Rivitaloyhtiön aurinkolämpöinvestointi, Kangasala

 

Tekniset ja taloudelliset tiedot:

Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: Asunto-osakeyhtiö Erämiehentie, 25 asuntoa ja noin 70 asukasta, Kangasala
Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi, teho ja koko: Aurinkolämpövoimala, huipputeho 27,6 kWth, tasokeräinten kokonaispinta-ala 30 neliömetriä
Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Sundial Oy, 2014
Aurinkolämpöjärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: Noin 22 000 kWh eli noin 733 kWh/keräinneliö
Järjestelmän elinikä: 30 vuotta
Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus 19800 € (sis. alvin 24 %)
Maksetut tuet: Ei tukia
Rahoitus: Tasalyhenteinen laina, korko 3 % ja laina-aika 15 vuotta
Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: 1,41 % laskettuna 25 viiden vuoden ajalta kun vertailukohtana maalämpö ja 11% kun vertailukohtana öljylämmitys
Takaisinmaksuaika 12-14 vuotta koko järjestelmän osalta
Aurinkolämmön tuotantohinta 25 vuoden ajalle (omakustannushinta) Noin 38 euroa/MWh
Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus Öljylämmitys, hinta 106 euroa/MWh
Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit Maalämpöjärjestelmä, 90 kW:n maalämpöpumppu ja porakaivo
Lupa Toimenpidelupa, koska investointi käsitti maalämpöjärjestelmän porauksineen

Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin?

Aurinkolämmön hankinta tehtiin osana lämmitysjärjestelmän uudistusta maalämmölle, koska öljylämmitys oli tulossa elinkaarensa päähän.

Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään?

Aurinkolämmöllä tuetaan kesäaikana maalämpöjärjestelmää ja esilämmitetään taloyhtiön käyttövettä. Aurinkolämpöjärjestelmän odotetaan tuottavan noin puolet yhtiön vuotuisesta lämpimän käyttöveden tarpeesta. Kesällä, kun aurinkolämmön tuotto on suurempi kuin lämmön kulutus yhtiössä, ylijäämälämpö syötetään maalämpöjärjestelmän maapiiriin.

Miten hankinta eteni?

Taloyhtiön hallitus teetti selvityksen eri vaihtoehdoista vanhan öljylämmityksen korvaamiseksi. Vaihtoehtoina olivat uusi öljylämmitys, kaasulämmitys ja maalämpö. Kaikissa vaihtoehdoissa lisälämmönlähteenä oli aurinkolämpö. Hanketta varten palkattiin pääsuunnittelija, joka hoiti kilpailutuksen ja asennusten valvonnan. Yhtiökokous päätti toteutettavan lämmitysmuodon marraskuussa 2013. Tarjouspyynnöt jätettiin tammikuussa 2014, helmikuussa tehtiin toimittajien valinta, poraukset alkoivat maaliskuussa ja kesäkuussa hanke oli valmis.

Oliko ongelmia?

Pääsuunnittelija teki jossain määrin ”ylisuunnittelua” ennen kilpailutusvaihetta.

Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin?

Hanke on sikäli esimerkillinen, että hankkeelle palkattiin heti alusta pääsuunnittelija/valvoja, joka toteutti yleissuunnittelun ja kilpailutukset.

Kuva:

PSKuokkanen

 

Lisätietoja: http://www.utuapu.fi/finsolar-tapauskuvaukset

Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Karoliina Auvinen

Lähteet

http://www.utuapu.fi/finsolar-tapauskuvaukset

Haastattelu 15.12.2014 ja sähköpostivaihto: Jarno Kuokkanen.

FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa.

 

 

image_pdfimage_print