sähkönmyyntiyhtiön kanssa yhdessä. Käytännössä ylijäämästä saatavan hyödyn voi kanavoida lähinnä sähkönmyyntiyhtiön hyväntekeväisyyskohteisiin. Asunto-osakeyhtiö ei saa pientuotannosta itse mitään korvausta (arvo 0 snt/kWh) ja maksaa sähköyhtiölle kuluttamastaan sähköstä.
  4. sähkönmyyntiyhtiö netottaa aurinkosähkön siten, että myyntiyhtiö vähentää ylijäämän asunto-osakeyhtiön kulutuksesta esimerkiksi kolmen kuukauden välein?
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiö ja sähkönmyyntiyhtiön välillä on pientuotannon netotussopimus. Asunto-osakeyhtiö ostaa sähkönmyyntiyhtiöltä sähköä noin 6 snt/kWh hintaan. Sähkönmyyntiyhtiö pitää rekisteriä pientuotannon määristä ja vähentää tuotannon seuraavan laskun ostettavan energian määrästä. Jos esimerkiksi elokuussa aurinkosähkön ylijäämää syntyy 100 kWh ja lokakuun laskussa asunto-osakeyhtiön sähkönkulutus on ollut 10 000 kWh, niin netotussopimuksessa ostettavaa sähköä on 9 900 kWh, koska sähkönmyyntiyhtiö on vähentänyt aurinkosähkön ylijäämän määrän yhtiön sähkön kulutuksesta.
  5. energiayhtiön omistaman voimalan, joka sijaitsee asunto-yhtiön katolla, tuottaman sähkön välittämisestä vastikkeetta osakkaiden omaan käyttöön? Asunto-osakeyhtiö ostaa voimalasta sähköä pitkäaikaisella PPA-sähkönostosopimuksella (PPA, power purchase agreement)
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiön ja energiayhtiön välillä on pitkäaikainen aurinkosähkönostosopimus. Asunto-osakeyhtiö maksaa sähköstä sopimuksessa sovitun hinnan (snt/kWh tai eur/kk). Lisäksi asunto-osakeyhtiön ja jakeluverkkoyhtiön välillä on hyvityslaskentasopimus. Asunto-osakeyhtiö maksaa hyvityslaskennasta palvelumaksua.  Jos aurinkosähköstä syntyy ylijäämää, niin se syntyy asunto-osakeyhtiölle.

Sähkön välittäminen asukkaan sähköajoneuvon latauspisteeseen


Asunto-osakeyhtiön asukkaista osa harkitsee ladattavan sähköajoneuvon hankkimista. Kiinteistön sähköjärjestelmä ja sähkömittarit ovat asennettu siten, että latauspisteet olisi kustannustehokkainta liittää asunto-osakeyhtiön kiinteistösähkömittariin (ks. kuvan 3. kytkentävaihtoehto 2), koska mittarissa on autojen lämmitystolppien johdosta isommat sulakkeet ja valmiit johdotukset parkkipaikoille. Muut kytkentävaihtoehdot tulisivat yhtiölle ja sen asukkaille paljon kalliimmaksi.

Kuva 3: Sähköauton latauspisteen kytkentävaihtoehdot: 1) latauspisteen kytkentä asukkaan sähkömittariin, 2) latauspisteen kytkentä asunto-osakeyhtiön sähkömittariin sekä 3) latauspisteen liittäminen jakeluverkkoon

Asunto-osakeyhtiön sähkömittarikytkennän tapauksessa latauspisteiden tarvitsema sähkö on välttämätöntä välittää osakkaille siten, että sähkön ostokulut tulevat yhtiön sähkösopimukseen ja sähkölaskulle.

Asunto-osakeyhtiön osakkaiden tavoitteena ja periaatteena on toteuttaa sähköautojen lataus mahdollisimman vaivattomasti sekä kustannusvastaavasti. Asunto-osakeyhtiön osakkaille on tärkeää, että sähköajoneuvojen omistajat maksavat itse ajoneuvon latauksesta aiheutuvat kulut.

Yksi osakkaistamme harkitsee kuukausiveloituksella toimivan sähköauton latauspalvelun hankkimista. Siihen on tarjolla kaksi mallia. Kuukausittainen tasaveloitus kattaa sähköajoneuvon latauslaitteet, lataussähkön, sähkön mittauksen ja laskutuspalvelun. Toisessa vaihtoehdossa latauspalvelu ei kata lataussähkön kustannuksia, vaan latauspalvelusta perittävän kuukausihinnan lisäksi  palveluntarjoaja mittaroi asukkaan käyttämän sähkön ja hyvittää sen taloyhtiölle taloyhtiön määrittämään hintaan.

Osana palvelupakettia palveluntarjoaja hyvittää asukkaan puolesta ajoneuvon sähkönkäytöstä aiheutuneet kulut, eli palveluntarjoaja maksaa asunto-osakeyhtiön tilille kuukausittain asiakkaansa sähköajoneuvon latauksesta aiheutuneet sähkökulut. Tällä tavoin asunto-osakeyhtiölle ei aiheudu osakkaan sähköauton latauksesta kuluja eikä myöskään voittoa – eli taloyhtiölle järjestely on vaivaton ja kustannusneutraali. Mikäli asunto-osakeyhtiön pitää itse periä osakkaalta sähkökulut, aiheutuu tästä ylimääräistä työtä isännöitsijälle.

Kolmas vaihtoehto olisi hyödyntää jakeluverkkoyhtiön hyvityslaskentapalvelua siten, että jakeluverkkoyhtiö hoitaa sähköajoneuvon latauspisteen alamittauksen. Tällöin hyvityslaskentaohjelmistolla voidaan vähentää laskennallisesti sähköajoneuvon lataussähkö asunto-osakeyhtiön kuluttamasta sähköstä ja siirtää tämä sähkönkulutus sähköajoneuvon omistajan sähkölaskulle alamittauksen avulla.

