Tag Archives: aurinkoenergia

Asukkaat ovat Suomen energiapolitiikan hyödyntämätön voimavara 

Aurinkoenergian markkinat ovat kääntyneet Suomessa nopeaan kasvuun. Aurinkovoiman määrä on vuodessa yli kaksinkertaistunut noin kahdeksan megawatin tasolle. Teho vastaa yhteensä noin kolmen tuulivoimalan kapasiteettia, ja kasvuvauhti on lupaava. Lappeenrannan teknillisen yliopiston mukaan aurinkoenergialla voitaisiin kattaa 10 prosenttia Suomen energiantuotannosta vuoteen 2050 mennessä.

Aurinkoenergiajärjestelmien hinnat ovat laskeneet nopeasti, ja vuodesta 2014 alkaen aurinkoenergiasta on tullut Suomessa monin paikoin taloudellisesti kannattavaa. Kunnille ja yrityksille aurinkoenergian tuotanto on kannattavaa silloin, kun ne saavat investointiinsa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiatukea, ja kun energia käytetään siellä, missä se tuotetaan, eikä sitä myydä verkkoon.

Suomessa on jo yli parikymmentä yritystä, jotka asentavat aurinkopaneeleja asiakkailleen osamaksu- tai energianmyyntisopimuksilla. Näin aurinkoenergiainvestointia ei tarvitse maksaa kerralla, vaan osamaksuina samaan tapaan, kuin maksaisi sähkölaskua.

Yritykset ovat tarjonneet aurinkoenergialaitteita rahoitus- ja palvelusopimuksella myös taloyhtiöille ja asukasosuuskunnille. TEM ei kuitenkaan myönnä yrityksille energiatukea näihin kohteisiin.

Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa selvitettiin, mistä tämä johtuu. Syynä ovat ministeriöiden hallinnolliset siilot. Vain yritysten ja kuntien energia-asiat kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alaisuuteen. Maatalouden harjoittajien energia-asiat kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle, ja asukassektorin energia-asiat ympäristöministeriölle (YM).

TEM ei siis voi myöntää yrityksille energiatukea silloin, kun uusiutuva energia tulee taloyhtiöiden tai asukasosuuskuntien käyttöön. Tällaisiin hankkeisiin yritysten olisi mahdollista saada tukea vain YM:n alaisen asumisen rahoitus- ja kehityskeskuksen ARA:n kautta. ARA taas ei tarjoa mitään avustuksia energiatehokkuutta parantaviin tai uusiutuvan energian investointeihin.

Ongelma voitaisiin ratkaista siten, että asukassektorin energia-asiat siirrettäisiin ympäristöministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriölle. Monissa rakennuksissa on yritysten liiketiloja, asuntoja ja kuntien toimistotiloja yhtä aikaa.

Lisäksi valtion kannattaisi aktivoida kuluttajat mukaan energia- ja ilmastoinvestointeihin. Energiaremonttien tukeminen kannustaisi talon- ja asunnonomistajia vähentämään asumisen aiheuttamia päästöjä, alentamaan asumisen energiakustannuksia ja parantamaan kiinteistönsä arvoa. Esimerkkejä energiaremonteista ovat öljy- tai vesikiertoisen sähkölämmityksen vaihtaminen maalämpöön tai energiatehokkaiden ikkunoiden tai aurinkoenergiajärjestelmien hankkiminen.

Jos asunnonomistajien energiainvestointeja vauhditettaisiin esimerkiksi 20 prosentin tuella, valtio saisi investoinneista kuitenkin arvonlisäverotuloja. Samalla syntyisi työpaikkoja: aurinkoenergian investointeihin liittyy merkittävästi kotimaista myynti-, suunnitteluja asennustyötä. Niiden kotimaisuusaste on Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen tutkimuksen mukaan 48–70 prosentin välillä.

Energiademokratian ja uuden energialiiketoiminnan edistäminen ovat olleet tärkeä osa esimerkiksi Tanskan ja Saksan energiapolitiikkaa. Suomenkin olisi syytä seurata aikaansa ja ottaa kuluttajat mukaan luomaan markkinoita uusille lähienergian palvelu- ja rahoitusmalleille.

