Alla oleva hankintapolun kuvaus on Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen laatima prosessiohje kunnille aurinkoenergiajärjestelmien hankkimiseksi.

Olosuhteet ja aurinkoenergian asennuskohteet vaihtelevat paljon, joten alla oleva hankintapolku kuvaa tyypillistä, melko yksinkertaista investointiprojektia. Haastavissa asennuskohteissa, kuten suojelluissa rakennuksissa investointiprojekti on monimutkaisempi.

Hankintaohjeen laatimisessa on hyödynnetty case-analyysiä Helsingin kaupungin aurinkoenergian hankintapolusta. Ohjeessa olevien linkkien takana on tarkempia kuvauksia hankinta- ja rahoitusmalleista.

Kuntien ohjeellinen hankintapolku eri rahoitusmallien mukaan:

1. Rakennuksen käyttäjät tai edustajat, jotka haluavat ottaa aurinkoenergiaa käyttöön, tekevät investointiehdotuksen suoraan tai oman viraston kautta rakennuksen omistajavirastolle.

2. Omistajavirasto, joka on tyypillisesti Kiinteistöviraston tilakeskus, antaa selvitysluvan.

3. Yhteydenotto TEM:iin ja tunnustelu, onko investointituen saaminen hankkeelle mahdollista ja millä tukiosuudella.

4. Aurinkoenergian asennuskohteista kerätään tarvittavat tekniset tiedot ja energiankulutustiedot.

5. Rakennusvirasto tekee itse tai pyytää budjettitarjouksia alustavan kustannusarvion saamiseksi.

6. Kaupunki tekee investointipäätöksen ja määrittelee sisäisesti rahoitus- ja sopimusmallin, jota halutaan soveltaa aurinkovoimaloiden hankintaan. Vaihtoehtoja ovat oma pääoma, laina, osamaksurahoitus, leasingrahoitus, pitkäaikainen aurinkoenergian ostosopimus sekä joukkorahoitus.

7. Kun kyseessä on yli 20 kW:n aurinkosähkö- tai 20 neliön aurinkolämpöjärjestelmän hankinta, kannattaa harkita tarjouskilpailun teettämistä aurinkoenergiasuunnittelijalla.

Prosessi jatkuu riippuen valitusta rahoitusmallista…

Hankinta omilla budjettivaroilla:

  • Tehdään tarjouskyselykierros aurinkovoimaloista kohteiden energiankulutus- ja teknisten tietojen pohjalta. Omien budjettivarojen hyödyntäminen on suositeltavaa, kun kyseessä on pienten, kokeilu- ja kehitysluontoisten investointien tekeminen.
  • Kaupunki solmii hankintajuristin avulla laitetoimittajan kanssa toimitussopimuksen.
  • Voimala rakennetaan kaupungin omaan omistukseen.

Hankinta lainalla:

  • Tehdään tarjouskyselykierros aurinkovoimaloista kohteiden energiankulutus- ja teknisten tietojen pohjalta.
  • Kun aurinkoenergiajärjestelmien hankintahinta on tiedossa, hyödynnetään kaupungin olemassa olevaa puitesopimusta tai kilpailutetaan lainarahoitus yhteistyössä kaupungin rahoitusasiantuntijan kanssa. Kaupungin rahoitusasiantuntijan avulla laaditaan lainasopimukset ja määritellään sisäisesti maksajataho.
  • Kaupunki solmii hankintajuristin avulla laitetoimittajan kanssa toimitussopimuksen.
  • Voimala rakennetaan kaupungin omaan omistukseen.

Hankinta  osamaksu- tai leasing-rahoituksella:

  • Tehdään tarjouskyselykierros aurinkovoimaloista kohteiden energiankulutus- ja teknisten tietojen pohjalta.
  • Kuntien tapauksessa voimalan hankinta ja investoinnin rahoitus kannattaa kilpailuttaa toisistaan erillään. Kun aurinkoenergiajärjestelmien hankintahinta on tiedossa, kilpailutetaan osamaksu- tai leasingrahoitus yhteistyössä kaupungin rahoitusasiantuntijan kanssa. Kaupungilla saattaa olla myös puitesopimus, jonka puitteissa investoinnin rahoitus voidaan järjestää.
  • Kaupunki solmii hankintajuristin ja rahoitusasiantuntijan avulla rahoitusta tarjoavan yhtiön kanssa sopimuksen, jossa määritellään sopimusaika ja maksuerien suuruus.
  • Rahoitusyhtiö solmii hankintasopimuksen laitetoimittajan kanssa. Näin ollen rahoitusyhtiö toimii voimalan omistajana sopimuskauden alussa.
  • Rahoitusyhtiö lähettää kaupungin määrittelemälle virastolle laskuja yleensä neljännesvuosittain sopimuskauden ajan. Osamaksukaupassa voimala siirtyy vähitellen rahoittajan omistuksesta kaupungin omistukseen. Osamaksusopimuksessa yleensä määritellään hinta, jolla kaupunki voi ostaa laitteiston itselleen myös sopimuskauden aikana. Sopimuskauden päätyttyä (usein noin 10 vuotta) laaditaan jatkosopimus tai kaupunki hankkii voimalan(t) itselleen sopimuksessa määritetyllä hinnalla eli laitteiston jäännösarvolla.
  • Leasing-sopimuksen tapauksessa kunta maksaa voimalasta vuokraa tai käyttömaksua niin, ettei voimala siirry kaupungin omistukseen kuin mahdollisesti sopimuskauden lopussa määriteltyä jäännösarvoa vastaan.