Kysymys 3: Onko asunto-osakeyhtiö arvonlisäverovelvollinen välittäessään sähköä asunto-osakeyhtiön kiinteistöverkon sisällä ja kiinteistön sähkömittarin kautta osakkaan sähköajoneuvon latauspisteeseen, jos

  1. osakas maksaa sopimuksensa mukaisesti palveluntarjoajalle latauspistepalvelusta ja sähköstä yhden kuukausittaisen kiinteän maksun jolloin latauspistepalvelun tarjoava yritys tilittää mittaustietojen perusteella asunto-osakeyhtiölle lataussähkön kulut osakkaan puolesta?
    Sopimukset ja laskutus: Sähköauton latauspalvelusopimus laaditaan osakkaan ja latauspistepalvelua tarjoavan yrityksen välille. Asunto-osakeyhtiö ilmoittaa osakkaalle sähkönsä hinnan, tilinumeron ja hyväksyy, että hyvitys tulee palveluntarjoajalta osakkaan sijaan osana osakkaan palvelusopimusta. Palveluntarjoaja laskuttaa osakasta palvelupaketista kuukausittain kiinteällä hinnalla. Palveluntarjoaja palauttaa osakkaan puolesta sähköauton latauksesta aiheutuneet sähkökulut asunto-osakeyhtiölle. Asunto-osakeyhtiö siis maksaa omassa sähkölaskussaan ensin osakkaan sähköauton latauskulut, ja saa tämän osuuden palautuksena myöhemmin osakkaan palveluntarjoajalta.
  2. osakas maksaa sopimuksensa mukaisesti palveluntarjoajalle latauspistepalvelusta kiinteän maksun ja sähköstä kulutuksen mukaisesti vaihtelevan maksun, jolloin latauspistepalvelun tarjoava yritys tilittää mittaustietojen perusteella asunto-osakeyhtiölle lataussähkön kulut osakkaan puolesta?
    Sopimukset ja laskutus: Sähköauton latauspalvelusopimus laaditaan osakkaan ja latauspistepalvelua tarjoavan yrityksen välille. Asunto-osakeyhtiö ilmoittaa osakkaalle sähkönsä hinnan, tilinumeron ja hyväksyy, että hyvitys tulee palveluntarjoajalta osakkaan sijaan osana osakkaan palvelusopimusta. Palveluntarjoaja laskuttaa osakasta palvelusta kuukausittain koostuen kolmesta osasta: latauspalvelun perusosasta, palveluntarjoajan mittaroiman sähkön asunto-osakeyhtiön määrittämällä hinnalla ja kilowattipohjaisesta laskutuspalvelulisästä. Palveluntarjoaja palauttaa osakkaan puolesta sähköauton latauksesta aiheutuneet sähkökulut asunto-osakeyhtiölle. Asunto-osakeyhtiö siis maksaa omassa sähkölaskussaan ensin osakkaan sähköauton latauskulut, ja saa tämän osuuden palautuksena myöhemmin osakkaan palveluntarjoajalta.
  3. Osakas maksaa asunto-osakeyhtiölle sähkö- ja mahdolliset muut latauksesta aiheutuneet kaapelointi- ja remonttikulut itse takaisin asunto-osakeyhtiölle ns. sähköajoneuvon latausvastikkeena?
    Laskutus: Asunto-osakelyhtiö arvioi asukkaan sähköauton latauksesta syntyvät kustannukset taloyhtiölle ja ilmoittaa osakkaalle kk-vastikkeen, jolla kyseiset kustannukset katetaan.
  4. Asunto-osakeyhtiön kiinteistömittarin sähkösopimus siirretään sähköauton latauspalvelun tarjoajalle. Palveluntarjoaja maksaa kiinteistönmittarin sähkölaskut sekä laskuttaa sen jälkeen asunto-osakeyhtiötä sekä sähköautoa lataajia heidän omien kulutustensa perusteella.
    Sopimukset ja laskutus: Palveluntarjoaja solmii sähkösopimuksen taloyhtiön kiinteistömittarin käyttöpaikan osalta. Palveluntarjoaja laatii palvelusopimukset asunto-osakeyhtiön ja kunkin sähköauton lataajan kanssa. Sähkönmyyntiyhtiö laskuttaa palveluntarjoajaa. Palveluntarjoaja laskuttaa puolestaan asunto-osakeyhtiötä ja sähköautoa lataajia.
  5. Jakeluverkkoyhtiön alamittarilla mitataan sähköauton latauspisteen kulutus. Jakeluverkkoyhtiö jyvittää sähköajoneuvon sähkönkulutuksen hyvityslaskennalla suoraan osakkaan sähkölaskulle, jolloin taloyhtiön ja asukkaiden laskuilla näkyy suoraan omat sähkökulut?
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiön ja jakeluverkkoyhtiön välillä on verkkopalvelu- ja hyvityslaskentasopimus. Jakeluverkkoyhtiö laskuttaa asunto-osakeyhtiötä siirto- ja mittauspalvelusta. Mittauspalvelu jyvittää kunkin osakkaan sähköauton kulutustiedot alamittauksen perusteella osaksi osakkaan olemassa olevaa sähkösopimusta, joten osakkaat maksavat osana omaa sähkösopimusta oman asunnon sekä sähköauton latauksen kuluttaman sähkön. Mittauspalvelu vähentää sähköautojen latauksen mittaustiedot asunto-osakeyhtiölle kiinteistömittarin summamittauksesta, jolloin asunto-osakeyhtiö maksaa omassa sähkölaskussaan vain kiinteistön sähkönkulutuksesta.

Asunto-osakeyhtiössä määritellään aurinkosähkön ja sähköajoneuvojen latausta koskevat toimintamallit ja toteutetaan hankinnat sen jälkeen, kun arvonlisäverotusta koskeva ennakkoratkaisu on saatu. Ennakkoratkaisua hyödynnetään myös FinSolar-hankkeen tutkimuksessa ja tiedotuksessa. Kiitämme ennakkoratkaisusta etukäteen.

As Oy Tiedonkaarenportti, Oulu

Aurinkosähkö kiinnostaa taloyhtiöissä – miten esteet ylitetään? -keskustelutilaisuus 31.10.2018

Yleisölle avoin luento- ja keskustelutilaisuus Smart Energy Talks

Paikka: Aalto-yliopisto, Töölön kampus, Arkadia-rakennus, Lapuankatu 2, 00100 Helsinki, luentosali Valio
Aika: keskiviikkona 31.10.2018 klo 16:30-19:00

