Kaupallinen työryhmä: yhteenveto

FinSolar-hankkeen Kaupallisten toimijat -ryhmän yhteenveto

Mikko_Jalas

 

Työryhmän vetäjä, Mikko Jalas 30.11.2015

 

FinSolar-hankkeen kaupallisten toimijoiden ryhmä

FinSolar-hanke on TEKESin rahoittama vuosina 2014-2015 toiminut hanke, jonka tavoitteena oli luoda kysyntää ja kotimarkkinoita aurinkoenergia-alan yrityksille. Hankkeen toiminta organisoitiin työryhmiin, joista yhtenä toimi Kaupalliset toimijat -ryhmä. Ryhmän muodostivat hankkeen ne toimijat, jotka eivät selvästi olleet kunnallisia toimijoita eivätkä taloyhtiöitä. Tämä rajaus piti sisällään laitteistotoimittajia, suunnittelijoita, kiinteistöjen omistajia sekä esimerkiksi kuluttajatuotteiden jakelussa mukana olleita toimijoita. Vuoden aikana ryhmään liittyi myös kiinteistösijoitusorganisaatioita. Monipuolisen ryhmän intressit aurinkoenergia-alalla pitivät siis sisällään sekä energiatekniikan tuotteiden ja palveluiden tarjoajia että tätä tekniikkaa hyödyntäviä organisaatioita. Ryhmään toimintaan ilmoittautuneet ja osallistuneet henkilöt on listattu tämän yhteenvedon lopussa.

Kaupallisten toimijoiden ryhmän toiminta painottui kevääseen 2015. Tuona aikana järjestettiin yhteisiä tilaisuuksia, joiden tarkoituksena oli tarkastella aurinkoenergiahankkeiden toteutusta kaupallisissa kiinteistöissä, aurinkoenergiaan kiinnostavuutta sijoituskohteena sekä aurinkoenergian mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämisessä ja organisaatioiden maineen rakentamisessa. Työryhmä työskenteli enimmäkseen aurinkosähköön liittyvien kysymysten kanssa, mutta etenkin liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta koko aurinkoenergia-alaa voi pitää yhtenäisenä kokonaisuutena.

Yhteisten tilaisuuksien lisäksi ryhmässä tehtiin erilliskehittämistä teknologian soveltamiseen ja käyttöönottoon liittyen muutaman FinSolar-hankkeen osallistujan kanssa. Ryhmän toiminta on dokumentoitu FinSolar-hankkeen verkkosivuiille (www.finsolar.net), mutta alla vielä lyhyt tiivistelmä kaupallisten toimijoiden kannalta olennaisista asiasoista.

Hallinnolliset reunaehdot

PSFinnwind5Hallinnolliset reunaehdot määrittelevät aurinkosähköinvestointeja kaupallisissa kiinteistöissä. Yksi tärkeä reunaehto on sähköverosta vapautetun pientuotannon kokonaismäärä, joka on laitteiston tehon kautta määritettynä 100 kVA tai vaihtoehtoisesti vuosituotantona 800MWh. Näistä jälkimmäinen raja sallii käytännössä Suomessa lähes 1000kVA laitteiston, mutta ylitettäessä 100kVA tehoraja, vuosituotanto joudutaan raportoimaan Tullille, vaikka se jäisikin alle sallitun 800MWh.

Toinen tärkeä hallinnollinen reunaehto on pientuotannon alueellinen määrittäminen. Pientuotantona pidetään samalla kiinteistöllä tapahtuvaa tuotantoa ja kulutusta. Laajennuksena tähän periaatteeseen, sähkö voi siirtää kiinteistörajan yli, jos kiinteistöt rajautuvat toisiinsa ja niiden ne ovat hallintaoikeudeltaan yhtenäisiä. Julkiset tiealueet yms eivät katkaise tai rajaa omatuotannon aluetta (http://www.finsolar.net/?p=1489&lang=fi).

Kolmas hallinnollinen reunaehto on laitteistojen vaikutus kiinteistöveron määrään. Tässä suhteessa aurinkoenergiaa kohdellaan suotuisasti, koska verotusarvoon lasketaan mukaan vain erillisvoimaloiden tukirakenteet. Rakennuksiin integroituna aurinkovoima ei vaikuta kannettavaan kiinteistöveroon. (http://www.finsolar.net/?page_id=2966&lang=fi).

Aurinkoenergia sijoituskohteena

Kaupallisten toimijoiden ryhmässä pyrittiin herättämään kiinteistöjen omistajien ja kiinteistösijoittajien kiinnostusta aurinkoenergiainvestointeihin. Usein vuokralaisten mahdollisuudet ja kannustimet eivät tue aurinkoenergiainvestointeja. Joidenkin FinSolar-hankkeen Kaupallisten toimijoiden ryhmän jäsenten kohdalla kokonaisvuokramallin koettiin olevan yleistymässä, mikä entisestään siirtää investointien vetovastuun kiinteistön omistajille.