Karoliina Auvinen

Kirjoittaja on ympäristötekniikan diplomi-insinööri, joka vetää Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa aurinkoenergialiiketoimintaa edistävää FinSolar-hanketta ja toimii Suomen Lähienergialiitto ry:ssä politiikkatyöryhmän puheenjohtajana. 

KOLUMNI julkaistu alunperin Vasemmistofoorumin Peruste-lehden Energiapolitiikka-teemanumerossa #4 2015

Mikä olisi hyvä keino edistää kuluttajien investointeja aurinkosähköön: vertailussa sähköverovähennys ja investointituki

Suomalaiset kuluttajat ovat innostuneita aurinkoenergiasta. Suomessa asukassektorin aurinkoenergiainvestoinnit eivät ole kuitenkaan taloudellisten kannustimien piirissä. Kotitaloudet voivat saada toki aurinkoenergiainvestointien työosuudesta kotitalousvähennystä, mutta asunto-osakeyhtiöt eivät. Kotitalousvähennys ei ole sinällään puhtaan energian edistämiskeino, koska kotitaloudet voivat saada kotitalousvähennystä oikeastaan kaikesta ulkopuolisella työvoimalla teetetystä kotitaloustyöstä. Siinä mielessä kotitalousvähennystä ei voi laskea uusiutuvan energian tai energiatehokkuuden edistämistoimenpiteeksi.

Monissa maissa kuluttajien aurinkoenergiainvestointeja edistetään eri keinoilla, kuten nettomittaroinnilla tai -laskutuksella, investointituilla, syöttötariffeilla tai verokannustimilla.

Suomessa kuluttajien aurinkoenergiainvestointien erilaisista edistämiskeinoista on käyty vilkasta keskustelua. Seuraavassa esimerkkilaskelmassa tarkastellaan ja vertaillaan kahden taloudellisen ohjauskeinon vaikutusta aurinkosähköinvestointien kannattavuuteen:

  1. investointituki 30%
  2. kuluttajien omistaman aurinkoenergian sähköverokompensaatio, jossa kuluttajat vapautetaan sähköverosta aurinkopaneelien omistusosuuden suhteen siltä osin, kun paneelien tuotto alittaa oman vuotuisen sähkönkulutuksen

Vertailulaskelma:

Kannattavuuslaskelmassa vertaillaan kahta järjestelmää, joista ensimmäinen on asuintalon katolle asennettu pieni 3 kW:n aurinkosähköjärjestelmä ja toinen teollisuusrakennuksen katolle asennettu 300 kW:n aurinkosähköjärjestelmä. Investoinnin kannattavuutta ja investointimallien muutosten vaikutuksia tuottoihin on arvioitu FinSolar-hankkeen aurinkosähkön kannattavuuslaskentatyökalulla.

Laskelmissa on käytetty seuraavia oletuksia:

  • Järjestelmän käyttöikä 30 vuotta
  • Pienen järjestelmän ylläpitokustannus alkuinvestoinnista 10 %
  • Suuren järjestelmän ylläpitokustannus alkuinvestoinnista 8 %
  • Pientalojen sähkön kuluttajahinta 14 snt/kWh ja yritys- ja yhteisöasiakkaiden kuluttajahinta 8 snt/kWh[1]
  • Sähkön ostohinnan nousu 1 %/v
  • Laskentakorko 1%
  • Aurinkosähköjärjestelmän vuosituotto 825 kWh/kWp (Etelä-Suomi, sisämaa)
  • Tuotettu aurinkosähkö pystytään käyttämään kokonaan kulutuspisteessä
  • Sähkövero 2,79 snt/kWh
Tapauskuvaus Vaihtelevat oletukset Sisäinen korkokanta (IRR) Takaisin-maksuaika
CASE 1: Pientalon 3 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, avaimet käteen toimitushinta 6 000 eur (2 eur/Wp) sis. ALV 24% Ei tukia 4,1% 19 vuotta
Kotitalousvähennys 15% alkuinvestoinnista 5,5% 16 vuotta
CASE 2: Yrityksen 300 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, avaimet käteen toimitushinta 300 000 eur (1 eur/Wp) Ei tukia 5,4% 16 vuotta
TEM energiatuki 30 % 9,1% 10 vuotta
CASE 3: Kuluttajien aurinkoenergiaosuuskunnan 300 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, avaimet käteen toimitushinta 300 000 euroa (1 eur/Wp) + palvelukulu 10% 30 000 euroa, yht. 330 000 euroa.  Kukin osakas omistaa 3 300 eurolla 3 kW:n osuuden voimalasta. Sähköverokompensaatio: oma omistusosuus vapautettu sähköverosta 2,79 snt/kWh, jolloin aurinkosähkön myyntihinta osuuskunnan osakkaille 5,79 snt/kWh (pörssihinta 3 snt/kWh + sähkövero 2,79 snt/kWh) 1,9% 26 vuotta
TEM energiatuki 30% ja sähköverokompensaatio 4,7% 18 vuotta
TEM tuki 30% ja aurinkosähkö myydään voimalan sijaintikohteeseen yritykselle hintaan 8 snt/kWh. Osakkaat saavat tuloista osinkoja tai korkotuottoja. 8% 11 vuotta