Ohjelma

16:30 Puheenjohtajan alkusanat: Miksi kuluttajien rooli on tärkeä energiamurroksessa?
Smart Energy Transition -hankkeen johtaja, professori Armi Temmes, Aalto-yliopisto
16:35 Taloyhtiöiden osakkaille suunnatun aurinkosähkökyselyn tulokset: aurinkoenergia kiinnostaa paljon, mutta sen pitäisi olla myös helppoa
FinSolar taloyhtiökokeilun projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto
16:50 Aurinkosähkön asennustavat taloyhtiöön: takamittarointi, hyvityslaskenta, mikroinvertterit vai pelkkä kiinteistösähkö?
Järjestelmäarkkitehti Kimmo Huoman, GreenEnergy Finland Oy
17:15 Esimerkki: AsOy Haapalahdenkatu 11:n asukkaat Helsingissä kokeilevat hyvityslaskentamallia – kokemuksia aurinkosähköprojektista
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sinikka Herajärvi
17:30 Aurinkosähkön hyvityslaskentamallin lainsäädännölliset haasteet
Energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
17:55 Ratkaiseeko älyverkkotyöryhmä taloyhtiöiden pientuotannon haasteet?
Ylitarkastaja Tatu Pahkala, Työ- ja elinkeinoministeriö
18:20 Kommenttipuheenvuoro: Eduskunnan parlamentaarisen Energiaremontti-ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Harri Jaskari
18:30 Kysymyksiä ja vastauksia, yleiskeskustelu
19:00 Tilaisuus päättyy

Jokaisen esityksen jälkeen on vähintään viisi miinuttia aikaa kysymyksille.

Smart Energy Talks -tilaisuudet ovat kaikille avoimia luento- ja keskustelutilaisuuksia. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua, vaan paikalle voi tulla vapaasti kuuntelemaan, oppimaan ja keskustelemaan. Tilaisuudessa ei ole tarjoilua, mutta luontosaliin voi ottaa mukaan omat eväät. Tilaisuuden jälkeen esitysmateriaalit löytyvät tältä samalta sivulta.

Smart Energy Talks -keskustelutilaisuus järjestetään Smart Energy TransitionFinSolar taloyhtiökokeilu ja Co2mmunity -hankkeiden puitteissa.

Tervetuloa!

Taloyhtiöiden osakkaille suunnatun aurinkosähkökyselyn tulokset: kiinnostus erittäin suurta

Aalto-yliopisto toteutti asunto-osakeyhtiöiden osakkaille suunnatun aurinkosähkökyselyn osana FinSolar, Smart Energy Transition ja CO2mmunity -hankkeita 29.5.-23.8.2018. Kyselyä levitettiin sosiaalisen median kanavissa (Facebook, Twitter, LinkedIn) verkostojen kautta sekä Smart Energy Transition -hankkeen ja Kiinteistöliiton uutiskirjeiden kautta.

Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 466, joista tuloksissa on mukana 459 vastausta (tuloksissa ei huomioitu taloyhtiön vuokralaisten tai omakotitaloasukkaiden vastauksia). Vastaajissa oli mukana:

  • osakkeenomistajia 447
  • asukkaita, jotka ovat samaa ruokakuntaa osakkeenomistajan kanssa 10
  • isännöitsijöitä 7
  • taloyhtiön hallituksen edustajia 193, joista puheenjohtajia 76, hallituksen jäseniä 115 ja hallituksen varajäseniä 2

Tulokset

Lataa esitys tästä pdf-muodossa: Aurinkosahkokysely taloyhtion asukkaille_yhteenveto_Auvinen_30082018

Aalto-yliopiston tiedote: Lähes puolet taloyhtiöiden asukkaista haluaisi hankkia aurinkosähköä – yleistyminen vaatisi lakimuutoksen

Taloyhtiön osakas: kiinnostaako sinua aurinkosähkö? Vastaa kyselyyn!

Kuva: HSSR Oy

Aalto-yliopisto toteuttaa taloyhtiön osakkaille aurinkosähkökyselyn kesällä 4.6.-24.8.2018. Kyselyllä kartoitetaan taloyhtiön osakkaiden kiinnostusta aurinkosähkön hankintaa kohtaan ja aurinkopaneelien ostovalmiutta, kun voimala toteutetaan taloyhtiön katolle sijoitettavana yhteisövoimalana.

Vastaaminen kestää vain muutaman minuutin! Vastaa kyselyyn tästä: https://goo.gl/forms/kLQ9m6rVtlPVqCAJ3

Kyselyn tuloksia hyödynnetään FinSolar, CO2mmunity ja Smart Energy Transition -hankkeiden tutkimuksessa ja viestinnässä. Kyselyn tulokset julkaistaan 30.8.2018.

Kiitos paljon vastauksestasi ja osallistumisestasi kuluttajatutkimukseen!

Lisätietoja:
FinSolar projektijohtaja ja -tutkija Karoliina Auvinen
karoliina.auvinen@aalto.fi, 050 4624727
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

 

Case: Taloyhtiön aurinkosähköinvestointi Helsingin Pikku-Huopalahdessa

Kuva: HSSR Oy

Helsinkiläinen asunto-osakeyhtiö Haapalahdenkatu 11 osallistuu pilottitaloyhtiönä FinSolar taloyhtiökokeiluun. Taloyhtiön asukkaat testaavat hankkeessa aurinkosähkön hyvityslaskentamallia, joka on yhdenlainen energian internet -palvelu. Taloyhtiö on mukana kokeilussa, jotta voisi näyttää esimerkkiä ja raivata tietä muillekin pientuotannosta kiinnostuneille taloyhtiöille Suomessa.

Alle on koottu tiedot taloyhtiön hankintaprosessista, aurinkosähköjärjestelmästä, investoinnin kannattavuudesta ja aurinkoenergian käytöstä. Kuvausta täydennetään hankkeen aikana seurantatiedon ja kokemusten karttuessa.

Tekniset ja taloudelliset tiedot

Rakennuksen tiedot: As.oy Haapalahdenkatu 11 on Hitas-taloyhtiö, jossa asuu yhteensä 56 asukasta. Taloyhtiöön kuuluu 17 asunnon kerrostalo ja seitsemän asunnon rivitalo.
Aurinkoenergiajärjestelmän tiedot: Koko 8,74 kWp, sis. 33 kpl paneelia ja 12,5 kWp kolmivaiheinen invertteri. Invertteri on suurempi kuin paneelisto vaatisi. Isompi invertteri hankittiin, jotta voimalaa on helpompi laajentaa jatkossa.
Järjestelmän toimittaja ja asennusvuosi: Green Energy Finland, 2017
 Takuut: Tuotetakuu 15 vuotta, paneelien toimintatakuu ja yli 80 %:n tuottotakuu 25 vuotta, invertterin ja kiinnitysjärjestelmän takuu 10 vuotta.
Aurinkosähköjärjestelmän hankintakustannus noin (hinta määritelty 7 saadun tarjouksen perusteella), sis. paneelit, kiinnikkeet, invertterin ja asennuksen. Noin 13 000 €, sis. ALV
Investointituet:  Ei
Rahoitus: Toteutettiin taloyhtiön yhteisinvestointina, osana taloyhtiön vesikattoremonttia ja sen rahoitusta. Taloyhtiö budjetoi aurinkovoimalan hankintaa varten 23 000 euroa syksyllä 2016.
Kannattavuus: Investoinnin nettonykyarvo noin 4 000 euroa sekä aurinkosähkön omakustannushinta noin 8,7 snt/kWh 30 vuoden pitoajalla. Katso kannattavuuslaskelmat tästä.