Sijoittajille suunnattu työpaja 11.3.2015 onnistui kokoamaan kauppakorkeakoululle joukon uusia kiinteistösijoitusalan toimijoita. (http://www.finsolar.net/?p=1271&lang=fi). Rahoittajia varten FinSolar-hankkeessa laadittiin useita investointien kannattavuuden arviointiin soveltuvia työkaluja (http://www.finsolar.net/?page_id=2571&lang=fi). Aurinkoenergian kannattavuus riippuu vaihtoehtoisten energiahankintatapojen kustannusten tasosta ja kehityksestä. Kannattavuustarkasteluissa ei käytetty sähkön futuurihintoja, vaan ne esitettiin pelkästään suhteessa sähkön keskivertohintaan ja arvioon vuosittaisesta hinnanmuutoksesta.

Aurinkosähköhankkeiden sisäinen korkokanta on hyvin suunnitelluissa hankkeissa nykyisellä sähkön hinnalla 5-10% välillä. Sijoittajien kannalta oman pääoman osuus uusissa hankkeissa ja pääoman kustannus ovat olennaisia tekijöitä. Kohtuuhintaiset lainat voivat tarjota mahdollisuuden merkittävästi parantaa oman pääoman tuottoastetta aurinkoenergiahankkeissa. Kaupalliset lainoittajat kuitenkin arvioivat vielä keväällä 2015 aurinkosähkön riski- ja korkotason esimerkiksi tuulivoimaa korkeammaksi. Tämän kehityksen seuraaminen on tärkeää aurinkoenergia-alan tukemisen kannalta.

Kannattavuuteen kohdistuvia riskejä arvioitaessa on huomattava, että siirtomaksuvapaus ja sähköverovapaus ovat poliittisesti päätettyjä aurinkoenergian tukimuotoja, joissa saattaa tapahtua muutoksia paneeleiden eliniän aikana. Niillä ei ole syöttötariffitukien kaltaista instituutionaalista jatkuvuutta. Sähkövero on kaikille toimijoille sama 2,253c/kWh lukuunottamatta valmistavaa teollisuutta, jonka vero on 0,703c/kWh[1]. Siirtomaksuissa puolestaan on suuri eroja verkkoyhtiöiden kesken ja asiakkaiden välillä saman verkkoyhtiön alueella. TEM:n myöntämä investointiavustus puolestaan vähentää pääomatarvetta, lyhentää investoinnin takaisinmaksuaikaa ja siten tietysti vähentää myös dynaamisia, aikaa sidottuja riskejä.

Omistus-ja rahoitusjärjestelyt olivat FinSolar-hankkeen kaikkien toimijoiden kannalta kiinnostava kysymys. Hankkeen tekemän selvityksen mukaan Suomesta löytyy runsaasti tarjontaa aurinkoenergian rahoituspalveluihin (http://www.finsolar.net/?page_id=2645&lang=fi). Rahoitusmalleina markkinatoimijat käyttävät leasing-rahoitusta ja pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia. Ryhmässä selvitettiin myös ESCO-rahoitusmallien käyttöä, mutta näitä toimijoita ei osallistunut Kaupallisten toimijoiden ryhmän toimintaan. Sen sijaan hanke kehitti aktiivisesti rahoitusmahdollisuuksia sekä Kuntarahoituksen että yksityisten pankkien kanssa. Ulkopuolinen rahoituksen tarjonta yksityisille kaupallisille toimijoille on kuitenkin vailla näkyviä toimijoita, vaikka pankeilla on rahoitustuotteita kehitteillä.

Investointien esteitä kaupallisten toimijoiden kohdalla päästiin selvittämään muutaman organisaatiokohtaisen kehittämisaloitteen kanssa. Joukkoon kuului tapauksia, jossa kiinteistön vuokrasopimuksen vähensivät kannusteita tehdä investointeja. Toinen esteeltä näyttäytynyt asia liittyi siihen, että energiasäästöinvestointien kannattavuus on tyypillisesti aurinkoenergia-investointeja parempi. Energiansäästöhankkeet saattavat olla kilpailevia hankkeita aurinkoenergiahankkeille: jos aurinkoenergiaa käsitellään pelkästään kannattavuuslaskennan näkökulmasta, se usein häviää energiatehokkuusinvestoinneille.