Johtopäätökset:

  • Aurinkoenergiainvestoinnista tulee parhaiten kannattava TEM:n 30%:n energiatuella niin, että sähkö kulutetaan suoraan kiinteistössä. Kiinteistön omaan käyttöön tuotetun sähkön kannattavuus johtuu siitä, ettei siitä tarvitse maksaa siirtomaksuja, sähköveroa tai huoltovarmuusmaksua. Nykyinen laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta[2] rajaa sähköverotuksen ja huoltovarmuusmaksun ulkopuolelle kiinteistökohtaiset järjestelmät, joiden nimellisteho ei ylitä 100 kVA:n tehoa tai 800 000 kWh:n vuosituotantoa.
  • Pelkästään sähköveron poistaminen ei paranna investointien kannattavuutta. Kun sähkö pitää myydä verkon yli, niin sähköstä pitää kuitenkin maksaa siirtomaksu. Voimalahankintaan pitäisi saada lisäksi investointitukea, jotta esimerkiksi aurinkoenergiaosuuskuntien perustamisesta voisi tulla kannattavaa.
  • Asukkaille voi olla taloudellisesti kannattavaa investoida aurinkoenergiaan esim. osallistumalla isompien aurinkovoimaloiden joukkorahoitukseen niin, että annetusta lainasta voi saada osinkoja tai korkotuottoja. Kuluttajien voimalasta sähkö myytäisiin PPA-mallilla (power purchase agreement) suoraan kiinteistössä sijaitsevalle yritykselle tai julkiselle organisaatiolle.

Tämän tarkastelun perusteella kannustavin keino edistää kuluttajien aurinkoenergiainvestointeja olisi ottaa asukkaat TEM:n energiatuen piiriin.

Kirjoittaja:

FinSolar-projektipäällikkö, DI Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto

Lisätietoja:

Lähteet:

[1] Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu].ISSN=1799-7984. 1. Vuosineljännes 2015, Liitekuvio 5. Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.8.2015]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/ehi/2015/01/ehi_2015_01_2015-06-16_kuv_005_fi.html

[2] Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 1260/1996. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961260

Kutsu Smart Solar Growth -seminaarin 18.2.2016

SMART SOLAR GROWTH -seminaari

Tapahtuma on nyt täynnä, paikan saaneille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

 

Tervetuloa FinSolar ja Smart Energy Transition -hankkeiden seminaariin 18.2.2016!

Paikka: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Chydenia-rakennus, Runeberginkatu 22-24, Helsinki
Aika: Torstaina 18.2.2016 klo 8:30-17.00

OHJELMA

8:30 Kahvia ja teetä

9:00-11:30 Sessio I: Aurinkoenergia kansainvälisessä liiketoiminnassa – tilannekatsaus ja kasvun edistämistoimet
Puheenjohtaja: tutkimusjohtaja Eva Heiskanen, Helsingin yliopisto

9:00 Avauspuheenvuoro: Tilannekatsaus aurinkoenergiamarkkinoihin
Professori Raimo Lovio, Aalto-yliopisto
9:17 IEA Photovoltaic Power Systems -ohjelman yhteistyömahdollisuudet suomalaisille organisaatioille
Professori Jero Ahola, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
9:27: Tietoisku: Energy and Environment Partnership (EEP)-rahoitusohjelman hyödyntämismahdollisuudet vientiyrityksille
Manager Fred Eklund, KPMG
9:30 The Evolving Sustainable Energy Investment Markets in MENA (Middle East and North Africa) region: Opportunities and Challenges.
Senior Fellow Researcher Tareq Emtairah, IIIEE, Lund University 
9:55 Kokemuksia vientimarkkinoilta – miten Suomessa voitaisiin tukea pk-yritysten vientitoimintaa paremmin?
Toimitusjohtaja Jari Varjotie, Savo-Solar Oy
10:15 Kokemuksia Afrikan vientimarkkinoilta: kasvumahdollisuudet vs. rahoitushaasteet
Managing Director Vesa Korhonen, Nocart Oy