Päätöksenteko- ja hankintaprosessi

Aurinkosähköjärjestelmän hankintaprojekti

Aurinkopaneelien hankinta toteutettiin taloyhtiössä vesikattoremontin yhteydessä. Projekti toteutettiin Helsingin Seudun Suunnittelu- ja Rakennuttajapalvelu HSSR Oy:n johdolla. HSSR Oy selvitti, kannattaisiko taloyhtiön hankkia aurinkosähköjärjestelmä sekä hoiti aurinkosähköjärjestelmän kilpailutuksen ja asennuksen valvonnan kattoremontin yhteydessä.

Rakennuslupa
Kuva: HSSR Oy

Taloyhtiön vesikattoremonttia varten haettiin Helsingin kaupungin rakennusvalvonnasta rakennuslupa. Aurinkovoimala oli mukana lupahakemuksessa yhtenä kattoremontin osana. Jo tässä vaiheessa paneelien sijoittelu oli määritelty katolle niin, että sähköjohdot ja -kytkennät voidaan tehdä mahdollisimman helposti ja asennuspaikka katolla on mahdollisimman optimaalinen auringon säteilyn ja aurinkosähkön käytön kannalta. Suunnitelmassa huomioitiin, että vesikaton lumiesteet ovat myös riittävät paneelien näkökulmasta.

Investointipäätös

Lokakuussa 2016 taloyhtiön hallitus kutsui kokoon ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa asukkaat äänestivät aurinkosähkövoimalan ostamisesta ja pilottitaloyhtiöksi ryhtymisestä. Taloyhtiö päätti lähteä mukaan pilottiin, kun vilkkaan keskustelun jälkeen enemmistö äänesti myönteisesti.

Aurinkovoimalan mitoitus ja aurinkosähkön hyödyntäminen

Taloyhtiön aurinkovoimala mitoitettiin niin, että yli 80% aurinkosähköstä kuluu taloyhtiössä kiinteistösähkön kulutukseen, kuten koneelliseen ilmanpoistoon, pesutupaan sekä porraskäytävien ja säilytystilojen valaistukseen. Alle 20% aurinkosähköstä jaetaan asukkaiden käyttöön hyvityslaskentamenetelmällä. Aurinkosähköjärjestelmän tuotto on sen verran vähäistä suhteessa koko taloyhtiön kulutukseen, että jakeluverkkoon syötettävää ylijäämäsähköä ei synny. Voimalaan hankittiin isompi invertteri, jotta voimalan kokoa voidaan myöhemmin kasvattaa asukkaiden tarpeisiin, mikäli pilotoitava hyvityslaskentamalli saa viranomaisten hyväksynnän.

Hyvityslaskentasopimus ja aurinkosähkön jakaminen asukkaille

As Oy Haapalahdenkatu 11 ja Helen Sähköverkko Oy solmivat sopimuksen aurinkosähkön hyvityslaskennasta ja jyvityksestä taloyhtiön asukkaille toukokuussa 2017. Sopimuksen hoiti taloyhtiön hallituksen valtuutuksella isännöitsijä Talohallinta Management Oy. Hyvityslaskentasopimus on voimassa toistaiseksi. FinSolar -kokeilun ajan Helen Sähköverkko Oy tarjoaa taloyhtiölle hyvityslaskentapalvelun maksutta. Kokeilun jälkeen, mikäli hyvityslaskenta saa viranomaisten hyväksynnän, energian internet -palvelun kaavailtu hinta taloyhtiölle on noin 10 euroa kuukaudessa.

Aurinkosähkön jakoperusteena on osakkeiden määrä yhtiöjärjestyksen mukaisesti, jolloin isompien asuntojen jako-osuus on suurempi kuin pienten asuntojen. Näin ei myöskään ollut tarvetta tehdä muutoksia taloyhtiön yhtiöjärjestykseen, koska aurinkosähkön jakoperuste vastaa asunto-osakelaissa ja taloyhtiön nykyisessä yhtiöjärjestyksessä määriteltyä kustannusten jakoperustetta. Mikäli taloyhtiössä olisi päädytty johonkin muuhun jakoperusteeseen, olisi se pitänyt määrittää ja päivittää taloyhtiön yhtiöjärjestykseen.

Aurinkosähköjärjestelmän verkkoonkytkentä
Kuva: Jari Kauppinen / HSSR Oy

Taloyhtiön isännöitsijä teki ennen järjestelmän asennusta ja verkkoonkytkentää sähköisen ilmoituksen pientuotannosta Helen Sähköverkko Oy:lle. GEF Oy asensi aurinkosähköjärjestelmän taloyhtiön katolle ja kytki sen tuotantoon kesäkuussa 2017.

Helen Sähköverkko Oy:n kanssa laadittiin verkkopalvelusopimuksesta erillinen pientuotannon verkkoonkytkentäsopimus niin, että siihen sisältyy myös mahdollinen pientuotannon siirto taloyhtiön kiinteistöverkosta jakeluverkkoon. Helen Sähköverkko Oy ei peri pientuotannon siirrosta maksua, vaikka sähkömarkkina-asetuksen mukaan verkkoyhtiöt voivat periä tuotannon siirrosta keskimäärin 0,07 snt/kWh vuodessa. Käytännössä Haapalahdenkatu 11 asunto-osakeyhtiön aurinkovoimala on mitoitettu niin pieneksi, ettei ylijäämää käytännössä siirry kiinteistöverkosta jakeluverkkoon edes aurinkoisina ja kirkkaina kesäpäivinä.