Aurinkoenergian kytkentä liiketoiminnan kehittämiseen

Kaupallisten toimijoiden ryhmässä pyrittiin kuitenkin lisäämään ymmärrystä myös vaikeammin hinnoiteltavista aurinkoenergian hyödyistä. Aurinkoenergiaa on näkyvää ja siihen liittyy 22042015voimakkaita positiivisia mielikuvia. Aurinkoenergian käyttöä liiketoiminnan kehittämisessä ja organisaatioiden maineen rakentamisessa käsiteltiin kahdessa työpajassa. Käsittely pohjautui lähinnä kansainvälisiin esimerkkeihin, joissa aurinkoenergiaa käytettään suoraan maineen rakentamisessa mutta myös pitkäaikaisten asiakassuhteiden luomisessa. Näkyvimpiä esimerkkejä olivat aurinkoenergiainvestoinnit, jotka ovat kuluttaja-asiakkaiden rahoittamia ja jotka kiinnittävät kuluttajia palvelutarjontamalleihin. Tämän lisäksi kaksi FinSolar-hankkeeseen osallistuvaa organisaatiota, SOK ja Aalto-yliopistokiinteistöt, esittelivät tavoitteitaan aurinkoenergian suhteen (http://www.finsolar.net/?p=1956&lang=fi). Kotimaisten aurinkoenergiainvestointien hyödyntämisessä markkinoinnissa lienee pisimmällä Helen Oy, joka on onnistunut toteuttamaan Suomen mittakaavassa isoja investointeja tavoilla, jotka ovat yhtiölle taloudellisesti kannattavia ja yhtiön tunnettuuden ja profiilin kannalta uutta suuntaa antavia.

Toinen vaikeammin mitattava aurinkoenergian hyöty on sen tuoma lisä kiinteistöjen markkina-arvoon ja vuokrattavuuteen. Aiheesta ei löydy suomalaista tutkimusta, koska kaupallisten kiinteistöjen aurinkoenergiajärjestelmiä ei vielä ole tilastollista tutkimuslähestymistapaa varten riittävästi. Aihetta lähestyttiin kansainvälisen tutkimustiedon perusteella sekä prof. Seppo Junnilan alustuksella ryhmän työpajassa (http://www.finsolar.net/?p=3002&lang=fi ). Keskustelun tärkeimpiä lopputuloksia oli se, että aurinkoenergiajärjestelmän tärkein rahallinen vaikutus tapahtuu kiinteistömarkkinan välittämänä. Tästä seuraa se, että arvo on suurempi korkean kysynnän alueilla (esim. pääkaupunkiseutu). Toinen tähän liittyvä piirre on Asset stripping -ilmiö, jossa kiinteistöistä erotetaan hallinnollisia kokonaisuuksia kuten esimerkiksi energiajärjestelmiä omiksi laskennallisiksi yksiköikseen. Näin toimivat esimerkiksi erilaiset leasing- ja sähkönostosopimukset. Energiatekniikan arvottamiseen kiinteistömarkkinoilla tulee jatkuvasti uutta tutkimustietoa.

Kaupallisten toimijoiden ryhmän toimintaan osallistuneita henkilöitä:

Aarno Törmälä, HUB logistics

Antero Huttunen, Green Energy Finland

Antti Kokkonen, SOK

Antti Salakka, SEB Head of Equity Sales Helsinki

Anu Halonen, Cencorp

Asko Rasinkoski, Soleras

Daniel Eriksson, Kuntarahoitus

Elina Ojala, Motiva

Esa Areva, Salo-Solar Oy

Hanna-Liisa Kangas, WWF

Harri Oravainen, Etera,

Janne Käpylehto, Solarvoima

Jarmo Kauppi, Mäntsälän Sähkö

Jere Lehtomaa, WWF

Jouko Lampila, Ahjo Energia

Juha Ollikainen, Greenstream Network

Juhani Ilmola, SOK

Juho Mäkelä, SOK

Jukka Kapela, Telog Oy

Juuso Janhonen, SITRA

Kaarina Saramäki, SYKE

Karl Lintukangas, Kuntarahoitus

Kati Manninen, Kaukomarkkinat

Kauko Niemelä, Rikosseuraamuslaitos

Kristian Markkanen, Ikano

Lea Rankinen, SOK

Leena Oiva, WWF

Maija Saijonmaa, NEFCO

Markku Salo, Rikosseuraamuslaitos

Matti Kantonen, Finnwind

Mika Heiska, Ikano

Mika Kemppainen, Senaatti Kiinteistöt

Mikko Halonen, SOK

Mikko Jalas, Aalto Yliopisto Kauppakorkeakoulu

Mikko Paakkonen, Green Energy Finland

Mikko Rantanen, Mäntsälän Sähkö Oy

Miko Huomo, Green Energy Finland

Niina Rajakoski, Ilmarinen

Olli Nummelin, Caverion

Pekka Grönlund , TEM

Pentti Mansukoski, Elfhill Oy

Perttu Lahtinen, Helen

Pontus Oinonen, Taaleritehdas

Riku Eskelinen, EKOenergy/SLL

Satu Kankaala, Aalto-yliopistokiinteistöt

Sipilä Tuomo, Tuusulan kunta

Sofia Rekola, Cencorp

Taamir Fareed, Taaleritehdas Oy

Tarja Hellsten, Mäntsälän Sähkö Oy

Teemu Klingberg, Adven Oy

Thomas Lindner, Aurinkoinsinöörit

Tiina Sekki, Aalto-yliopistokiinteistöt

Timo Vitikainen, BaseN

Tommi Luostarinen, Nocart

Tuomas Salonen, SEB

Tuuli Kousa, OP

[1] http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/julkaisut_ja_esitteet/asiakasohjeet/valmisteverotus/tiedostot/021.pdf

image_pdfimage_print