Blogit ja artikkelit

Veroselvitys liikkeelle: Miten menee taloyhtiöiden ALV eri aurinkosähkön tuotanto- ja sähköajoneuvojen latausmalleissa?

image_pdfimage_print

 

Aurinkopaneelit AsOy Haapalahdenkatu 11:n katolla Helsingissä. Kuva: GEF Oy

FinSolar taloyhtiökokeilu -hankkeessa selvitetään, miten asunto-osakeyhtiöiden arvonlisäverovelvollisuus määräytyy erilaisten aurinkosähkön tuotantomallien ja sähköjoneuvojen latausmallien kohdalla. Veroasiantuntijoiden suosituksesta selvitys laaditaan tekemällä ALV:sta ennakkoratkaisupyyntö keskusverolautakunnalle FinSolar-hankkeen yhteistyöverkostossa mukana olevan taloyhtiön, oululaisen As.Oy Tiedonkaarenportin nimissä. Tiedotamme tuloksista keväällä 2019, kunhan Keskusverolautakunnalta saadaan 3.12.2018 toimitettuun ennakkoratkaisupyyntöön (ks. alla) vastaus.

Selvityksen tavoitteena on selkeyttää kaikille suomalaisille asunto-osakeyhtiöille, millä tavoin arvonlisäverokysymykset kannattaa huomioida ja hoitaa, kun taloyhtiöhin hankitaan aurinkosähköä ja sähköautojen latauspisteitä.

Lisätietoja:
FinSolar-projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, s-posti: karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. 050 4624727 


Keskusverolautakunnalle 3.12.2018 toimitettu ennakkoratkaisupyyntö:

Asunto-osakeyhtiön ennakkoratkaisupyyntö arvonlisäverosta aurinkosähköön ja sähköautojen lataukseen liittyen

 

As Oy Tiedonkaarenportti hakee ennakkoratkaisua aurinkosähkön omaan käyttöön ja ylijäämään sekä sähköautojen latauspalvelujen käyttöönottoon liittyen.

Nykytilanteessa asunto-osakeyhtiö ostaa sähköyhtiöltä sähkön, jota käytetään kiinteistön sähköntarpeeseen. Lisäksi jokaisella asukkaalla on oma sähkösopimus valitsemansa sähköyhtiön kanssa, jolla katetaan huoneistojen sähköntarve. Huoneistojen sähkönkulutus mitataan erikseen.

Kuva 1: Taloyhtiön sähkömittarit ja kiinteistöverkko

Oman uusiutuvan sähköntuotannon käyttö ja jakelu asunto-osakeyhtiön kiinteistöverkon sisällä

Aurinkosähköjärjestelmällä tuotettua sähköä voidaan käyttää kiinteistön sähköntarpeeseen sekä huoneistojen sähkönkulutukseen asunto-osakeyhtiössä. As Oy Tiedonkaarenportti harkitsee  aurinkosähkön hankkimista hyvityslaskentamallilla. Asunto-osakeyhtiö ei ole nykyisin ALV-rekisterissä, joten ennen toiminnan aloittamista halutaan varmistaa, miten hyvityslaskentamalli vaikuttaa asunto-osakeyhtiön arvonlisäverovelvollisuuteen.

Hyvityslaskentamalli

Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja STEK:n FinSolar taloyhtiökokeilu -hankkeessa pilotoidaan aurinkosähkön hyvityslaskentamallia, jossa asunto-osakeyhtiön aurinkosähköjärjestelmän tuottamaa sähköä ohjataan huoneistoihin, jolloin se pienentää huoneistojen asukkaiden sähköntarvetta omien sähkösopimusten osalta.

Aurinkosähköjärjestelmän omistajana ja sähkön pientuottajana toimii asunto-osakeyhtiö. Aurinkosähkö jaetaan asuntojen käyttöpaikoille jakeluverkkoyhtiön hyvityslaskentaohjelmistolla  asunto-osakeyhtiön omassa kiinteistöverkossa ennen aurinkosähkön ylijäämän syöttämistä jakeluverkkoyhtiön sähköverkkoon. FinSolar -pilottihankkeessa hyvityslaskennan toteuttaa jakeluverkkoyhtiöt Helen Sähköverkko Oy Helsingissä sekä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Oulussa.  

Sähkön tuotantolaitteisto on fyysisesti kytketty asunto-osakeyhtiön kiinteistösähkömittariin. Sähkömittarissa on kolme rekisteriä ja vaihetta. Aurinkosähkö kuluu ensin asunto-osakeyhtiön yhteisiin tiloihin, kuten porraskäytävien, hissin, pesutuvan ja pyörävajan sähkönkulutukseen. Aurinkosähkön ylijäämän osalta tuotantotiedot rekisteröityvät mittariin. Rekisterien tuntilukeman määrän verran aurinkoenergiaa jaetaan laskennallisesti kiinteistöverkon liityntäpisteen takana oleville käyttöpaikoille kiinteistöverkon sisällä.

Kuva 2: Aurinkosähkön hyvityslaskenta kiinteistöverkon sisällä

Jakeluverkkoyhtiöt omistavat taloyhtiöissä käytössä olevat mittarit. Jakeluverkkoyhtiöt ovat luonnollisia monopoleja ja nämä sähkömittarit ovat maksettu osana kaikkien jakeluverkon käyttäjien liityntä- ja verkkopalvelumaksuja. Sähkömarkkinalain mukaan kuluttajilla on oikeus kilpailuttaa sähköenergian myyntiyhtiöt ja käytännössä oman sähkösopimuksen solmiminen edellyttää, että kuluttajalla on jakeluverkonhaltijan mittari. Jakeluverkkoyhtiön toteuttama hyvityslaskenta siten mahdollistaa asukkaille omien sähkösopimusten solmimisen samalla kun he voivat hyödyntää asunto-osakeyhtiön aurinkopaneelien sähköntuotantoa omilla käyttöpaikoillaan.

Hyvityslaskenta suoritetaan jakeluverkkoyhtiön tietojärjestelmässä tasejaksoittain. Tasejakson pituus sähkömarkkinoilla on nykyisin tunti ja tulevaisuudessa 15 minuuttia. Hyvityslaskennalla aurinkosähkön tuotanto jaetaan ensisijaisesti kiinteistön oman sähköverkon sisällä ja sen jälkeen ylijäämä syötetään jakeluverkkoyhtiön sähköverkkoon. Tällä tavoin aurinkosähkö liikkuu sähköjohdoissa myös fyysisesti, eli elektrodit ohjautuvat asunto-osakeyhtiön omissa sähköjohdoissa ensin omaan kulutukseen ja vasta sen jälkeen eteenpäin jakeluverkkoyhtiön sähköverkkoon.

Hyvityslaskentamallissa asunto-osakeyhtiön kiinteistömittarista osakkaiden käyttöpaikoille jaettava energia luovutetaan vastikkeetta. Asunto-osakeyhtiön osakkaat maksavat aurinkosähköjärjestelmän hankinnan samassa suhteessa kuin he maksavat vastikkeita, ja säästävät aurinkosähkön avulla ostosähköä samassa suhteessa. Voimalan tuotanto parantaa rakennuksen energiatehokkuutta, koska tuotanto vähentää asunto-osakeyhtiössä ostoenergian tarvetta ja aurinkovoimala voi myös parantaa yhtiön energialuokitusta energiatodistuksessa.

Kysymys 1: Onko asunto-osakeyhtiö arvonlisäverovelvollinen kiinteistön oman sähköverkon sisällä tapahtuvasta:

  1. asunto-osakeyhtiön voimalan tuottaman sähkön luovutuksesta vastikkeetta osakkaiden omaan käyttöön? Voimalan hankintahinnasta on maksettu arvonlisävero. Mikäli yhtiö tuottaa sähköä kiinteistön käyttöön ja luovuttaa asukkaiden käyttöön vastikkeetta, tuleeko asunto-osakeyhtiön tällöin suorittaa arvonlisäveroa tuottamansa aurinkosähkön osalta?
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiön ja jakeluverkkoyhtiön välillä on verkkopalvelu- ja hyvityslaskentasopimus. Jakeluverkkoyhtiö laskuttaa asunto-osakeyhtiötä sähkön siirrosta  ja hyvityslaskentapalvelusta. Asunto-osakeyhtiöllä on pientuottajan sähkösopimus ja osakkailla on kullakin omat sähkönostosopimukset. Jos aurinkosähköstä syntyy ylijäämää, niin se syntyy asunto-osakeyhtiölle eikä asukkaille.
  2. energiayhtiön omistaman voimalan, joka sijaitsee asunto-yhtiön katolla, tuottaman sähkön välittämisestä vastikkeetta osakkaiden omaan käyttöön? Asunto-osakeyhtiö ostaa voimalasta sähköä pitkäaikaisella PPA-sähkönostosopimuksella (PPA, power purchase agreement)
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiön ja energiayhtiön välillä on pitkäaikainen aurinkosähkön ostosopimus. Asunto-osakeyhtiö maksaa sähköstä sopimuksessa sovitun hinnan (snt/kWh tai eur/kk). Lisäksi asunto-osakeyhtiön ja jakeluverkkoyhtiön välillä on hyvityslaskentasopimus, jossa voimalan omistajana toimiva energiayhtiö on myös osapuolena. Asunto-osakeyhtiö maksaa hyvityslaskennasta palvelumaksua. Jos aurinkosähköstä syntyy ylijäämää, niin hyvityslaskennalla ylijäämä siirretään voimalan omistajan sähkön myynniksi verkkoon.