Sähköenergiasopimuksen päivittäminen

Kun aurinkosähköjärjestelmä oli asennettu ja kytketty verkkoon, isännöitsijä Talohallinta Management Oy ilmoitti taloyhtiön nykyiselle sähköntoimittajalle taloyhtiön ryhtymisestä pientuottajaksi. Sähköyhtiötä ei tässä vaiheessa kilpailutettu, koska taloyhtiöllä on voimassa Keravan Energia Oy:n kanssa määräaikainen sähkösopimus. Näin ollen nykyinen sähköntoimittaja päivitti sähkösopimuksen niin, että sopimus kattaa myös aurinkosähkön mahdollisen ylijäämän ostamisen. Määräaikainen sopimus päättyy vuoden 2019 lopussa, jonka jälkeen taloyhtiön sähkösopimus kilpailutetaan niin, että yhtenä lähtökohtana on saada pientuotannolla saavutettavasta ostoenergian säästöstä mahdollisimman hyvä taloudellisen hyöty.

Järjestelmän huolto

Useampi aurinkosähkötarjouksen antanut yritys tarjosi järjestelmän toimittamisen lisäksi myös sen oheen huoltosopimusta. Taloyhtiössä kuitenkin päätettiin, ettei huoltosopimusta oteta, koska aurinkosähköjärjestelmän huoltotarve on niin vähäinen. Hallitus totesi, ettei esimerkiksi lunta tai siitepölyä puhdisteta paneelien päältä erikseen vaan odotetaan, että lumi sulaa itsestään ja sadevesi puhdistaa paneelit.

Aurinkosähköjärjestelmän toimittaja GreenEnergy Finland Oy tarjosi taloyhtiölle testattavaksi GEF Vision -palvelun, josta voi tarkastella aurinkosähköjärjestelmän tuottoa lähes reaaliajassa. Näin ollen todettiin, että aurinkovoimalan tuotannon ja toiminnan tarkkailu hoidetaan itse, koska kaikki taloyhtiön asukkaat voivat tarkkailla aurinkovoimalan tuotantoa netistä. Tuotantotietojen pohjalta on mahdollista huomata, mikäli voimalaan tulisi jokin vika.

Vakuutus

Taloyhtiö on ilmoittanut aurinkosähköjärjestelmän mukaan kiinteistövakuutuksen piiriin. Aurinkovoimala ei ole vaikuttanut vakuutuksen hintaan mitenkään.

Kirjoittaja

FinSolar -hankkeen vetäjä ja tutkija Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Päivitetty: 7.11.2017

Lähteet

Kauppinen Jari. 6-10/2017. Haastattelu ja sähköpostit.
Maukkonen Nina. 8-9/2017. Haastattelu ja sähköpostit.
Nousiainen Mika. 8-9/2017. Haastattelu ja sähköpostit.

Aurinkosähköä taloyhtiöihin – mahdollistaako lait hyvityslaskentamallin?

Aurinkosähkön hyödyntäminen on nykyisin hankalaa taloyhtiön asukkaille

Aurinkosähkön hyödyntäminen taloyhtiöiden asunnoissa ei ole tällä hetkellä kannattavaa ilman mittarointimuutoksia. Verkkoyhtiöiden sähkömittarien fyysinen asennustapa estää aurinkosähköjärjestelmän kytkemisen asukkaiden käyttöön taloyhtiöissä niin, että siirtomaksut ja verot voitaisiin välttää.

Jokaisessa taloyhtiön asunnossa on oma sähkömittaus, jonka perusteella laskutetaan nykyisin energiaperusteiset siirtomaksut, sähköverot ja myynnin osuus.

Aurinkosähkön hyödyntäminen kannattaa vain mittarin takana. Suomessa aurinkosähköä on taloudellisesti järkevintä hyödyntää omassa käytössä, koska sähkömittarin taakse kytketyn aurinkovoimalan tuotanto vähentää ostosähkön määrää samaan tapaan kuin perinteinen sähkön säästäminen. Jos mittarin takana säästetään tai tuotetaan omaa energiaa, ei siitä makseta siirtoa, veroja tai myynnin osuutta.

Taloyhtiön asukkaat voivat periaatteessa hyödyntää aurinkosähköä nykyisin kahdella tavalla:

  1. jokaiselle asukkaalle rakennetaan oma voimala, joka kytketään asunnon omaan sähkömittariin kuten omakotitaloissa, tai
  2. takamittaroinnilla, jossa verkkoyhtiön sähkömittarit vaihdetaan taloyhtiön omiin sähkömittareihin ja taloyhtiön asukkaat siirtyvät yhden sähkösopimuksen alle.

Kumpikin vaihtoehto on kallis ja käytännössä hankala. Taloyhtiössä asuntokohtaisiin voimaloihin pitää hankkia kuhunkin omat invertterit. Lisäksi jokaisesta voimalasta pitää viedä omat, erilliset johdotukset sähköpääkeskuksessa sijaitseviin asuntokohtaisiin mittareihin. Näin asuntokohtaiset voimalat maksavat merkittävästi enemmän kuin yhteisvoimala. Aurinkovoimalat ovat yksikkökustannuksiltaan sitä edullisempia, mitä suurempia ne ovat.

Toisessa vaihtoehdossa verkkoyhtiöiden sähkömittarien vaihtaminen taloyhtiön asukkaiden omiin sähkömittareihin ei ole teknisesti eikä kokonaistaloudellisesti järkevää, koska asukkaat ovat jo kertaalleen maksaneet verkkoyhtiön älykkäät, etäluettavat sähkömittarit. Lisäksi mittarointimuutos edellyttää taloyhtiön osakkailta yksimielistä päätöstä, jonka saavuttaminen on käytännössä hyvin vaikeaa.

Yhteinen aurinkovoimala on kustannustehokas ratkaisu

Yhteisen aurinkovoimalan hankinnan mahdollistaa taloyhtiön hyvityslaskentamalli. Taloyhtiöiden asukkaiden yhteisvoimalaan tulee vain yksi invertteri ja johdotukset yhteen taloyhtiön mittariin. Siitä tuotanto voidaan jakaa asukkaille taloyhtiön kiinteistöverkon kautta älykkäiden sähkömittarien datan hyödyntämiseen perustuvan hyvityslaskentamenetelmän avulla.

Hyvityslaskennassa voimalan tuotanto jaetaan osakkeiden tai voimalan omistussuhteessa asunnoille. Jos tuotanto ylittää osakkaiden kulutuksen, lasketaan kiinteistöverkon ylijäämä aurinkosähkön tuotannoksi jakeluverkkoon. Tämä ylijäämä siirtyy jakeluverkkoon. Jakeluverkonhaltijan yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta veloittama siirtomaksu ei saa ylittää keskimäärin 0,07 senttiä kilowattitunnilta vuodessa.