Katso lisätietoja HINKU-kuntien aurinkosähkön leasing-hankinnasta ja Jarmo Linjaman esitys aiheesta.

Hankinta pitkäaikaisella aurinkoenergian ostosopimuksella (PPA):

  • Tehdään tarjouskyselykierros avaimet käteen -periaatteella perustuen voimaloiden sähkön tai lämmön myyntihintaan (€/MWh tai snt/kWh) halutulle sopimusajalle (10-25 vuotta).
  • Sopimustoimittajan valinnan ja hyväksynnän jälkeen kaupungin hankintajuristi käy tarjouksen sekä sähkön- tai lämmönostosopimuksen muodollisesti läpi.
  • Sopimukset solmitaan ja voimala(t) rakennetaan. Energianmyyjä hakee TEM:n investointituen ja vastaa voimaloiden rakentamisesta tilaajan avustuksella.
  • Sopimustuottaja lähettää säännöllisesti kaupungille laskuja voimaloiden mitatun energiantuotannon mukaan sopimuskauden ajan.
  • Sopimuskauden päätyttyä (esim. 10-15 vuotta) laaditaan jatkosopimus tai kaupunki hankkii voimala(t) itselleen sopimuksessa määritetyllä hinnalla eli laitteiston jäännösarvolla.

Hankinta joukkorahoituksella:

  • Joukkorahoitus on Suomessa vielä niin uusi ilmiö, että on suositeltavaa hyödyntää sitä yhdistettynä toiseen rahoitusmuotoon. Joukkorahoitus edellyttää tavallaan ”lainasopimuksen” laatimista jokaisen piensijoittajan kanssa, koska pienrahoittajille luvataan rahojen vastineeksi korkotuottoa tai muuta taloudellista hyötyä. Näin ollen olemassa olevien joukkorahoituspalvelujen hyödyntäminen on suositeltavaa. Joukkorahoitus kannattaa kilpailuttaa erikseen samaan tapaan kuin leasing- tai lainarahoitus. Leasing- tai lainarahoituksen voi myös kilpailuttaa niin, että rahoittajalta edellytetään joukkorahoituksen nivomista mukaan yhtenä osana kokonaisrahoitukseen. Näin kaupunki voi itse laatia rahoitussopimuksen vain yhden tahon kanssa.
  • Joukkorahoitus edellyttää vahvaa panostusta markkinointiin ja viestintään. Jotta kaupunki voisi saada maksimaalisen hyödyn joukkorahoituksesta ympäristötietoisuuden kasvattamiseksi, asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi ja uuden taloudellisen toiminnan stimuloimiseksi,  kannattaa joukkorahoituskampanja integroida osaksi asukas- tai sidosryhmätoimintaa. Joukkorahoituksen markkinointi- ja viestintäkampanja olisi hyvä toteuttaa aurinkovoimalainvestoinnin rinnakkaisprojektina.

Tarjouspyyntö

Tarjouspyyntöä laadittaessa kannattaa jättää tilaa järjestelmätoimittajan ammattitaidolle. Oikea mitoitus on yksi keskeisempiä taloudellisen kannattavuuden edellytyksiä. Mikäli järjestelmän koko on jo tarjouspyynnössä määritelty kohteen energiankulutusprofiiliin sopimattomaksi, voi tuloksena olla taloudellisesti kannattamaton investointi. Lisäksi halpaan hankintahintaan perustuvat tarjouspyynnöt jättävät usein huomiotta järjestelmän laadun, mikä saattaa kostautua oletettua alhaisempina tuotantomäärinä tai lyhyen takuuajan aiheuttamana riskinä.

Tarjouspyynnöt kannattaa laatia avaimet käteen -periaatteella niin, että niissä tavoitellaan mahdollisimman hyvää aurinkoenergian tuottoa. Tällöin tarjouspyyntöön kannattaa kuvata rakennuksen energiankulutus, asennuspaikka (kuten katon koko, kallistuskulma ja materiaalit) sekä järjestelmän laatukriteerit, kuten tuottotakuu ja takuuaika. Kun tarjouspyyntö perustuu tuotolle, voi teknisten yksityiskohtien kuten järjestelmän koon ja tekniikan määrittämisen jättää toimittavalle yritykselle. Jos taas kilpailutetaan aurinkoenergian palvelusopimusta, voi tarjouspyynnön kriteerinä käyttää lyhintä sopimuskautta sillä ehdolla, että aurinkoenergia saa maksaa saman verran tai vähemmän kuin mitä kohteen vastaavat energiakustannukset ovat tällä hetkellä.

Esimerkki: Syke, Leasing -yhteishankinnan kuvaus sekä tarjouspyyntö

Kirjoittanut: Karoliina Auvinen ja Lotta Liuksiala

Päivitetty: 4.4.2016