10:35-11:20 Paneelikeskustelu: Miten suomalaista puhtaan energian vientiä voitaisiin vauhdittaa rahoitusmalleja kehittämällä?
Paneelin moderaattori: CEO & Chairman of the Board Jussi Nykänen, GreenStream Network Ltd

Panelistit:

  • Senior Investment Manager Petri Isotalus, FinnFund
  • Managing Director Vesa Korhonen, Nocart Oy
  • Senior Advisor Timo Koski, Finnish Water Forum
  • Rahoituspäällikkö Otto Lindstedt, Finnvera
  • Partner Tarja Teppo, Cleantech Invest

11:20-12:30 Lounastauko (omakustanteinen)

12:30-14:20 Sessio II: Energiamarkkinoiden murros
Puheenjohtaja ja paneelin moderaattori: tutkija Hanna-Liisa Kangas, Syke

12:30 Murrokselliset energiateknologiat – miten energiamarkkinoiden muutoksesta voidaan hyötyä Suomessa?
Professori Jero Ahola, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
12:50 Sähkön alhainen markkinahinta – onko tilanne “uusi normaali”?
Professori Jarmo PartanenLappeenrannan teknillinen korkeakoulu
13:10 Energiainvestointien draiverit ja toteutustavat ennen, nyt ja tulevaisuudessa
Johtava tutkija Pasi Vainikka, VTT 

13:30-14:20 Paneelikeskustelu: Voiko nykyinen sähkömarkkinamalli edistää uusien investointien syntymistä?

Panelistit:

  • Professori Jero Ahola, LUT
  • Johtaja Jukka Leskelä, ET
  • Toiminnanjohtaja Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry
  • Kansanedustaja Kai Mykkänen (kok)
  • Kansanedustaja Kaj Turunen (ps)

14:20-14:30 Tauko

14:30-17:00 Sessio III: Aurinkoenergiainvestointien edistämistoimet energiapolitiikassa
Puheenjohtaja: professori Sampsa Hyysalo, Aalto-yliopisto

14:30 Aurinkosähköinvestoinnin tuottavuus ja rahoituskulut
Aurinkoteknologiapäällikkö Eero Vartiainen, Fortum
14:50 Politiikkaehdotukset aurinkoenergialiiketoiminnan ja investointien vauhdittamiseksi Suomessa
FinSolar-projektin päällikkö Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto
15:10 What lessons could Finland learn from Swedish solar PV policy?
Researcher Alvar Palm, IIIEE
15:30 Solar PV experience, challenges and opportunities in Estonia
Chairman Andres Meesak, Estonian Solar Energy Association
15:50 Uusiutuvan energian edistämistoimenpiteet ja harkinnassa olevat vaihtoehdot
Hallitusneuvos Anja Liukko, Työ- ja elinkeinoministeriö

16:15-17:00 Paneelikeskustelu: Millaiset politiikkatoimet edistävät aurinkoenergialiiketoiminnan kasvua Suomessa?
Paneelin moderaattori: Politiikka-analyysit -ryhmän päällikkö Eeva Primmer, Syke 

Panelistit:

  • Myyntijohtaja Markus Andersen, Naps Solar Systems
  • FinSolar projektipäällikkö Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto
  • Kansanedustaja Harri Jaskari (kok)
  • Kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk)
  • Erikoistutkija Kimmo Ollikka, VATT

Lisätietoja:
Projektikoordinaattori Lotta Liuksiala, puh. 044 200 8100, etunimi.sukunimi(at)aalto.fi

Tekesin rahoittama FinSolar -hanke tähtää suomalaisen aurinkoenergian kasvun vauhdittamiseen. 