Mahdollistaako lainsäädäntö hyvityslaskentamenetelmän?

Älykkäät sähkömittarit, aurinkovoimalat, sähköautot, kysyntäjousto ja sähkömittareiden dataan perustuvat kuluttajien internetpalvelut ovat verrattain uusia ilmiöitä energiantuotantojärjestelmässä. Lainsäädäntö ei nykyisin käsittele suoranaisesti uusien energiaratkaisujen hyödyntämistä energiayhteisöissä. Energiayhteisöt tekevät vasta tuloaan lainsäädäntöön EU:n ns. talvipaketin myötä.

FinSolar-hankkeessa selvitetään, miten taloyhtiön asukkaat voisivat energiayhteisönä hyödyntää aurinkosähköä lainsäätäjien hyväksymällä ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Tällä hetkellä on epäselvää, onko kiinteistön sisäinen hyvityslaskenta sallittu laskutusmenetelmä. Alla aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia:

  • Hyvityslaskentamallissa aurinkosähköä kulkee mittarien läpi, mutta sähkö kuitenkin pysyy taloyhtiön kiinteistöverkossa niin kauan, kun asuntojen kulutus ylittää aurinkosähkövoimalan tuotannon. Hyvityslaskenta todentaa, kuinka paljon aurinkosähkön tuotannosta täsmää taloyhtiön hyvityslaskentapalvelussa mukana olevien asukkaiden kulutukseen. Laskenta on myös mahdollista aina tarkistaa jälkikäteen, koska laskenta perustuu mittarien mittausdataan. Pitääkö taloyhtiön kiinteistöverkon sisällä tuotetusta ja kulutetusta sähkön pientuotannosta maksaa sähköverot? Voiko säännöksen tulkinnan päivittää niin, ettei vero- ja siirtomaksun taseraja kulje taloyhtiössä verkkoyhtiön yksittäisissä mittareissa vaan kiinteistöverkon ja jakeluverkon liityntäpisteessä?
    • Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta, Sähkön verottomuus 7 § (24.4.2015/501):  Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksutonta on sähkö: … 7) jonka pientuottaja on tuottanut ja jota ei luovuteta sähköverkkoon.
  • Taloyhtiöissä sähkömittarit sijaitsevat yleensä turvallisuussyistä lukitussa sähköpääkeskuksessa. Voiko kuluttajat katsoa sähkön kulutuksen ja tuotannon mittaustiedot ja laskutusperusteet internetpalvelusta tietokoneen ja mobiililaitteiden näytöltä, jos sähköisessä palvelussa mittausdataa säilytetään noin 10 vuotta?, kun …
    • Mittauslaitedirektiivi, artikla 6 sekä Valtioneuvoston asetus mittauslaitteiden olennaisista vaatimuksista, vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja teknisistä erityisvaatimuksista 21.12.2016/1432, 2 §, Olennaiset vaatimukset: Mittauslaitteen on täytettävä sitä koskevat mittauslaitedirektiivin liitteessä I säädetyt olennaiset vaatimukset.
    • Mittauslaitedirektiivi, Liite I, kohta 10. Tuloksen näyttäminen: 10.1 Tuloksen näyttäminen tapahtuu joko näytöllä tai pysyvänä tulosteena., 10.2 Tulosnäyttämän on oltava selkeä ja yksiselitteinen ja siihen on liityttävä sellaisia tunnuksia ja merkintöjä, joista käyttäjälle käy ilmi tuloksen merkityksellisyys. Näytetyn tuloksen on oltava helposti luettavissa käyttöedellytysten mukaisissa olosuhteissa. Muita lukemia voidaan näyttää edellyttäen, ettei niitä voida sekoittaa metrologisesti ohjattuihin lukemiin., 10.5 Kulutusmittauksiin tarkoitetun mittauslaitteen on oltava varustettu kuluttajan helposti ja ilman työkaluja nähtävissä olevalla metrologisesti ohjatulla näytöllä riippumatta siitä, voidaanko mittaustietoja lukea kauko-ohjatusti. Näytössä oleva lukema on mittaustulos, jonka perusteella määritetään maksettava hinta.
    • Mittauslaitedirektiivi, Liite I, kohta 11. Tiedon jatkokäsittely kaupan päättämiseksi: 11.1 Muun kuin kulutusmittauslaitteena käytettävän mittauslaitteen on tallennettava pysyvästi mittaustulos sekä kyseisen kaupan yksilöintiin liittyvät tiedot, kun a) mittaus ei ole toistettavissa, ja b) mittauslaite on tavallisesti tarkoitettu käytettäväksi toisen osapuolen poissa ollessa. 11.2 Lisäksi mittauksen päätyttyä on pyydettäessä voitava esittää pysyvä todiste mittaustuloksesta ja kaupan yksilöintiin liittyvistä tiedoista.
  • Voiko jakeluverkkoyhtiö tarjota taloyhtiöille aurinkosähkön hyvityslaskentaa maksullisena palveluna?
    • Sähkömarkkina-asetus 5 §): Siirtomaksuksi ei katsota lisäpalveluista veloitettuja maksuja. Tässä pykälässä tarkoitetaan lisäpalvelulla siirtopalvelua täydentäviä erillisiä suoritteita sekä palvelua, joka ylittää tasoltaan Suomessa jakeluverkoissa yleisesti noudatettavan palvelutason.
    • Sähkömarkkinalaki 24 §: Verkkopalvelujen myyntihintojen ja -ehtojen sekä niiden määräytymisperusteiden on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille. …Kuluttajille suunnatut myyntiehdot on lisäksi esitettävä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, eikä niihin saa sisältyä sopimusten ulkopuolisia esteitä kuluttajien oikeuksien toteutumiselle. Verkkopalvelujen hinnoittelun on oltava kokonaisuutena arvioiden kohtuullista.
  • Miten taloyhtiöiden asukkaille mahdollistetaan pientuottajina tasavertainen asema omakotitalojen asukkaisiin verrattuna?
    • Sähkömarkkinalaki 24 §, Verkkopalvelujen myyntiehtoja ja hinnoittelua koskevat yleiset säännökset: Verkkopalvelujen myyntihintojen ja -ehtojen sekä niiden määräytymisperusteiden on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille.

Jos lista on puutteellinen, niin lähetä palautetta ja täydennän sitä!

