Tag Archives: FinSolar

Janne Käpylehdon aurinkovoimalassa Herttoniemessä testataan hyvityslaskentapalvelua – “lahjoitan ylijäämäsähköt naapureilleni”

Energia-asiantuntija Janne Käpylehto tuntee aurinkosähkön kuin omat taskunsa. Janne on laatinut kerrostalojen asukkaille, hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille suunnatun aurinkosähköoppaan.  Lisäksi hän on julkaissut aurinkosähköstä kaksi kirjaa: Mökille sähköt auringosta ja tuulesta sekä Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen

Puhtaan energiateknologian edelläkävijäkäyttäjänä ja keksijänä tunnettu Käpylehto asensi ensimmäisenä Suomessa aurinkosähköjärjestelmän omaan käyttöönsä kerrostalossa vuonna 2014. Oman aurinkovoimalan lisäksi Käpylehdolla on sähköauto, sähköskootteri ja energiapaja, jossa hän värkkää messuille, näyttelyihin, kouluille ja yleisötapahtumiin mitä erikoisempia itse kokeiltavia energiahärveleitä.

Herttoniemen kerrostalon voimalan koko on 3,5 kilowattia ja se on liitetty huoneiston sähkömittariin. Voimalan tuotto riittää laskennallisesti kattamaan kerrostaloasunnon sähkönkulutuksen vuositasolla, mutta tuotanto ja kulutus eivät kohtaa. Vuosinetotusta ei ole käytössä Suomessa, joten käytännössä suurin osa voimalan tuottamasta aurinkosähköstä menee myyntiin.

Janne Käpylehto toteaa: “Kerrostaloissa aurinkosähkön hyödyntäminen kiinteistösähköön onnistuu nykyisin helposti, mutta asukkaiden osalta aurinkosähkön kannattavuus edellyttäisi takamittarointia eli taloyhtiön sisäistä sähköverkkoa. Käytännössä sitä on haastavaa saada taloyhtiöiden päätöksenteosta läpi mm. kustannusten vuoksi, joten hyvityslaskenta olisi kätevämpi malli. Aurinkosähkö kiinnostaa ihmisiä valtavasti, joten poliitikkojen olisi hyvä ratkaista hyvityslaskentaan liittyvät lainsäädännölliset haasteet. Haluan edistää hyvityslaskentaa olemalla kokeiluhankkeessa mukana niin, että lahjoitan omasta aurinkovoimalasta myyntiin menevät sähköt naapureilleni!”

Helen Sähköverkko Oy kehittää parhaillaan hyvityslaskentapalvelua. Pikku Huopalahdessa Helsingissä As Oy Haapalahdenkatu 11 on päättänyt pilotoida hyvityslaskentamallia ja hankkia aurinkovoimalan taloyhtiön asukkaiden yhteiskäyttöön kesän 2017 aikana. Helen Sähköverkko Oy testaa palvelua Käpylehdon aurinkovoimalassa ennen kuin sitä pilotoidaan Haapalahdenkadun taloyhtiössä. Oulun Energia on pilotoinut vastaavaa hyvityslaskentamallia As Oy Kastellinhelmessä kesästä 2016 alkaen.

Aurinkopaneelien asentaminen kerrostaloon oli Janne Käpylehdolta uraa uurtava teko vuonna 2014, mikä herätti laajalti huomiota. Tässä juttuja, joista voit tutustua tarkemmin Käpylehdon aurinkovoimalahankintaan:

Kuva: Janne Käpylehto

Käpylehto on ollut toteuttamassa myöhemmin muita kerrostalojen aurinkosähköprojekteja esimerkiksi Helgingin Oulunkylässä ja Helsingin kantakaupungissa Fredirikinkadulla. Lue niistä lisää:

FinSolar-sivuilla julkaistaan kokeilun edetessä tietoa Helsingin, Oulun ja Lappeenrannan pilottitaloyhtiöiden investointien kannattavuudesta, hankintaprosessista, juridisista kysymyksistä ja asukkaiden kokemuksista. Hankkeen tavoitteena on edistää aurinkosähkön yleistymistä taloyhtiöissä Suomessa.