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Smart Energy Transition -hanke tarttuu menossa olevaan globaaliin energiamarkkinoiden muutokseen ja viitoittaa, miten Suomi voi hyötyä älykkään energian ympärille nousevista murroksellisista teknologioista. Tervetuloa myös Smart Energy Transition -tutkimusseminaariin (in English) 17.2.2016!

Any questions about the seminars? Please contact:
Karoliina Auvinen, +358 50 462 4727, karoliina.auvinen(at)aalto.fi
Place: Aalto university School of Business, Chydenia building, Runeberginkatu 22-24, Helsinki, Finland

Aurinkoenergiajärjestelmän hankintapolku: case Helsingin kaupunki

Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa analysoitiin case-esimerkkinä Helsingin kaupungin aurinkoenergian hankintapolkua osana kuntien hankinta- ja rahoitusmallien selvitystyötä.

Alla olevassa kaaviossa esitetty Helsingin kaupungin hankintapolku kuvaa aikajärjestyksessä toimenpiteitä, joita aurinkosähköinvestointiprojektin läpivienti edellyttää kaupungin organisaation sisällä.

Kaavio: Helsingin kaupungin aurinkosähköjärjestelmän tyypillinen ja yksinkertaistettu päätöksenteko- ja hankintapolku olemassa olevaan rakennukseen

3. Yhteydenotto TEMiin ja tunnustelu, onko investointituen saaminen hankkeelle mahdollista ja millä tukiosuudella.

2. Omistajavirasto, joka on tyypillisesti Kiinteistöviraston tilakeskus, antaa selvitysluvan.

1. Jokin kaupungin virasto, kuten varhaiskasvatus, opetus-, rakennusvirasto tai kiinteistöviraston tilakeskus tekee investointiehdotuksen.

6. Tehdään tarjouskyselykierros avaimet käteen -periaatteella tai mahdollisesti osissa, jos koko yli 10 kW.

5. Rakennuttajavirasto tekee tai teettää yleensä alustavat investointilaskelmat.

7. Kun edullisin tarjous on selvillä,

TEM:lle laaditaan energiatukihakemus.

8. Jäädään mahdollisesti odottamaan TEM:n investointitukipäätöstä (käsittelyn kesto noin 1-6 kk).

9. Rakennuttajavirasto esittää investointipäätöstä.

10. Hyväksynnän jälkeen kaupungin hankintajuristi käy tarjouksen ja hankintasopimuksen muodollisesti läpi.

 11. Tilataan aurinkoenergia-järjestelmä ja ym. talotekniset toimet sisältävä rakennusurakka(t).

12. Voimala  rakennetaan.

13. Urakan tilaava(t) virasto(t) maksavat laskut. Maksaja allokoi kulut päätöksenteko-vaiheessa sovitun jaon mukaisesti eri virastoille.

 15.Maksatusanomuk-sen tarkistus tilataan tilintarkastajalta ennen sen toimittamista TEM:lle kaikkien kuluerien hyväksyttämiseksi. 

14. Tehdään TEM:lle maksatusanomus, jossa eritelty kaikki kulut toteutuneiden mukaisesti.

16. TEM:ltä saattaa tulla lisäselvitys-pyyntöjä.

17. TEM tekee maksatuspäätöksen ja myönnetty energiatuki maksetaan hakijalle.

4. Kohteeseen tehdään talotekniset selvitykset ja suunnitelmat.

Flowchart arrow1
flowchart arrow2
Flowchart arrow1
flowchart arrow2
flowchart arrow2
flowchart arrow2
flowchart arrow2
Flowchart arrow1
flowchart arrow2
flowchart arrow2
flowchart arrow2
flowchart arrow2
flowchart arrow2
flowchart arrow2
Flowchart arrow1
Flowchart arrow1

Kommentteja ja tarkennuksia hankintapolkuun:

  • Prosessi etenee eri tavalla kaupungin organisaatiossa esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, kun investoinnin tekijänä on Pelastuslaitos tai Liikuntavirasto (ks. kohta 1).
  • Kohta 6: Kaupungin tarjouskysely toteutetaan yleensä avaimet käteen –periaatteella alle 10 kW:n tapauksissa, mutta sitä suuremmat voimalainvestoinnit tehdään rakennuskohteen tarpeiden mukaisesti yhtenä tai useampana hankintana. Investoinnissa on mahdollisesti mukana tarvittavia taloteknisiä elementtejä, kuten automaatiojärjestelmän laajennustyöt energian tuotanto- ja kulutustietojen seuraamiseksi.
  • Kohta 9: Olemassa oleviin rakennuksiin aurinkoenergiainvestoinnista pyritään päättämään kohteen energiaremontin yhteydessä. Remonttien kokonaisbudjetti on yleensä päätetty jo aiemmin kaupungin vuosibudjetin laadinnan yhteydessä.