Pientuotannon ylijäämän välittäminen sähkönmyyntiyhtiölle

Jos aurinkosähkön tuotanto on suurempi kuin asunto-osakeyhtiön käyttöpaikkojen mittarilukemien yhteenlaskettu summa (yhteenlaskettu kulutus) tasejakson sisällä, niin tämä ylijäävä osuus tuotannosta siirtyy jakeluverkkoyhtiön sähköverkkoon. Näin voi tapahtua esimerkiksi sellaisina hyvin aurinkoisina päivinä, kun samaan aikaan suuri osa asukkaista ei ole kotona. Tällöin asunto-osakeyhtiö maksaa jakeluverkkoyhtiölle yleensä korvausta tuotannon siirrosta sähköverkkoon. Sähköverkkoon syötetyllä sähköllä tulee olla ostaja. Pientuottajan sähkösopimus tulee solmia ennen tuotannon verkkopalvelusopimuksen tekemistä jakeluverkkoyhtiön kanssa.

Esimerkiksi FinSolar-hankkeessa tutkittu taloyhtiökohde maksoi 3,5 kWp:n kokoisesta aurinkosähköjärjestelmästä kaikki kulut mukaan laskien 7 100 euroa (sis. ALV) vuonna 2016. Aurinkosähköjärjestelmän pitoaika on 30 vuotta, jonka aikana aurinkosähkön tuotannon omakustannushinta on Aalto-yliopiston kannattavuuslaskelmien mukaan noin 10,7 snt/kWh. Sähkön myyntiyhtiöt maksavat pientuotannosta yleensä 1,5-6 snt/kWh, joten aurinkosähkön tuottaminen jakeluverkkoon ja myynti sähköyhtiölle on asunto-osakeyhtiöille tappiollista.

Kysymys 2: Onko asunto-osakeyhtiö arvonlisäverovelvollinen, jos:

  1. ylijäämäsähkö myydään tappiolla sähkönmyyntiyhtiön kautta sähkömarkkinoille?
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiö ja sähkönmyyntiyhtiön välillä on pientuotantosopimus, jonka perusteella asunto-osakeyhtiö ostaa sähkönmyyntiyhtiöltä sähköä noin 6 snt/kWh hintaan ja sähkönmyyntiyhtiö ostaa asunto-osakeyhtiöltä pientuotannon ylijäämän noin 2-5 snt/kWh hintaan. Nämä molemmat erät (osto ja myynti) näkyvät samalla laskulla omina kohtinaan siten, että ostoon ja perusmaksuihin on lisätty ALV. Lopullinen maksu määräytyy oston ja myynnin erotuksesta: ((ostoenergia + perusmaksut) * alv) – pientuotannon myyntitulot = loppusumma.
  2. ylijäämäsähkö luovutetaan sähkönmyyntiyhtiölle ilman korvausta?
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiö ja sähkönmyyntiyhtiön välillä on sähkösopimus, johon liittyy ylijäämän tasehallintapalvelu. Pientuotannon ylijäämää ei saa välittää sähköverkkoon muutoin kuin tasevastuullisen sähkönmyyjän kautta. Tasevastuu liittyy mm. tehotasapainon ylläpitämiseen sähköverkoissa. Tässä sopimuksessa asunto-osakeyhtiö ei saa pientuotannon ylijäämästä mitään korvausta (arvo 0 snt/kWh) ja maksaa sähköyhtiölle kuluttamastaan sähköstä.
  3. ylijäämäsähkön tuotto lahjoitetaan sähkönmyyntiyhtiön välityksellä hyväntekeväisyyteen esimerkiksi jollekin vammais-, luonnonsuojelu- tai lasten liikuntajärjestölle?
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiön ja sähkönmyyntiyhtiön välillä on sähkösopimus, jossa ylijäämän osalta on sovittu, että sähkönmyyntiyhtiö kanavoi ylijäämän sähkömarkkinoille myynnistä mahdollisesti saamansa tulot hyväntekeväisyyteen. Pientuotannon ylijäämää ei saa välittää sähköverkkoon muutoin kuin tasevastuullisen sähkönmyyjän välityksellä, joten hyväntekeväisyyskohde pitää määrittää sähkönmyyntiyhtiön kanssa yhdessä. Käytännössä ylijäämästä saatavan hyödyn voi kanavoida lähinnä sähkönmyyntiyhtiön hyväntekeväisyyskohteisiin. Asunto-osakeyhtiö ei saa pientuotannosta itse mitään korvausta (arvo 0 snt/kWh) ja maksaa sähköyhtiölle kuluttamastaan sähköstä.
  4. sähkönmyyntiyhtiö netottaa aurinkosähkön siten, että myyntiyhtiö vähentää ylijäämän asunto-osakeyhtiön kulutuksesta esimerkiksi kolmen kuukauden välein?
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiö ja sähkönmyyntiyhtiön välillä on pientuotannon netotussopimus. Asunto-osakeyhtiö ostaa sähkönmyyntiyhtiöltä sähköä noin 6 snt/kWh hintaan. Sähkönmyyntiyhtiö pitää rekisteriä pientuotannon määristä ja vähentää tuotannon seuraavan laskun ostettavan energian määrästä. Jos esimerkiksi elokuussa aurinkosähkön ylijäämää syntyy 100 kWh ja lokakuun laskussa asunto-osakeyhtiön sähkönkulutus on ollut 10 000 kWh, niin netotussopimuksessa ostettavaa sähköä on 9 900 kWh, koska sähkönmyyntiyhtiö on vähentänyt aurinkosähkön ylijäämän määrän yhtiön sähkön kulutuksesta.
  5. energiayhtiön omistaman voimalan, joka sijaitsee asunto-yhtiön katolla, tuottaman sähkön välittämisestä vastikkeetta osakkaiden omaan käyttöön? Asunto-osakeyhtiö ostaa voimalasta sähköä pitkäaikaisella PPA-sähkönostosopimuksella (PPA, power purchase agreement)
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiön ja energiayhtiön välillä on pitkäaikainen aurinkosähkönostosopimus. Asunto-osakeyhtiö maksaa sähköstä sopimuksessa sovitun hinnan (snt/kWh tai eur/kk). Lisäksi asunto-osakeyhtiön ja jakeluverkkoyhtiön välillä on hyvityslaskentasopimus. Asunto-osakeyhtiö maksaa hyvityslaskennasta palvelumaksua.  Jos aurinkosähköstä syntyy ylijäämää, niin se syntyy asunto-osakeyhtiölle.

Sähkön välittäminen asukkaan sähköajoneuvon latauspisteeseen


Asunto-osakeyhtiön asukkaista osa harkitsee ladattavan sähköajoneuvon hankkimista. Kiinteistön sähköjärjestelmä ja sähkömittarit ovat asennettu siten, että latauspisteet olisi kustannustehokkainta liittää asunto-osakeyhtiön kiinteistösähkömittariin (ks. kuvan 3. kytkentävaihtoehto 2), koska mittarissa on autojen lämmitystolppien johdosta isommat sulakkeet ja valmiit johdotukset parkkipaikoille. Muut kytkentävaihtoehdot tulisivat yhtiölle ja sen asukkaille paljon kalliimmaksi.

Kuva 3: Sähköauton latauspisteen kytkentävaihtoehdot: 1) latauspisteen kytkentä asukkaan sähkömittariin, 2) latauspisteen kytkentä asunto-osakeyhtiön sähkömittariin sekä 3) latauspisteen liittäminen jakeluverkkoon

Asunto-osakeyhtiön sähkömittarikytkennän tapauksessa latauspisteiden tarvitsema sähkö on välttämätöntä välittää osakkaille siten, että sähkön ostokulut tulevat yhtiön sähkösopimukseen ja sähkölaskulle.

Asunto-osakeyhtiön osakkaiden tavoitteena ja periaatteena on toteuttaa sähköautojen lataus mahdollisimman vaivattomasti sekä kustannusvastaavasti. Asunto-osakeyhtiön osakkaille on tärkeää, että sähköajoneuvojen omistajat maksavat itse ajoneuvon latauksesta aiheutuvat kulut.

Yksi osakkaistamme harkitsee kuukausiveloituksella toimivan sähköauton latauspalvelun hankkimista. Siihen on tarjolla kaksi mallia. Kuukausittainen tasaveloitus kattaa sähköajoneuvon latauslaitteet, lataussähkön, sähkön mittauksen ja laskutuspalvelun. Toisessa vaihtoehdossa latauspalvelu ei kata lataussähkön kustannuksia, vaan latauspalvelusta perittävän kuukausihinnan lisäksi  palveluntarjoaja mittaroi asukkaan käyttämän sähkön ja hyvittää sen taloyhtiölle taloyhtiön määrittämään hintaan.