Kirjoittaja:

Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Yhteystiedot: karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. 050 4624727

Päivitetty: 6.6.2017

Lisää aiheesta:
Lähteet:

Pro gradu tekeillä aurinkosähkön nettolaskutuksesta

Olen Aki Aapio, 25-vuotias viidennen vuoden oikeustieteen opiskelija Helsingin oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Kirjoitan kevään  2017 aikana pro gradua sähkön nettolaskutuksen mahdollisuudesta Suomen lainsäädännön näkökulmasta, kun kiinteistöllä on omaa sähkön pientuotantoa ja osa tuotetusta sähköstä syötetään sähköverkkoon. Pro graduni ohjaaja on energiaoikeuden professori Kim Talus Helsingin yliopistosta.

Valitsin aiheekseni nettolaskutuksen, koska minua kiinnostaa aurinkosähkö ja etenkin sen käyttöönoton edistäminen. Nettolaskutuksella on vaikutusta aurinkosähkön kannattavuuteen, ja koenkin, että kannattavuus on merkittävä tekijä, kun halutaan lisätä aurinkosähköä Suomessa. Aiheesta on tehty viime vuosina muutama Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys, mutta aiheesta ei mielestäni ole tehty vielä syvällistä oikeusdogmaattista tutkimusta. Lisäksi lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti, joten uskon, että tutkimukselle on tarvetta tällä hetkellä.

Graduni valmistuu viimeistään kesällä 2017 ja sen tuloksista tiedotetaan FinSolar-sivustolla.

Aki Aapio

Yhteystiedot: aki.aapio@helsinki.fi, +358 50 9114300

Päivitetty: 2.3.2017

Janne Käpylehdon aurinkovoimalassa Herttoniemessä testataan hyvityslaskentapalvelua - “lahjoitan ylijäämäsähköt naapureilleni”

Energia-asiantuntija Janne Käpylehto tuntee aurinkosähkön kuin omat taskunsa. Janne on laatinut kerrostalojen asukkaille, hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille suunnatun aurinkosähköoppaan.  Lisäksi hän on julkaissut aurinkosähköstä kaksi kirjaa: Mökille sähköt auringosta ja tuulesta sekä Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen

Puhtaan energiateknologian edelläkävijäkäyttäjänä ja keksijänä tunnettu Käpylehto asensi ensimmäisenä Suomessa aurinkosähköjärjestelmän omaan käyttöönsä kerrostalossa vuonna 2014. Oman aurinkovoimalan lisäksi Käpylehdolla on sähköauto, sähköskootteri ja energiapaja, jossa hän värkkää messuille, näyttelyihin, kouluille ja yleisötapahtumiin mitä erikoisempia itse kokeiltavia energiahärveleitä.

Herttoniemen kerrostalon voimalan koko on 3,5 kilowattia ja se on liitetty huoneiston sähkömittariin. Voimalan tuotto riittää laskennallisesti kattamaan kerrostaloasunnon sähkönkulutuksen vuositasolla, mutta tuotanto ja kulutus eivät kohtaa. Vuosinetotusta ei ole käytössä Suomessa, joten käytännössä suurin osa voimalan tuottamasta aurinkosähköstä menee myyntiin.

Janne Käpylehto toteaa: “Kerrostaloissa aurinkosähkön hyödyntäminen kiinteistösähköön onnistuu nykyisin helposti, mutta asukkaiden osalta aurinkosähkön kannattavuus edellyttäisi takamittarointia eli taloyhtiön sisäistä sähköverkkoa. Käytännössä sitä on haastavaa saada taloyhtiöiden päätöksenteosta läpi mm. kustannusten vuoksi, joten hyvityslaskenta olisi kätevämpi malli. Aurinkosähkö kiinnostaa ihmisiä valtavasti, joten poliitikkojen olisi hyvä ratkaista hyvityslaskentaan liittyvät lainsäädännölliset haasteet. Haluan edistää hyvityslaskentaa olemalla kokeiluhankkeessa mukana niin, että lahjoitan omasta aurinkovoimalasta myyntiin menevät sähköt naapureilleni!”

Helen Sähköverkko Oy kehittää parhaillaan hyvityslaskentapalvelua. Pikku Huopalahdessa Helsingissä As Oy Haapalahdenkatu 11 on päättänyt pilotoida hyvityslaskentamallia ja hankkia aurinkovoimalan taloyhtiön asukkaiden yhteiskäyttöön kesän 2017 aikana. Helen Sähköverkko Oy testaa palvelua Käpylehdon aurinkovoimalassa ennen kuin sitä pilotoidaan Haapalahdenkadun taloyhtiössä. Oulun Energia on pilotoinut vastaavaa hyvityslaskentamallia As Oy Kastellinhelmessä kesästä 2016 alkaen.

Aurinkopaneelien asentaminen kerrostaloon oli Janne Käpylehdolta uraa uurtava teko vuonna 2014, mikä herätti laajalti huomiota. Tässä juttuja, joista voit tutustua tarkemmin Käpylehdon aurinkovoimalahankintaan:

Kuva: Janne Käpylehto

Käpylehto on ollut toteuttamassa myöhemmin muita kerrostalojen aurinkosähköprojekteja esimerkiksi Helgingin Oulunkylässä ja Helsingin kantakaupungissa Fredirikinkadulla. Lue niistä lisää:

FinSolar-sivuilla julkaistaan kokeilun edetessä tietoa Helsingin, Oulun ja Lappeenrannan pilottitaloyhtiöiden investointien kannattavuudesta, hankintaprosessista, juridisista kysymyksistä ja asukkaiden kokemuksista. Hankkeen tavoitteena on edistää aurinkosähkön yleistymistä taloyhtiöissä Suomessa.

Lisätietoja:

FinSolar taloyhtiökokeilun vetäjä Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. 050 4624727

Janne Käpylehto, puh. 045 3596945

Taloyhtiön asukkaat Helsingin Pikku Huopalahdessa kokeilevat aurinkosähköä hyvityslaskentamallilla

As Oy Haapalahdenkatu 11 sijaitsee viihtyisän Pikku Huopalahden alueella Länsi-Helsingissä. Taloyhtiössä toteutetaan parhaillaan kattoremonttia Helsingin Seudun Suunnittelu- ja Rakennuttajapalvelu HSSR Oy:n johdolla. Jari Kauppinen HSSR Oy:stä taustoittaa:

“Meille annettiin hommaksi selvittää, kannattaisiko taloyhtiön katolle asennuttaa kattoremontin yhteydessä myös aurinkopaneelit. Yhteistyöneuvottelut alkoivat, kun sain selville että Aalto-yliopisto ja Helen Sähköverkko Oy etsivät aurinkosähkön hyvityslaskentamallin kokeiluun soveltuvaa pilottitaloyhtiötä.”