Helsingin kaupungin tapauksessa yksittäisen hankkeen ja sen rahoituksen hyväksyminen voi edellyttää useamman viraston myönteistä päätöstä. Jokainen hankinta tai investointipäätös voi edellyttää erilaista käsittelytapaa. Investointiprojektin vetäjältä kuluu koordinointiin aikaa, koska päätöksenteon ja investointiprosessin toteutus jakautuu usein monen eri hallinnollisen yksikön välille. Tyypillisesti yhdellä kaupungin virastolla on kiinteistön omistus, toinen virasto toimii kyseisen kiinteistön käyttäjänä ja kolmas voi toimia asiantuntijana energiahankinnoissa. Julkinen hankintalaki asettaa lisähaasteita hankinnan toteuttamiseen. Projektin talouden hallinnointi voi myös tapahtua usean eri talousyksikön toimesta. Investointien koordinointi edellyttää hyvää kuntaorganisaation sisäistä tuntemusta.

Case-analyysin perusteella voidaan yleisesti todeta, että työntekijöiden ajalliset resurssit ja heiltä edellytettävä monialainen osaaminen voivat olla cleantech-hankintoja rajoittava tai hidastava tekijä kunnissa.

Laatinut: DI Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto
Päivitetty: 23.4.2015

Lähteet

Eskelinen Sirpa, HKR, Helsingin kaupunki. 11/2014 – 3/2015. Haastattelut ja sähköpostit.

Oletko valmis aurinkoenergian tuloon?

solarpvpaneeliAurinkoenergia sopii erinomaisesti osaksi Suomen energiapalettia. Lappeenrannassa ja Frankfurtissa aurinkoenergiaa voi tuottaa yhtä paljon, joten Suomi on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta hyvä aurinkoenergiamaa.

Saanto tietenkin painottuu valoisalle kaudelle, mutta tulevaisuuden puhtaassa energiajärjestelmässä vuositasolla aurinkoenergiaa täydentävät luontevasti tuulivoima, bioenergia, vesivoima, lämpöpumput ja energianvarastointi. Aurinkoenergiaratkaisuista tulee yhtä luonnollinen osa rakennuksia kuin ilmanvaihtojärjestelmistä.

Energiateollisuuden kuluttajatutkimuksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä aurinkoenergiaa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa on käynnistynyt yli 50 yhteistyökumppanin kanssa Suomen aurinkoenergialiiketoiminnan vauhdittamiseen tähtäävä FinSolar-hanke. Hankkeen laaja kumppaniverkosto osoittaa, että aurinkoenergia kiinnostaa sekä kysyntä- että tarjontapuolella.

Aurinkoenergian hinta on laskenut merkittävästi viime vuosina. Kuntien uudisrakennuksissa takaisinmaksuaika sähkön nykyhinnoilla laskettuna on nyt tasoa 8–13 vuotta, kun aurinkopaneelit toimivat ainakin 30 vuotta. Takaisinmaksuaika ei ole kuitenkaan oikea mittari investoinnin kannattavuuden arvioimiseen sähkönhinnan vaihtelun takia. Kannattavuutta tulisi ennemmin tarkastella sijoitetun pääoman tuoton tai kiinteistön arvon perusteella, koska aurinkoenergia kohentaa yleensä rakennuksen ympäristöluokitusta ja energiaomavaraisuutta. Tuoreita hintatasoja ja kohde-esimerkkejä kootaan parhaillaan projektissa, joten lisää tietoa aiheesta on luvassa.

Rakennuksiin integroitava aurinkoenergia kannattaa mieltää energiatehokkuustoimenpiteeksi, koska aurinkoenergian avulla voidaan vähentää kiinteistön ostoenergian tarvetta sekä siten pienentää energialaskua.