Osana palvelupakettia palveluntarjoaja hyvittää asukkaan puolesta ajoneuvon sähkönkäytöstä aiheutuneet kulut, eli palveluntarjoaja maksaa asunto-osakeyhtiön tilille kuukausittain asiakkaansa sähköajoneuvon latauksesta aiheutuneet sähkökulut. Tällä tavoin asunto-osakeyhtiölle ei aiheudu osakkaan sähköauton latauksesta kuluja eikä myöskään voittoa – eli taloyhtiölle järjestely on vaivaton ja kustannusneutraali. Mikäli asunto-osakeyhtiön pitää itse periä osakkaalta sähkökulut, aiheutuu tästä ylimääräistä työtä isännöitsijälle.

Kolmas vaihtoehto olisi hyödyntää jakeluverkkoyhtiön hyvityslaskentapalvelua siten, että jakeluverkkoyhtiö hoitaa sähköajoneuvon latauspisteen alamittauksen. Tällöin hyvityslaskentaohjelmistolla voidaan vähentää laskennallisesti sähköajoneuvon lataussähkö asunto-osakeyhtiön kuluttamasta sähköstä ja siirtää tämä sähkönkulutus sähköajoneuvon omistajan sähkölaskulle alamittauksen avulla.

Kysymys 3: Onko asunto-osakeyhtiö arvonlisäverovelvollinen välittäessään sähköä asunto-osakeyhtiön kiinteistöverkon sisällä ja kiinteistön sähkömittarin kautta osakkaan sähköajoneuvon latauspisteeseen, jos

  1. osakas maksaa sopimuksensa mukaisesti palveluntarjoajalle latauspistepalvelusta ja sähköstä yhden kuukausittaisen kiinteän maksun jolloin latauspistepalvelun tarjoava yritys tilittää mittaustietojen perusteella asunto-osakeyhtiölle lataussähkön kulut osakkaan puolesta?
    Sopimukset ja laskutus: Sähköauton latauspalvelusopimus laaditaan osakkaan ja latauspistepalvelua tarjoavan yrityksen välille. Asunto-osakeyhtiö ilmoittaa osakkaalle sähkönsä hinnan, tilinumeron ja hyväksyy, että hyvitys tulee palveluntarjoajalta osakkaan sijaan osana osakkaan palvelusopimusta. Palveluntarjoaja laskuttaa osakasta palvelupaketista kuukausittain kiinteällä hinnalla. Palveluntarjoaja palauttaa osakkaan puolesta sähköauton latauksesta aiheutuneet sähkökulut asunto-osakeyhtiölle. Asunto-osakeyhtiö siis maksaa omassa sähkölaskussaan ensin osakkaan sähköauton latauskulut, ja saa tämän osuuden palautuksena myöhemmin osakkaan palveluntarjoajalta.
  2. osakas maksaa sopimuksensa mukaisesti palveluntarjoajalle latauspistepalvelusta kiinteän maksun ja sähköstä kulutuksen mukaisesti vaihtelevan maksun, jolloin latauspistepalvelun tarjoava yritys tilittää mittaustietojen perusteella asunto-osakeyhtiölle lataussähkön kulut osakkaan puolesta?
    Sopimukset ja laskutus: Sähköauton latauspalvelusopimus laaditaan osakkaan ja latauspistepalvelua tarjoavan yrityksen välille. Asunto-osakeyhtiö ilmoittaa osakkaalle sähkönsä hinnan, tilinumeron ja hyväksyy, että hyvitys tulee palveluntarjoajalta osakkaan sijaan osana osakkaan palvelusopimusta. Palveluntarjoaja laskuttaa osakasta palvelusta kuukausittain koostuen kolmesta osasta: latauspalvelun perusosasta, palveluntarjoajan mittaroiman sähkön asunto-osakeyhtiön määrittämällä hinnalla ja kilowattipohjaisesta laskutuspalvelulisästä. Palveluntarjoaja palauttaa osakkaan puolesta sähköauton latauksesta aiheutuneet sähkökulut asunto-osakeyhtiölle. Asunto-osakeyhtiö siis maksaa omassa sähkölaskussaan ensin osakkaan sähköauton latauskulut, ja saa tämän osuuden palautuksena myöhemmin osakkaan palveluntarjoajalta.
  3. Osakas maksaa asunto-osakeyhtiölle sähkö- ja mahdolliset muut latauksesta aiheutuneet kaapelointi- ja remonttikulut itse takaisin asunto-osakeyhtiölle ns. sähköajoneuvon latausvastikkeena?
    Laskutus: Asunto-osakelyhtiö arvioi asukkaan sähköauton latauksesta syntyvät kustannukset taloyhtiölle ja ilmoittaa osakkaalle kk-vastikkeen, jolla kyseiset kustannukset katetaan.
  4. Asunto-osakeyhtiön kiinteistömittarin sähkösopimus siirretään sähköauton latauspalvelun tarjoajalle. Palveluntarjoaja maksaa kiinteistönmittarin sähkölaskut sekä laskuttaa sen jälkeen asunto-osakeyhtiötä sekä sähköautoa lataajia heidän omien kulutustensa perusteella.
    Sopimukset ja laskutus: Palveluntarjoaja solmii sähkösopimuksen taloyhtiön kiinteistömittarin käyttöpaikan osalta. Palveluntarjoaja laatii palvelusopimukset asunto-osakeyhtiön ja kunkin sähköauton lataajan kanssa. Sähkönmyyntiyhtiö laskuttaa palveluntarjoajaa. Palveluntarjoaja laskuttaa puolestaan asunto-osakeyhtiötä ja sähköautoa lataajia.
  5. Jakeluverkkoyhtiön alamittarilla mitataan sähköauton latauspisteen kulutus. Jakeluverkkoyhtiö jyvittää sähköajoneuvon sähkönkulutuksen hyvityslaskennalla suoraan osakkaan sähkölaskulle, jolloin taloyhtiön ja asukkaiden laskuilla näkyy suoraan omat sähkökulut?
    Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiön ja jakeluverkkoyhtiön välillä on verkkopalvelu- ja hyvityslaskentasopimus. Jakeluverkkoyhtiö laskuttaa asunto-osakeyhtiötä siirto- ja mittauspalvelusta. Mittauspalvelu jyvittää kunkin osakkaan sähköauton kulutustiedot alamittauksen perusteella osaksi osakkaan olemassa olevaa sähkösopimusta, joten osakkaat maksavat osana omaa sähkösopimusta oman asunnon sekä sähköauton latauksen kuluttaman sähkön. Mittauspalvelu vähentää sähköautojen latauksen mittaustiedot asunto-osakeyhtiölle kiinteistömittarin summamittauksesta, jolloin asunto-osakeyhtiö maksaa omassa sähkölaskussaan vain kiinteistön sähkönkulutuksesta.

Asunto-osakeyhtiössä määritellään aurinkosähkön ja sähköajoneuvojen latausta koskevat toimintamallit ja toteutetaan hankinnat sen jälkeen, kun arvonlisäverotusta koskeva ennakkoratkaisu on saatu. Ennakkoratkaisua hyödynnetään myös FinSolar-hankkeen tutkimuksessa ja tiedotuksessa. Kiitämme ennakkoratkaisusta etukäteen.

As Oy Tiedonkaarenportti, Oulu

The housing company in Helsinki, Finland tests a new solar community IT service

image_pdfimage_print
Photo credit: HSSR Oy

Highlights

  • Under current Finnish regulation, grid fees and electricity taxes apply to the electricity generated by housing companies within their property grid.
  • The housing company Haapalahdenkatu 11 is testing a smart metering IT service that enables residents to share the generated solar electricity.
  • In deciding whether to invest in the solar PV system, environmental motives of the housing company members dominated the decision-making process.
  • Key success factors were project leaders’ enthusiasm and determination.
  • The test model is promising but regulatory changes are required to make it more economically attractive for real-life conditions.

Background information

In Finland, there are approximately 2.6 million citizens living in 90,000 housing companies and 142,000 apartment buildings or terraced houses. Currently, renewable energy incentives such as investment grants, feed-in-tariffs or tax deductions are not available for housing companies or for any kind of residential buildings. Investment grants in Finland are only available for companies and municipalities.

The Limited Liability Housing Company Haapalahdenkatu 11 is located in Pikku-Huopalahti neighborhood in Helsinki. The two building complex consists in total of 24 apartments and 56 residents. It is taking part in the FinSolar pilot project lead by Aalto University to test a solar community IT service that enables its residents to share the electricity produced by a PV system through their property grid. FinSolar obtained a special permission from the Finnish Energy Authority, Ministry of Economy and the Employment and Financial Ministry. This permission was to test the solar community IT-service from 2017 to 2019 in cooperation with two Finnish Distribution System Operators (DSOs), some housing companies, and other stakeholders.