Päätös kokeiluun mukaan lähtemisestä ei ollut helppo

As Oy Haapalahdenkatu 11 on Hitas-taloyhtiö, jossa asuu yhteensä 56 asukasta. Taloyhtiöön kuuluu 17 asunnon kerrostalo ja seitsemän asunnon rivitalo. Kuva: Ulla Ala-Ketola

Lokakuussa 2016 taloyhtiön hallitus kutsui kokoon ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa asukkaat äänestivät aurinkosähkövoimalan hankinnasta ja pilottitaloyhtiöksi ryhtymisestä.

Kysymyksiä heräsi erityisesti aurinkosähkön kannattavuudesta, voimalan lumihuollosta ja teknisistä riskeistä.

Helsingin alueella sähkönjakelusta vastaavan Helen Sähköverkko Oy:n mittauspäällikkö Mika Nousiainen esitteli kehitysvaiheessa olevaa pientuotannon hyvityslaskentapalvelua:

“Haluamme tarjota uusia palveluja asiakkaidemme tarpeisiin. Suurin osa jakelualueemme asiakkaista asuu taloyhtiössä. Etäluettavien sähkömittareiden ja hyvityslaskentapalvelun avulla taloyhtiössä asuvat pientuottajat saavat saman hyödyn siirtomaksun ja sähköveron osalta kuin omakotitalossa asuvat pientuottajat.”

As Oy Haapalahdenkatu 11 päätti lähteä mukaan pilottiin, kun vilkkaan keskustelun jälkeen enemmistö äänesti myönteisesti. Taloyhtiö budjetoi aurinkovoimalan hankintaa varten 23 000 euroa.

Kaikki taloyhtiön asukkaat eivät olleet investoinnin ja kokeilun kannalla siihen sisältyvien kustannusten ja lainsäädännöllisten riskien vuoksi. Taloyhtiön isännöitsijänä toimiva Nina Maukkonen Talohallinta Management Oy:stä toteaa:

“Taloyhtiöiden asukkaille on tyypillisesti tärkeää, että toteutettavat investoinnit ovat teknisesti turvallisia, laadukkaita ja taloudellisesti riskittömiä. Isännöitsijän näkökulmasta olennaista on erityisesti taloyhtiön yhtiöjärjestykseen tehtävät muutokset ja niistä päättäminen. Yhtiöjärjestyskirjausten selvittäminen on tärkeä osa hanketta.”

Muuttuuko hyvityslaskenta taloyhtiössä lailliseksi? – se jää nähtäväksi

Taloyhtiön asukkaat osoittivat rohkeutta ja edelläkävijyyttä päättäessään lähteä mukaan kokeiluun, koska nykyisen lainsäädännön mukaan aurinkosähkön hyvityslaskenta ei ole sallittua. Hyvityslaskennan tuloksena aurinkosähköä siirretään taloyhtiön katolta asuntoihin jakeluverkkoyhtiön mittarien kautta ilman sähkövero- ja siirtomaksuja. Sähköverot kompensoidaan taloyhtiölle tutkimushankkeen budjetista, koska niitä ei voi kokeilussa välttää ilman EU:n lupaa.

”Aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö siirtyy suoraan taloyhtiön kiinteistöverkon kautta asukkaiden käyttöön, joten Helen Sähköverkko ei näe perusteltuna veloittaa asiakkailta siirtomaksuja sähköstä, joka ei ole meidän jakeluverkossa käynytkään,”

toteaa Helen Sähköverkon mittauspäällikkö Nousiainen.

Hyvityslaskentamallia kokeillaan myös As Oy Kastellinhelmen taloyhtiössä Oulussa ja Janne Käpylehdon aurinkovoimalassa Helsingin Herttoniemessä sijaitsevassa kerrostalossa.

Haapalahdenkatu 11:ssa suurin osa aurinkovoimalan tuotosta menee kiinteistösähköön eli taloyhtiön yleistilojen sähköön. Kiinteistösähkön tarpeen ylittävän ja asukkaiden käyttöön tarkoitetun aurinkosähkön osalta investoinnin takaisinmaksuaika pitenee, mikäli kahden vuoden kokeilun aikana ei Suomessa tapahdu hyvityslaskennan mahdollistavia lainsäädännöllisiä muutoksia.

Taloyhtiöstä avoimen datan pilottikohde

Kuva: Ulla Ala-Ketola

Helmikuussa 2017 taloyhtiö kilpailutti aurinkosähkövoimalan toimittajan HSSR Oy:n johdolla. Kattoremontti on alkanut ja aurinkovoimala on tarkoitus asentaa uudelle katolle kevään aikana. Ulla Ala-Ketola lupaa taloyhtiön hallituksen puolesta:

“Taloyhtiömme on pilottikohteena sitoutunut toimimaan avoimen tiedon periaatteen mukaisesti, jotta muut taloyhtiöt voivat ottaa meidän kokemuksista vinkkiä omiin samankaltaisiin projekteihin tulevaisuudessa. Asukkaana toivon, että hankeen avulla saataisiin purettua hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä, jotka ovat tähän saakka viivästyttäneet kerrostalojen aurinkovoimalainvestointeja.”

FinSolar-nettisivuilla sekä Facebookin Finsolar aurinkoenergiatietoa -ryhmässä julkaistaan kokeilun edetessä tietoa pilottitaloyhtiöiden investointien kannattavuudesta, hankintaprosessista, juridisista kysymyksistä ja asukkaiden kokemuksista.

Pysykää siis kuulolla!


Kirjoittaja:

Hankkeen vetäjä Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Yhteystiedot: karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. 050 4624727

Päivitetty 2.3.2017

Lisätietoja:

Taloyhtiön hallituksen edustaja:
Ulla Ala-Ketola
Yhteystiedot: ulla.alaketola@gmail.com, puh. 040 740 9459

HSSR Oy
Jari Kauppinen
Yhteystiedot: jari.kauppinen@hssr.fi, puh. 045 870 5460

Helen Sähköverkko Oy
Mika Nousiainen
Yhteystiedot: mika.nousiainen@helen.fi, puh. 09 617 2895