Aurinkokeräimillä voidaan uudis- ja korjauskohteissa korvata myös julkisivu- ja vesikaterakenteita. Talotekniikan osaajat ovat aurinkoenergian laadukkaassa suunnittelussa ja toteuttamisessa keskeisessä roolissa, joten osaamiseen kannattaa panostaa. Oikea suunnittelu osana muuta talotekniikkaa luo lisäarvoa ja mahdollistaa aurinkoenergian toteuttamisen kannattavasti.

Tuontienergiaan menee rahaa Suomesta kahdeksan miljardia euroa vuosittain – suurin osa Venäjälle fossiilisiin polttoaineisiin. Rahoja kannattaisi ennemmin käyttää kotimaiseen puhtaaseen energiaan. Aurinkoenergian kotimaisuusaste on korkea. Mikkelissä valmistetaan aurinkolämpökeräimiä ja –paneeleita sekä Saloon on suunnitteilla uusi aurinkopaneelitehdas.

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta puhdasta energiaa tulisi lisätä pikavaihteella joka puolella maailmaa, myös Suomessa. Ilmastovastuu tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että Suomessa siirrettäisiin fossiilisten polttoaineiden tuonnista joka vuosi noin 0,5 miljardia euroa puhtaan energian ja älykkään energiankäytön investointeihin.

FinSolar -hankkeessa keskitytään pitkälti ratkomaan haasteita, jotka jarruttavat parhaillaan aurinkoenergiainvestointien toteuttamista Suomessa. Kunnille ja taloyhtiöille kehitetään hankkeessa uusia toiminta- ja rahoitusmalleja. Samalla tunnistetaan lainsäädännöllis-hallinnollisia esteitä sekä laaditaan niihin ratkaisuehdotuksia. Kotimarkkinat ovat viennin kannalta tärkeä alusta uusien liiketoimintakonseptien, teknologioiden ja osaamisen kehittämiseksi.

FinSolar -hanketta rahoittaa Tekes ja se kestää vuoden 2015 loppuun. Hankkeen tuotoksia voi seurata verkkosivuilla osoitteessa laica.fi/finsolar-hanke.

 

Kirjoittaja:

DI Karoliina Auvinen

Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen projektipäällikkö

 

Kirjoitus on julkaistu Talotekniikka-lehden POPNIITTI-palstalla numerossa 7/2014 

Aurinkoenergia kotitalouksille ja taloyhtiöille kannattavaksi

Pääministeri Alexander Stubbille luovutettiin 28.11.2014 kannanotto, joka esittelee viisi keinoa vauhdittaa aurinkoenergian kotimarkkinoiden kasvua. Kannanoton takana on 19 organisaatiota, joista osa kuuluu myös FinSolarin kumppaniverkostoon.

Kannanotto esittelee seuraavat toisiaan tukevat keinot:

1) Aurinkoenergialaitteiden arvonlisäveron lasku 10-15 prosenttiin.

2) Kotitalousvähennyksen väliaikainen nostaminen.

3) Valtiontakaus vihreän energian lainoille kotitalouksille ja taloyhtiöille.

4) Kuntien lupakäytäntöjen yhtenäistäminen.

5) Tuntikohtainen nettomittarointi sähkön pientuottajille.

 

Koko paperi on nähtävissä tästä linkistä. 

FinSolar avausseminaarin esitykset

FinSolar hankeen avausseminaari 13.11.2014 nosti esille aurinkoenergian toimialakentän laajuutta. Tilaisuuteen osallistui lähes 80 eri sidosryhmien edustajaa, start-up yrittäjistä valtion virkamiehiin. Monet toimijat sekä aurinkoenergian kysyntä- että tarjontapuolelta esittelivät tilanteensa. Tavoitteena oli luoda avointa keskustelua toimialan kehityksestä sekä keskustella keinoista edesauttaa sitä.

Kiitos kaikille osallistujille!