Brief description of what was done

In 2017, the housing company made an investment in a solar PV system in connection with the roof renovation. The solar power system has an output of 8,7 kWp and includes 33 panels and a 12,5 kWp inverter. The size of the inverter is larger than the power output for the future scalability of the solar PV system. Initially, the solar PV plant was intended to produce electricity only for the common parts of the building, e.g. yard lights, elevator, laundry room, etc. The opportunity to join FinSolar as a pilot case for community energy production emerged after the apartment owners had started discussions about the possibility to install a solar PV system.

Project champions and motivations

The main project champions were two residents who were part of the housing company’s board. They had a strong motivation to reduce the environmental impact of their residence. In addition, they had become familiar with solar PV technology at their place of work. Before starting the project, the two champions were also inspired and encouraged by a local solar energy advocate and expert. During the implementation phase, a project manager from HSSR Oy played a key role in providing them with the needed expertise.

Project supporters’ were motivated to join the FinSolar project as they had a desire to set a good example for other housing companies in Finland and to help remove legislative obstacles for similar community energy initiatives. Even without the opportunity to join FinSolar, the majority of the housing company’s residents would have still decided to make the solar PV investment. Therefore, the opportunity to join FinSolar influenced only the investment decision, which was to purchase a larger PV system. By doing so, the generated electricity could go beyond communal spaces, allowing residents to also benefit from it in their own apartment.

Decision making process

The shareholders needed to decide in the housing company’s general meeting regarding the solar PV investment and the participation in the FinSolar pilot project. Shareholders had different views and therefore it was difficult to reach a consensus. Furthermore, project opponents raised arguments against the profitability of the investment. The project opponents also considered the testing of a new model too risky, as it could have been non-compliant with the Finnish legislation after the end of the FinSolar project. On the other hand, the project leaders and supporters inside the housing company emphasized the importance of acting for the environment. Eventually, the decision was made by a vote.

Since the project was expected to reduce the general costs and the amount of needed capital was not so big, most of the residents did not see the low profitability of the investment as an obstacle so they voted in favor of the solar PV investment.

Ownership model adopted

The solar PV plant is owned by the residents through the Limited Liability Housing Company. In these companies, the number of shares that apartment owners hold depends on the apartment size and their payments to the common investments which are proportional to the shares. The solar PV plant is paid and owned by the residents in relation to their number of shares in the housing company. Therefore, the smart metering IT-service has a calculation algorithm that distributes hour by hour the solar electricity production to the apartments according to their size and percentage of shares.

Financing and economic viability

The cost of the system was approximately 13,000 € including 24% value added tax (VAT). The net present value (NPV) of the investment is approximately 5,000 €, the payback period of 21 years and the solar electricity production cost is about 8,7 ¢/kWh with an expected system lifetime of 30 years. The investment was financed with a bank loan.

Project implementation

Commissioned by the housing company, the roof renovation and solar PV system purchase was carried out by HSSR Oy company who specialize in renovation projects. All phases of the project implementation including permitting, tendering, supervising the installation works, etc. was covered by HSSR Oy. The IT service needed to allocate the solar power shares that were provided by the local Distribution System Operator (DSO) Helen Sähköverkko Oy. The housing management company Talohallinta Oy took care of all the contracts and paperwork. As a result, the project was very easy for the residents – they only had to make the decision on whether or not to invest in the solar PV system.

Project benefits

After the first year having solar panels in place, the housing company had made savings in the common electricity bills. This was felt as an encouraging result leading some of the residents to use the savings to purchase more plants for the gardens.

Barriers

Currently residents of the housing companies throughout Finland cannot produce solar electricity for self-consumption in an economically feasible way. The electricity market regulation does not enable the sharing of the solar electricity inside the property grid. Distribution grid fees and electricity taxes apply even when solar electricity circulates inside the apartment building through DSO’s smart meters. Consequently, once the FinSolar project is concluded residents of the housing company are at risk of not being able to use 20% of their solar PV production for self-consumption.

The Measurement Instrument Directive (MID) is another barrier for community energy IT services. According to the directive, consumers should be able to monitor directly from the smart meter’s display measurement values that are used as a basis of their electricity billing. Currently smart meters in Finland do not display hour-by-hour electricity consumption or production values.

In addition, the value added tax (VAT) procedures present a challenge as housing companies are required to report any surplus solar electricity sales (even 1 €/year) to VAT register. This bureaucracy increases housing companies’ financial administration expenses by a minimum 500 €/year, hampering the profitability of the solar investment. Housing company Haapalahdenkatu 11 is currently looking into alternatives to VAT registration such as selling their surplus solar electricity for free (0 ¢/kWh) to their electricity provider.

Main lessons learned

  • It is important to have determination and remain motivated to carry out a project and not be afraid if some vocal community members oppose it.
  • The majority of the community members can still support a project even though they are silent during the meetings in which the investment is discussed.
  • One should find the right partners that can help in completing a project, e.g. local DSO, project managers, companies specializing in roof-renovation, energy experts, and local community energy champions.

Project champions’ recommendations to policymakers

  • It is important to remove regulatory barriers so that housing company residents can produce solar energy for self-consumption.
  • Incentives, such as investment grants or low-interest loans could make investment decisions easier.

Authors

Karoliina Auvinen and Salvatore Ruggiero
Aalto University School of Business, Helsinki, Finland

Published in September 2018. Original case story and other community energy cases can be found in Co2mmunity.eu website. 

Sources

Politiikkasuositus: Taloyhtiön asukkaiden aurinkosähkön tuotantoa tulisi edistää lainsäädäntömuutoksella

image_pdfimage_print

Taloyhtiön asukkaat ovat aurinkosähkön tuotannossa väliinputoajia. He eivät voi nykyisin tuottaa aurinkosähköä omaan käyttöönsä samaan tapaan kuin omakotitalojen asukkaat. Lainsäädäntö edellyttää nykyisin taloyhtiöissä laajaa sähkömittariremonttia, jotta aurinkosähköä voisi hyödyntää taloudellisesti järkevällä tavalla. Lakimuutoksella voitaisiin mahdollistaa taloyhtiön asukkaiden pientuotanto jo käytössä olevilla  älykkäillä sähkömittareilla. Näin voidaan luoda yhdenvertaiset edellytykset taloyhtiöiden ja omakotitalojen asukkaille. Aurinkosähkön jakelu voidaan toteuttaa tasejaksoittain taloyhtiön kiinteistöverkossa palveluna tietokoneohjelmistolla. Tätä toimintamallia parhaillaan kokeillaan taloyhtiöissä Helsingissä ja Oulussa.

Taloyhtiöissä on merkittävä aurinkosähköpotentiaali

Asunto-osakeyhtiöitä on Suomessa lähes 90 000 (1). Asuinkerros- ja rivitaloissa asuu yli 2,6 miljoonaa suomalaista ja rakennuksia on Suomessa lähes 142 000 (2). Jos näistä rakennuksista kolmasosassa olisi keskimäärin 10 kW:n aurinkovoimala, tämän aurinkosähkökapasiteetin määrä olisi yhteensä 473 MW. Aurinkosähköllä voidaan kattaa noin 10% rakennusten kuluttamasta sähköstä vuositasolla. Suomessa aurinkosähkökapasiteetin määrä oli noin 70 MW vuonna 2017 (3). Vertailun vuoksi Ruotsissa aurinkosähköä on yli 230 MW (4) ja Tanskassa yli 900 MW (5).

Aalto-yliopiston kuluttajakyselyn mukaan aurinkosähkön hankinta kiinnostaa asunto-osakeyhtiöiden osakkeenomistajia. Kyselyn 459 vastaajasta yli neljännes vastasi hankkivansa aurinkosähköä erittäin todennäköisesti, jos voimalaosuus maksaa 900 euroa ja sen avulla saa vuosittain 40 euroa säästöä. Aurinkosähkön hankinnan yleisimmiksi hyödyiksi koettiin uusiutuvan energian hyödyntäminen, päästöttömyys ja omavaraisuus. Kyselyn tulokset osoittavat, että taloyhtiön asukkaat ovat hyvin kiinnostuneita aurinkosähköstä, mutta sen hankinnan pitäisi olla vaivatonta ja taloudellista, jotta taloyhtiön päätöksenteossa enemmistön voi saada investoinnin kannalle (6).

Kaavio 1. Aurinkosähkökyselyyn vastanneista lähes puolet oli erittäin kiinnostunut hankkimaan aurinkosähköä.

Taloyhtiöiden osakkaat ovat nyt aurinkosähkön hyödyntämisessä väliinputoajia Suomessa

Taloyhtiön osakkaat eivät voi nykyisin hyödyntää aurinkosähköä teknisesti järkevällä, vaivattomalla ja taloudellisesti kannattavalla tavalla muutoin kuin kiinteistösähkön osalta. Aurinkosähkö on kannattavaa yrityksille, kunnille, maatiloille ja omakotitaloille sillä ehdolla, että ne voivat säästää omaan käyttöön tuotetulla aurinkosähköllä ostosähkön hankintakuluja energian, sähköverojen ja energiaperusteisten (snt/kWh) siirtomaksujen osalta. Tämä toteutuu, kun aurinkosähkövoimala kytketään fyysisesti sähkömittariin kuluttajan puolelle, eikä sähkömittarin “sähkökaupan” puolelle. Näin kytkettynä aurinkosähkö vähentää rakennukseen jakeluverkosta virtaavaa, sähkömittarin läpi kulkevaa ostosähköä. Aurinkosähkö kulkee sähkömittarin läpi jakeluverkkoon ja sähkömarkkinoille vain, jos rakennuksessa ei pystytä sitä itse käyttämään.

Taloyhtiöissä sähkön mittausjärjestelyt estävät nyt vastaavan oman käytön mallin, mikäli taloyhtiö ei toimi sähkömarkkinalain (7) mukaisena kiinteistön sisäisenä sähköverkkona. Taloyhtiöillä on oma kiinteistöverkko, mutta tämän oman verkon sisällä jokaisella asunnolla on jakeluverkkoyhtiön sähkömittarit. Taloyhtiön kiinteistöverkko liittyy tontin rajalla jakeluverkkoyhtiön sähköverkkoon.

Kuva 1. Taloyhtiön kiinteistöverkko ja sähkömittarit.

Ongelmana on, että jos aurinkosähkövoimala kytketään taloyhtiön kiinteistösähkömittariin, niin kiinteistöverkossa asukkaille kulkevaa aurinkosähköä kohdellaan nykyisen lainsäädännön mukaisesti sähköverojen ja siirtomaksujen osalta samoin kuin aurinkosähkö kulkisi jakeluverkkoyhtiön sähköverkon kautta sähkömarkkinoille myytäväksi (8). Menettely on tämä, vaikka fysiikan lakien mukaan aurinkosähkö kulkeutuu aina ensimmäisenä asukkaiden kulutukseen taloyhtiön kiinteistöverkon sisällä käymättä jakeluverkkoyhtiön sähköverkossa. Tämä menettely heikentää nykyisellä siirtohinnoittelurakenteella ja verotusmallilla aurinkosähkön kannattavuutta asunto-osakeyhtiöiden osakkaille verrattuna muihin aurinkosähkön tuottajiin: omakotiasujiin, maatiloihin, yrityksiin ja julkisiin toimijoihin.

Lisäksi taloyhtiöiden asukkaat eivät saa muitakaan etuuksia, kun esimerkiksi omakotitalojen asukkaat voivat saada aurinkoenergiainvestointiin kotitalousvähennystä sekä yritykset, kunnat ja maatilat investointitukea.

Taloyhtiön osakkaiden virtuaalimittarointi- eli hyvityslaskentamalli mahdollistaa aurinkosähkön hyödyntämisen

FinSolar -hankkeessa on tutkittu erilaisia aurinkosähkön hyödyntämismalleja (9) taloyhtiöissä vuodesta 2014 alkaen. Selvitysten pohjalta on todettu, että järkevin tapa mahdollistaa pientuotanto asunto-osakeyhtiön asukkaille on aurinkosähkön virtuaalimittarointi- eli hyvityslaskentamalli, koska se on osakkaille vaivattomin ja joustavin ratkaisu.

Hyvityslaskentamallin etuja ovat:

  1. Voidaan hankkia isompi yhteinen aurinkosähkövoimala, joka on suhteessa huomattavasti edullisempi kuin pienempi, pelkän taloyhtiön kiinteistösähköön hankittava voimala (10).
  2. Aurinkosähköinvestoinnin kustannukset ja tuotot jaetaan osakkaille samassa suhteessa kuin taloyhtiön kaikki muut kulut ja tuotot, osakkeiden lukumäärän ja vastikkeen jaon perusteella. Tämä on taloyhtiön osakkaille tärkeä oikeudenmukaisuusperiaate. Näin hyvityslaskentamall ei edellytä muutoksia asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen.
  3. Taloyhtiön omaan kiinteistöverkkoon ei tarvitse tehdä mittari- ja johtoremonttia, koska hyvityslaskentaohjelmisto toimii jo käytössä olevien mittarien mittausdatalla.
  4. Asukkaat voivat edelleen kilpailuttaa omat sähkösopimuksensa.
  5. Hyvityslaskentamallilla muodostuvaan taloyhtiön sisäiseen energiayhteisöön liittyminen ja siitä poistuminen on helppoa, koska se edellyttää muutoksia vain hyvityslaskentasopimukseen ja -ohjelmiston asetuksiin.

Kuva 2. Hyvityslaskentamallin kuvaus.

FinSolar-taloyhtiöpiloteissa aurinkosähköä hyödynnetään ensisijaisesti kiinteistön kulutukseen ja ylijäämä jaetaan asukkaille nykyisen tasejakson mukaan tunneittain IT-ohjelmistolla älykkäiden mittareiden mittausdatan perusteella. Hyvityslaskenta osoittaa, kulutetaanko tuotettu energia kiinteistöverkon sisällä vai siirtyykö energiaa myös jakeluverkkoon.

Kuva 3. Hyvityslaskentamallia pilotoidaan Helsingissä ja Oulussa kolmessa taloyhtiössä. Pilottien kokemusten perusteella malli toimii teknisesti ja sopii asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoon.

Vaihtoehtoinen, nykyisen sähkömarkkinalain hyväksymänä kiinteistön sisäisenä sähköverkkona toimiminen edellyttää taloyhtiössä jakeluverkkoyhtiön mittareiden vaihtamista taloyhtiön omiin sähkömittareihin. Niistä käsin asukkaat eivät voi enää kilpailuttaa omia sähkösopimuksiaan.  Tämän johdosta takamittarointi (11) edellyttää yhtiökokoukselta harvoin saavutettavissa olevaa yksimielistä päätöstä. Vaikka takamittarointi olisi määritelty yhtiöjärjestykseen, siitä huolimatta taloyhtiön mittari pitää vaihtaa jakeluverkkoyhtiön mittariin mikäli osakas haluaa myöhemmin kilpailuttaa oman sähkösopimuksensa. Näin ollen FinSolar-hankkeen johtopäätös on, ettei takamittarointimalli ole yleisesti taloyhtiöille toimiva aurinkosähkön tuotantomalli.

Taloyhtiön asukkaiden muodostamien energiayhteisöjen esteenä  on lainsäädäntö

Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista pientuotannon jakamista taloyhtiön osakkaiden kesken oman kiinteistöverkon sisällä jakeluverkkoyhtiön omistamilla sähkömittareilla. (12) FinSolar-hankkeessa toteutettujen haastattelujen mukaan mikään lakipykälä sähkömarkkinalaissa tai asetuksissa ei suoranaisesti estä virtuaalimittarointi- eli hyvityslakentamallia, vaan este on kiinteistöverkoissa pientuotannon jakamisen sallivan lakipykälän puute.

Ratkaisu: mahdollistetaan pientuotannon laskennallinen jakaminen kiinteistöverkkojen sisällä lakimuutoksella

Tulevaisuuden sähkömarkkinat perustuvat puhtaisiin ja älykkäisiin teknologioihin, kuluttaja- ja käyttäjälähtöisyyteen sekä digitalisaatioon ja energian internet-ratkaisuihin. Sääntelyn ja hinnoittelun tulisi kannustaa kuluttajia kysyntäjoustoon, uusiutuvan energian tuotantoon sekä energian varastointiin. (13)

EU:n sähkömarkkinadirektiivin uudistusehdotuksessa todetaan, että paikalliset energiayhteisöt voivat olla tehokas tapa hallinnoida energiaa yhteisötasolla niin, että sähköä tuotetaan omaan kulutukseen sähkönä, lämpönä tai jäähdytyksenä verkkoon liitynnällä tai ilman. Jäsenmailta edellytetään energiayhteisöjen mahdollistavan lainsäädäntökehikon asettamista. (14)

EU:n lainsäädännön myötä energiayhteisöjä koskevaa kansallista lainsäädäntöä on kehitettävä. Siinä yhteydessä tulisi varmistaa, että suomalaiset taloyhtiöiden asukkaat voivat toimia pientuottajina yhteisvoimalasta omistamiensa osuuksien kautta. Lainsäädännön tulisi sallia aurinkosähkön ja muun pientuotannon laskennallinen jakaminen kiinteistöverkon sisällä osakkaiden omaan käyttöön sähkökaupan tasejaksoittain. Tasejakson pituus on nykyisin tunti ja jatkossa vartti. Mittausasetuksen muutoksella voidaan sallia, että pientuottajien laskutus ja taseselvitys voi perustua myös laskennalliseen tietoon. Tämä mahdollistaisi kiinteistöverkkojen sisäisten energiayhteisöjen muodostamisen nykyaikaisesti älykkäiden sähkömittareiden mittaustiedon ja tietokoneohjelmiston avulla.