Suurin osa seminarin esityksistä on nähtävissä oheisten linkkien kautta:

Karoliina Auvinen: Hankkeen esittely

Juho Korteniemi, TEM: Aurinkoenergian edistäminen valtionhallinnon näkökulmasta

Ano Halonen, Cencorp: Uusi aurinkopaneeliteknologia ja valmistuskonsepti

Esa Areva, SaloSolar Oy: SaloSolar Oy

Jarno Kuokkanen, Sundial Finland: Aurinkolämpöjärjestelmät

Elina Ojala, Motiva Oy

Sirpa Eskelinen, Helsingin kaupunki

Elina Seppänen, Tampereen kaupunki

Tuomo Sipilä, Tuusulan kunta

Marita Tamminen, Vantaan kaupunki

Anssi Savisalo, FCG

Atte Kallio, Helsingin Energia

Juhani Ilmola, SOK

Kati Manninen, Kaukomarkkinat Oy

Jukka-Pekka Häkli, SEAM Group Oy

Juha Ollikainen, GreenStream Network

Jukka Kajan, Joukon Voima

 

Laaja yritys- ja kuntaverkosto tähtää aurinkoenergiamarkkinoiden kasvattamiseen Suomessa

TIEDOTE 2.9.2014

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on aloittanut yhteistyössä yli 40 yritys- ja kuntakumppanin kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on vauhdittaa Suomen aurinkoenergiamarkkinoita. Hankkeessa edistetään alan yritysten kotimarkkinoita, kasvua ja vientiä.

Aurinkoenergia on maailmalla voimakkaasti kasvava uusiutuvan energian tuotantomuoto, joka sopii myös hyvin osaksi suomalaista energiapalettia. Kotimaisten yritysten aktiivisuudesta huolimatta alan kasvu on kuitenkin ollut Suomessa verrattain hidasta.

Projektin vastuullinen johtaja, energia- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta: “Tavoitteemme on, että hankkeella saadaan aikaan kunnollinen sysäys alan liiketoiminnan kehittymiseksi. Kansainvälisesti hajautetut energiajärjestelmät ovat voimakkaasti kasvava ala, jossa suomalaisella osaamisella on paljon mahdollisuuksia. Nyt kuitenkin vienti kangertelee, koska kotimarkkinat kehittyvät liian hitaasti ja vientirahoitusta on vaikea saada. Nykymaailmassa yksittäisten yritysten liiketoiminnan kehittäminen ei enää riitä, vaan mukaan tarvitaan kaikki yhteiskunnan osapuolet: yritykset, viranomaiset, poliittiset päättäjät ja kansalaiset.”

Suomessa tarvitaan eri osapuolten yhteisponnistusta sellaisten toimintamallien kehittämiseksi, joiden avulla nykyisiä markkinakasvun esteitä voidaan ratkaisevasti madaltaa. Aalto-yliopiston koordinoimassa hankkeessa luodaan yhteiskehittelynä asiantuntijoiden, suomalaisyritysten sekä julkisten toimijoiden kesken uusia yhteistyö- ja rahoitusmalleja konkreettisiin investointikohteisiin. Ideoita haetaan parhaista kansainvälisistä malleista. Lisäksi projektissa tunnistetaan markkinoiden kasvua hidastavia hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä. Tutkimusprojektissa hyödynnetään käytäntö- ja käyttäjälähtöisiä menetelmiä toimintaympäristön haasteiden tunnistamiseksi sekä dialogimenetelmiä ratkaisujen edistämiseksi. Kaikki keskeiset tahot kutsutaan mukaan vuoropuheluun.

Projektin vetäjä Karoliina Auvinen toteaa: “Kotimarkkinoiden edistäminen on hankkeessa tärkeässä asemassa, koska kotikenttä on yrityksille tärkeä alusta uusien liiketoimintakonseptien, teknologioiden ja osaamisen kehittämiseksi. Aurinkoenergiaa edistämällä voidaan myös vauhdittaa älykkäiden energiapalveluiden käyttöönottoa, rakennetun ympäristön energiatehokkuutta ja muita kuluttajalähtöisiä energiaratkaisuja.”

Markkinoiden luominen aurinkoenergialiiketoiminnalle -hanketta rahoittaa Tekes ja se kestää vuoden 2015 loppuun. Hankkeen tapahtumia ja tuloksia voi seurata verkkosivuilla osoitteessa laica.fi/finsolar-hanke.

Uusia kumppaneita otetaan vielä mukaan hankkeeseen syyskuun ajan. Kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä projektin yhteyshenkilöihin.

Lisätietoja:

Projektin johtaja, professori Raimo Lovio, raimo.lovio(at)aalto.fi; puh. 040 353 8242
Projektinvetäjä, DI Karoliina Auvinen, karoliina.auvinen(at)aalto.fi, puh. 050 462 4727