Yksinkertaisin tapa toteuttaa kiinteistöverkon sisäisten energiayhteisöjen hyvityslaskenta, sekä yksittäisten pientuottajien tuntinetotus, olisi toteuttaa laskennat keskitetysti Fingridin datahubissa. (Vaihtoehtoisesti laskenta voidaan tehdä jakeluverkkoyhtiöiden tietojärjestelmissä.) Netotuksen ja hyvityslaskennan jälkeen datahub toimittaa laskennalliset mittaustiedot asiakkaalle, taseselvitykseen sekä markkinatoimijoille. Oleellista on, että tasehallinnassa ja laskutuksessa on vain yksi mittaustieto asiakkaalta.

Lisäksi tulee varmistaa, laskennallisen tiedon käyttö on sallittua mittauslaitedirektiivin näyttövaatimusten näkökulmasta. Vaatimus kiinteästä mittarin näytöstä tulisi poistaa, tai tulkintaa muuttaa, koska mittaustietojen luotettavuudesta ja kuluttajasuojasta voidaan varmistua muilla keinoin. (15)

Tekijät

FinSolar-projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. +358 50 462 4727

Professori Samuli Honkapuro, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, samuli.honkapuro@lut.fi, puh. +358 400 307 728

Politiikkasuositus on toteutettu osana STEK:n päärahoittamaa FinSolar -hanketta www.finsolar.net, Strategisen tutkimuksen neuvoston Smart Energy Transition -hanketta www.smartenergytransition.fi sekä CO2mmunity http://co2mmunity.eu/  ja DOMINOES dominoesproject.eu EU-hankkeita.

Politiikkasuositus ladattavana PDF-muodossa

 

Lähteet

1. PRH. 2018. Yritysten lukumäärä Suomessa. [Viitattu 31.5.2018]. Saatavissa: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystenlkm/lkm.html

2. Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-677X. 2017, Liitetaulukko 1. Rakennukset, asunnot ja henkilöt talotyypin ja kerrosluvun mukaan 31.12.2017. Tilastokeskus [viitattu: 31.5.2018]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/rakke/2017/rakke_2017_2018-05-25_tau_001_fi.html

3. Energiavirasto. 2018. Saatavissa: https://www.energiavirasto.fi/media/-/asset_publisher/ooKNxg1qkv7p/content/sahkonpientuotanto-kovassa-kasvussa-aurinkosahkon-tuotantokapasiteetti-2-5-kertaistui-vuodessa

4. https://www.pv-magazine.com/2018/03/28/swedens-operational-pv-capacity-tops-231-mw/

5. https://cleantechnica.com/2018/02/05/solar-may-storm-past-wind-sooner-expected-even-denmark/

6. Aalto-yliopisto. 2018. Aurinkosähkökysely asunto-osakeyhtiöiden osakkaille 2018: Tulokset & yhteenveto. Saatavissa: https://docs.google.com/presentation/d/14B9wnc5IAfWA45V1SJdWvTo8v6WyYUqCOcurIWQC6XU/edit?usp=sharing

7. Sähkömarkkinalaki 588/2013, 10.luku, Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130588

8. Atula, R. & Hildén, M. 2017. Pienimuotoisen aurinkosähkön tuotannon ja myynnin sääntely sekä sähkömarkkinat. Ympäristöjuridiikka 4/2017 s. 54–69

9. Asukkaiden aurinkosähkön ja sähköautojen latauksen toteutusmallit taloyhtiöissä (kalvoesitys). Saatavissa: https://docs.google.com/presentation/d/1_c2Td0WeSBNAY-oq9xmwI2Br-uLtrLBQSFuxADH-8XE/edit?usp=sharing

10. FinSolar. 2017. Aurinkosähkön hinnat ja kannattavuus. Saatavissa: http://www.finsolar.net/aurinkoenergian-hankintaohjeita/aurinkosahkon-hinnat-ja-kannattavuus/

11. Lisätietoja aurinkosähkön takamittarointimallista: http://www.finsolar.net/taloyhtiot/aurinkosahkon-takamittarointimalli/

12. Auvinen et. al. 2018. Keskustelupaperi: Ratkaisuehdotuksia sähkön mittauksen haasteisiin kuluttajien ja energiayhteisöjen puhtaan pientuotannon edistämiseksi. Saatavissa: http://smartenergytransition.fi/fi/keskustelupaperi-sahkoenergian-mittaus-kuluttajien-energiapalvelujen-ja-puhtaan-energian-mahdollistajana/

13. Ahola et. al. 2017. Kohti sähkömarkkinamallia 2.0. Saatavissa: http://smartenergytransition.fi/fi/keskustelupaperi-kohti-sahkomarkkinamallia-2-0/

14. EUROPEAN COMMISSION Brussels, 23.2.2017 COM(2016) 864 final/2 2016/0380 (COD) CORRIGENDUM. This document corrects document COM (2016) 864 final of 30.11.2016. Proposal for a DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on common rules for the internal market in electricity (recast). Pages 4-6. Available: https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/1_en_act_part1_v7_864.pdf.

15. Auvinen et. al. 2018. Keskustelupaperi: Ratkaisuehdotuksia sähkön mittauksen haasteisiin kuluttajien ja energiayhteisöjen puhtaan pientuotannon edistämiseksi. Saatavissa: http://smartenergytransition.fi/fi/keskustelupaperi-sahkoenergian-mittaus-kuluttajien-energiapalvelujen-ja-puhtaan-energian-mahdollistajana/

Aurinkosähkö kiinnostaa taloyhtiöissä – miten esteet ylitetään? -keskustelutilaisuus 31.10.2018

image_pdfimage_print

Yleisölle avoin luento- ja keskustelutilaisuus Smart Energy Talks

Paikka: Aalto-yliopisto, Töölön kampus, Arkadia-rakennus, Lapuankatu 2, 00100 Helsinki, luentosali Valio
Aika: keskiviikkona 31.10.2018 klo 16:30-19:00

Ohjelma

16:30 Puheenjohtajan alkusanat: Miksi kuluttajien rooli on tärkeä energiamurroksessa?
Smart Energy Transition -hankkeen johtaja, professori Armi Temmes, Aalto-yliopisto
16:35 Taloyhtiöiden osakkaille suunnatun aurinkosähkökyselyn tulokset: aurinkoenergia kiinnostaa paljon, mutta sen pitäisi olla myös helppoa
FinSolar taloyhtiökokeilun projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto
16:50 Aurinkosähkön asennustavat taloyhtiöön: takamittarointi, hyvityslaskenta, mikroinvertterit vai pelkkä kiinteistösähkö?
Järjestelmäarkkitehti Kimmo Huoman, GreenEnergy Finland Oy
17:15 Esimerkki: AsOy Haapalahdenkatu 11:n asukkaat Helsingissä kokeilevat hyvityslaskentamallia – kokemuksia aurinkosähköprojektista
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sinikka Herajärvi
17:30 Aurinkosähkön hyvityslaskentamallin lainsäädännölliset haasteet
Energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
17:55 Ratkaiseeko älyverkkotyöryhmä taloyhtiöiden pientuotannon haasteet?
Ylitarkastaja Tatu Pahkala, Työ- ja elinkeinoministeriö
18:20 Kommenttipuheenvuoro: Eduskunnan parlamentaarisen Energiaremontti-ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Harri Jaskari
18:30 Kysymyksiä ja vastauksia, yleiskeskustelu
19:00 Tilaisuus päättyy

Jokaisen esityksen jälkeen on vähintään viisi miinuttia aikaa kysymyksille.

Smart Energy Talks -tilaisuudet ovat kaikille avoimia luento- ja keskustelutilaisuuksia. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua, vaan paikalle voi tulla vapaasti kuuntelemaan, oppimaan ja keskustelemaan. Tilaisuudessa ei ole tarjoilua, mutta luontosaliin voi ottaa mukaan omat eväät. Tilaisuuden jälkeen esitysmateriaalit löytyvät tältä samalta sivulta.

Smart Energy Talks -keskustelutilaisuus järjestetään Smart Energy TransitionFinSolar taloyhtiökokeilu ja Co2mmunity -hankkeiden puitteissa.

Tervetuloa!

Taloyhtiöiden osakkaille suunnatun aurinkosähkökyselyn tulokset: kiinnostus erittäin suurta

image_pdfimage_print

Aalto-yliopisto toteutti asunto-osakeyhtiöiden osakkaille suunnatun aurinkosähkökyselyn osana FinSolar, Smart Energy Transition ja CO2mmunity -hankkeita 29.5.-23.8.2018. Kyselyä levitettiin sosiaalisen median kanavissa (Facebook, Twitter, LinkedIn) verkostojen kautta sekä Smart Energy Transition -hankkeen ja Kiinteistöliiton uutiskirjeiden kautta.

Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 466, joista tuloksissa on mukana 459 vastausta (tuloksissa ei huomioitu taloyhtiön vuokralaisten tai omakotitaloasukkaiden vastauksia). Vastaajissa oli mukana:

  • osakkeenomistajia 447
  • asukkaita, jotka ovat samaa ruokakuntaa osakkeenomistajan kanssa 10
  • isännöitsijöitä 7
  • taloyhtiön hallituksen edustajia 193, joista puheenjohtajia 76, hallituksen jäseniä 115 ja hallituksen varajäseniä 2

Tulokset

Lataa esitys tästä pdf-muodossa: Aurinkosahkokysely taloyhtion asukkaille_yhteenveto_Auvinen_30082018

Aalto-yliopiston tiedote: Lähes puolet taloyhtiöiden asukkaista haluaisi hankkia aurinkosähköä – yleistyminen vaatisi lakimuutoksen

Co2mmunity promotes solar community energy projects

image_pdfimage_print

Co-producing and co-financing renewable community energy projects

Co2mmunity in a nutshell

Aim: Support citizens to co-finance, co-develop, and co-operate sustainable energy projects.
Budget€ 3.15 million, thereof € 2.45 million from the European Union (European Regional Development Fund)
Project period: October 2017 to September 2020
Lead PartnerKiel University, Working Group Economic Geography

Aalto University School of Business is part of the Co2mmunity consortium, that has in total 14 partners from 8 different countries in the Baltic Sea Region. In each partner region, Co2mmunity project will promote community energy initiatives and manage renewable energy cooperative partnership RENCOPs. 

Aalto team’s role is to coordinate the collection of community energy case studies across the partner countries and develop a synthesis report on the current community energy situation in the region. It will showcase success factors of community energy projects that are transferable across contexts. Aalto University will also participate in writing white papers for public stakeholders.

More information: 
Project Manager, researcher, M.Sc. (Eng.) Karoliina Auvinen, karoliina.auvinen@aalto.fi, +358 50 462 4727
Postdoctoral Researcher, PhD Salvatore Ruggiero, salvatore.ruggiero@aalto.fi, +358 50 435 9025

Overview

 

Taloyhtiön osakas: kiinnostaako sinua aurinkosähkö? Vastaa kyselyyn!

image_pdfimage_print
Kuva: HSSR Oy

Aalto-yliopisto toteuttaa taloyhtiön osakkaille aurinkosähkökyselyn kesällä 4.6.-24.8.2018. Kyselyllä kartoitetaan taloyhtiön osakkaiden kiinnostusta aurinkosähkön hankintaa kohtaan ja aurinkopaneelien ostovalmiutta, kun voimala toteutetaan taloyhtiön katolle sijoitettavana yhteisövoimalana.

Vastaaminen kestää vain muutaman minuutin! Vastaa kyselyyn tästä: https://goo.gl/forms/kLQ9m6rVtlPVqCAJ3

Kyselyn tuloksia hyödynnetään FinSolar, CO2mmunity ja Smart Energy Transition -hankkeiden tutkimuksessa ja viestinnässä. Kyselyn tulokset julkaistaan 30.8.2018.

Kiitos paljon vastauksestasi ja osallistumisestasi kuluttajatutkimukseen!

Lisätietoja:
FinSolar projektijohtaja ja -tutkija Karoliina Auvinen
karoliina.auvinen@aalto.fi, 050 4624727
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

 

Oikeustieteen gradu selvitti: Onko sähkön pientuotannon nettolaskutus mahdollista vai ei?

image_pdfimage_print

Sähkön pientuotannon kannattavuuden parantamiseksi on esitetty erilaisia lainsäädännöllisiä keinoja. Yhdeksi keinoksi on esitetty nettolaskutusta, jolla tarkoitetaan sähkön käyttökohteeseen sähköverkosta otetun sähkön eri hintakomponenttien eli sähköenergian hinnan, siirtomaksujen ja verojen kompensoimista sähkölaskussa toisena ajankohtana verkkoon syötetyllä sähköllä. Nettolaskutuksella tarkoitetaan pääasiassa sähkökaupan aikayksikköä pitempiin aikajaksoihin kohdistuvaa pientuotannon netotusta. Spot-markkinan nykyinen aikayksikkö on tunti ja jatkossa vartti.

Gradu tutkii sähkön eri hintakomponenttien nettolaskutuksen juridista toteuttamiskelpoisuutta nykylainsäädännön kannalta. Tutkimus on oikeusdogmaattinen eli tutkimuksen ja tulkinnan kohteena on säädetty oikeus. Pääasiallisena tutkimus- ja taustamateriaalina käytetään Suomessa ja Ruotsissa tehtyjä aikaisempia selvityksiä nettolaskutuksesta, sekä niistä annettuja eri tahojen antamia lausuntoja. Tutkimuksessa tehdään myös de lege ferenda -kannanottoja eli otetaan kantaa siihen kuinka lainsäädäntöä tulisi muuttaa, jotta nettolaskutus voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa päädytään johtopäätökseen, että joltain osin nettolaskutus on mahdollista toteuttaa nykyisen lainsäädännön puitteissa. Kaikkien komponenttien nettolaskutus ei ole mahdollista ja keskeiseksi esteeksi muodostuu harmonisoitu EU-lainsäädäntö.

Eritellysti eri komponenttien osalta tutkimuksessa päädytään seuraaviin johtopäätöksiin:

Sähköenergian osalta laki ei estä, että sähkön hinnasta sähköenergian komponentti hyvitetään sähkön pientuottajalle, kun pientuottaja syöttää sähköverkkoon tuottamaansa sähköä.

Sähköveron nettolaskutus vaikuttaa vaikealta toteuttaa, sillä energiatuotteiden valmisteverotus on pitkälti harmonisoitu Euroopan unionissa. Tämä asettaa reunaehdot, jonka puitteissa jäsenvaltion tulee asettaa sähköverotuksensa. Oikeastaan kaikissa Suomessa tehdyissä selvityksissä on tultu poikkeuksetta siihen lopputulokseen, ettei sähköveron nettolaskutus ole mahdollista EU-oikeuden takia. Missään ei ole kuitenkaan pohdittu mahdollisuutta hakea kansallista poikkeusta, jonka energiaverodirektiivin 19 artiklan ensimmäinen kohta mahdollistaa. Tällaisen vaihtoehdon mahdollisuutta ei tiettävästi ole Suomessa edes tutkittu, kuten ei myöskään energiaverodirektiivin 15 artiklan käyttöä. Ennen kuin tehdään johtopäätös sähköveron nettolaskutuksen mahdottomuudesta, tulisi siis varmistua 15 ja 19 artiklan käyttökelvottomuudesta. Sähköveron nettolaskutus vaikuttaa potentiaalisesti siis mahdolliselta.

Arvonlisäveron nettolaskutus ei ole mahdollista, koska laki yksiselitteisesti kieltää hintojen ja verojen netottamisen myytäessä ja vaihtokauppatilanteissa, mistä nettolaskutuksessa on asiallisesti juuri kysymys.

Siirtomaksun nettolaskutus on mahdollista ja voidaan toteuttaa. Se koskisi tällöin siirtomaksun muuttuvaa komponenttia ja voisi mahdollistaa netottamisen kokonaisuudessaan, jolloin pientuottajan maksettavaksi tulisi vain ostetun ja myydyn sähkön erotuksena saatavan energiamäärän siirtomaksu.

Gradu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201709295427

Kirjoittaja:

Aki Aapio, OTM
Kirjoittaja on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta lokakuussa 2017
aki.aapio@gmail.com

Blogi julkaistu: 14.12.2017

Case: Taloyhtiön aurinkosähköinvestointi Helsingin Pikku-Huopalahdessa

image_pdfimage_print
Kuva: HSSR Oy

Helsinkiläinen asunto-osakeyhtiö Haapalahdenkatu 11 osallistuu pilottitaloyhtiönä FinSolar taloyhtiökokeiluun. Taloyhtiön asukkaat testaavat hankkeessa aurinkosähkön hyvityslaskentamallia, joka on yhdenlainen energian internet -palvelu. Taloyhtiö on mukana kokeilussa, jotta voisi näyttää esimerkkiä ja raivata tietä muillekin pientuotannosta kiinnostuneille taloyhtiöille Suomessa.

Alle on koottu tiedot taloyhtiön hankintaprosessista, aurinkosähköjärjestelmästä, investoinnin kannattavuudesta ja aurinkoenergian käytöstä. Kuvausta täydennetään hankkeen aikana seurantatiedon ja kokemusten karttuessa.

Tekniset ja taloudelliset tiedot

Rakennuksen tiedot: As.oy Haapalahdenkatu 11 on Hitas-taloyhtiö, jossa asuu yhteensä 56 asukasta. Taloyhtiöön kuuluu 17 asunnon kerrostalo ja seitsemän asunnon rivitalo.
Aurinkoenergiajärjestelmän tiedot: Koko 8,74 kWp, sis. 33 kpl paneelia ja 12,5 kWp kolmivaiheinen invertteri. Invertteri on suurempi kuin paneelisto vaatisi. Isompi invertteri hankittiin, jotta voimalaa on helpompi laajentaa jatkossa.
Järjestelmän toimittaja ja asennusvuosi: Green Energy Finland, 2017
 Takuut: Tuotetakuu 15 vuotta, paneelien toimintatakuu ja yli 80 %:n tuottotakuu 25 vuotta, invertterin ja kiinnitysjärjestelmän takuu 10 vuotta.
Aurinkosähköjärjestelmän hankintakustannus noin (hinta määritelty 7 saadun tarjouksen perusteella), sis. paneelit, kiinnikkeet, invertterin ja asennuksen. Noin 13 000 €, sis. ALV
Investointituet:  Ei
Rahoitus: Toteutettiin taloyhtiön yhteisinvestointina, osana taloyhtiön vesikattoremonttia ja sen rahoitusta. Taloyhtiö budjetoi aurinkovoimalan hankintaa varten 23 000 euroa syksyllä 2016.
Kannattavuus: Investoinnin nettonykyarvo noin 4 000 euroa sekä aurinkosähkön omakustannushinta noin 8,7 snt/kWh 30 vuoden pitoajalla. Katso kannattavuuslaskelmat tästä.

Päätöksenteko- ja hankintaprosessi

Aurinkosähköjärjestelmän hankintaprojekti

Aurinkopaneelien hankinta toteutettiin taloyhtiössä vesikattoremontin yhteydessä. Projekti toteutettiin Helsingin Seudun Suunnittelu- ja Rakennuttajapalvelu HSSR Oy:n johdolla. HSSR Oy selvitti, kannattaisiko taloyhtiön hankkia aurinkosähköjärjestelmä sekä hoiti aurinkosähköjärjestelmän kilpailutuksen ja asennuksen valvonnan kattoremontin yhteydessä.

Rakennuslupa
Kuva: HSSR Oy

Taloyhtiön vesikattoremonttia varten haettiin Helsingin kaupungin rakennusvalvonnasta rakennuslupa. Aurinkovoimala oli mukana lupahakemuksessa yhtenä kattoremontin osana. Jo tässä vaiheessa paneelien sijoittelu oli määritelty katolle niin, että sähköjohdot ja -kytkennät voidaan tehdä mahdollisimman helposti ja asennuspaikka katolla on mahdollisimman optimaalinen auringon säteilyn ja aurinkosähkön käytön kannalta. Suunnitelmassa huomioitiin, että vesikaton lumiesteet ovat myös riittävät paneelien näkökulmasta.

Investointipäätös

Lokakuussa 2016 taloyhtiön hallitus kutsui kokoon ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa asukkaat äänestivät aurinkosähkövoimalan ostamisesta ja pilottitaloyhtiöksi ryhtymisestä. Taloyhtiö päätti lähteä mukaan pilottiin, kun vilkkaan keskustelun jälkeen enemmistö äänesti myönteisesti.

Aurinkovoimalan mitoitus ja aurinkosähkön hyödyntäminen

Taloyhtiön aurinkovoimala mitoitettiin niin, että yli 80% aurinkosähköstä kuluu taloyhtiössä kiinteistösähkön kulutukseen, kuten koneelliseen ilmanpoistoon, pesutupaan sekä porraskäytävien ja säilytystilojen valaistukseen. Alle 20% aurinkosähköstä jaetaan asukkaiden käyttöön hyvityslaskentamenetelmällä. Aurinkosähköjärjestelmän tuotto on sen verran vähäistä suhteessa koko taloyhtiön kulutukseen, että jakeluverkkoon syötettävää ylijäämäsähköä ei synny. Voimalaan hankittiin isompi invertteri, jotta voimalan kokoa voidaan myöhemmin kasvattaa asukkaiden tarpeisiin, mikäli pilotoitava hyvityslaskentamalli saa viranomaisten hyväksynnän.

Hyvityslaskentasopimus ja aurinkosähkön jakaminen asukkaille

As Oy Haapalahdenkatu 11 ja Helen Sähköverkko Oy solmivat sopimuksen aurinkosähkön hyvityslaskennasta ja jyvityksestä taloyhtiön asukkaille toukokuussa 2017. Sopimuksen hoiti taloyhtiön hallituksen valtuutuksella isännöitsijä Talohallinta Management Oy. Hyvityslaskentasopimus on voimassa toistaiseksi. FinSolar -kokeilun ajan Helen Sähköverkko Oy tarjoaa taloyhtiölle hyvityslaskentapalvelun maksutta. Kokeilun jälkeen, mikäli hyvityslaskenta saa viranomaisten hyväksynnän, energian internet -palvelun kaavailtu hinta taloyhtiölle on noin 10 euroa kuukaudessa.

Aurinkosähkön jakoperusteena on osakkeiden määrä yhtiöjärjestyksen mukaisesti, jolloin isompien asuntojen jako-osuus on suurempi kuin pienten asuntojen. Näin ei myöskään ollut tarvetta tehdä muutoksia taloyhtiön yhtiöjärjestykseen, koska aurinkosähkön jakoperuste vastaa asunto-osakelaissa ja taloyhtiön nykyisessä yhtiöjärjestyksessä määriteltyä kustannusten jakoperustetta. Mikäli taloyhtiössä olisi päädytty johonkin muuhun jakoperusteeseen, olisi se pitänyt määrittää ja päivittää taloyhtiön yhtiöjärjestykseen.

Aurinkosähköjärjestelmän verkkoonkytkentä
Kuva: Jari Kauppinen / HSSR Oy

Taloyhtiön isännöitsijä teki ennen järjestelmän asennusta ja verkkoonkytkentää sähköisen ilmoituksen pientuotannosta Helen Sähköverkko Oy:lle. GEF Oy asensi aurinkosähköjärjestelmän taloyhtiön katolle ja kytki sen tuotantoon kesäkuussa 2017.

Helen Sähköverkko Oy:n kanssa laadittiin verkkopalvelusopimuksesta erillinen pientuotannon verkkoonkytkentäsopimus niin, että siihen sisältyy myös mahdollinen pientuotannon siirto taloyhtiön kiinteistöverkosta jakeluverkkoon. Helen Sähköverkko Oy ei peri pientuotannon siirrosta maksua, vaikka sähkömarkkina-asetuksen mukaan verkkoyhtiöt voivat periä tuotannon siirrosta keskimäärin 0,07 snt/kWh vuodessa. Käytännössä Haapalahdenkatu 11 asunto-osakeyhtiön aurinkovoimala on mitoitettu niin pieneksi, ettei ylijäämää käytännössä siirry kiinteistöverkosta jakeluverkkoon edes aurinkoisina ja kirkkaina kesäpäivinä.

Sähköenergiasopimuksen päivittäminen

Kun aurinkosähköjärjestelmä oli asennettu ja kytketty verkkoon, isännöitsijä Talohallinta Management Oy ilmoitti taloyhtiön nykyiselle sähköntoimittajalle taloyhtiön ryhtymisestä pientuottajaksi. Sähköyhtiötä ei tässä vaiheessa kilpailutettu, koska taloyhtiöllä on voimassa Keravan Energia Oy:n kanssa määräaikainen sähkösopimus. Näin ollen nykyinen sähköntoimittaja päivitti sähkösopimuksen niin, että sopimus kattaa myös aurinkosähkön mahdollisen ylijäämän ostamisen. Määräaikainen sopimus päättyy vuoden 2019 lopussa, jonka jälkeen taloyhtiön sähkösopimus kilpailutetaan niin, että yhtenä lähtökohtana on saada pientuotannolla saavutettavasta ostoenergian säästöstä mahdollisimman hyvä taloudellisen hyöty.

Järjestelmän huolto

Useampi aurinkosähkötarjouksen antanut yritys tarjosi järjestelmän toimittamisen lisäksi myös sen oheen huoltosopimusta. Taloyhtiössä kuitenkin päätettiin, ettei huoltosopimusta oteta, koska aurinkosähköjärjestelmän huoltotarve on niin vähäinen. Hallitus totesi, ettei esimerkiksi lunta tai siitepölyä puhdisteta paneelien päältä erikseen vaan odotetaan, että lumi sulaa itsestään ja sadevesi puhdistaa paneelit.

Aurinkosähköjärjestelmän toimittaja GreenEnergy Finland Oy tarjosi taloyhtiölle testattavaksi GEF Vision -palvelun, josta voi tarkastella aurinkosähköjärjestelmän tuottoa lähes reaaliajassa. Näin ollen todettiin, että aurinkovoimalan tuotannon ja toiminnan tarkkailu hoidetaan itse, koska kaikki taloyhtiön asukkaat voivat tarkkailla aurinkovoimalan tuotantoa netistä. Tuotantotietojen pohjalta on mahdollista huomata, mikäli voimalaan tulisi jokin vika.

Vakuutus

Taloyhtiö on ilmoittanut aurinkosähköjärjestelmän mukaan kiinteistövakuutuksen piiriin. Aurinkovoimala ei ole vaikuttanut vakuutuksen hintaan mitenkään.

Kirjoittaja

FinSolar -hankkeen vetäjä ja tutkija Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Päivitetty: 7.11.2017

Lähteet

Kauppinen Jari. 6-10/2017. Haastattelu ja sähköpostit.
Maukkonen Nina. 8-9/2017. Haastattelu ja sähköpostit.
Nousiainen Mika. 8-9/2017. Haastattelu ja sähköpostit.