Lisätietoja:

FinSolar taloyhtiökokeilun vetäjä Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. 050 4624727

Janne Käpylehto, puh. 045 3596945

Asukkaat ovat Suomen energiapolitiikan hyödyntämätön voimavara 

Aurinkoenergian markkinat ovat kääntyneet Suomessa nopeaan kasvuun. Aurinkovoiman määrä on vuodessa yli kaksinkertaistunut noin kahdeksan megawatin tasolle. Teho vastaa yhteensä noin kolmen tuulivoimalan kapasiteettia, ja kasvuvauhti on lupaava. Lappeenrannan teknillisen yliopiston mukaan aurinkoenergialla voitaisiin kattaa 10 prosenttia Suomen energiantuotannosta vuoteen 2050 mennessä.

Aurinkoenergiajärjestelmien hinnat ovat laskeneet nopeasti, ja vuodesta 2014 alkaen aurinkoenergiasta on tullut Suomessa monin paikoin taloudellisesti kannattavaa. Kunnille ja yrityksille aurinkoenergian tuotanto on kannattavaa silloin, kun ne saavat investointiinsa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiatukea, ja kun energia käytetään siellä, missä se tuotetaan, eikä sitä myydä verkkoon.

Suomessa on jo yli parikymmentä yritystä, jotka asentavat aurinkopaneeleja asiakkailleen osamaksu- tai energianmyyntisopimuksilla. Näin aurinkoenergiainvestointia ei tarvitse maksaa kerralla, vaan osamaksuina samaan tapaan, kuin maksaisi sähkölaskua.

Yritykset ovat tarjonneet aurinkoenergialaitteita rahoitus- ja palvelusopimuksella myös taloyhtiöille ja asukasosuuskunnille. TEM ei kuitenkaan myönnä yrityksille energiatukea näihin kohteisiin.

Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa selvitettiin, mistä tämä johtuu. Syynä ovat ministeriöiden hallinnolliset siilot. Vain yritysten ja kuntien energia-asiat kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alaisuuteen. Maatalouden harjoittajien energia-asiat kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle, ja asukassektorin energia-asiat ympäristöministeriölle (YM).

TEM ei siis voi myöntää yrityksille energiatukea silloin, kun uusiutuva energia tulee taloyhtiöiden tai asukasosuuskuntien käyttöön. Tällaisiin hankkeisiin yritysten olisi mahdollista saada tukea vain YM:n alaisen asumisen rahoitus- ja kehityskeskuksen ARA:n kautta. ARA taas ei tarjoa mitään avustuksia energiatehokkuutta parantaviin tai uusiutuvan energian investointeihin.

Ongelma voitaisiin ratkaista siten, että asukassektorin energia-asiat siirrettäisiin ympäristöministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriölle. Monissa rakennuksissa on yritysten liiketiloja, asuntoja ja kuntien toimistotiloja yhtä aikaa.

Lisäksi valtion kannattaisi aktivoida kuluttajat mukaan energia- ja ilmastoinvestointeihin. Energiaremonttien tukeminen kannustaisi talon- ja asunnonomistajia vähentämään asumisen aiheuttamia päästöjä, alentamaan asumisen energiakustannuksia ja parantamaan kiinteistönsä arvoa. Esimerkkejä energiaremonteista ovat öljy- tai vesikiertoisen sähkölämmityksen vaihtaminen maalämpöön tai energiatehokkaiden ikkunoiden tai aurinkoenergiajärjestelmien hankkiminen.

Jos asunnonomistajien energiainvestointeja vauhditettaisiin esimerkiksi 20 prosentin tuella, valtio saisi investoinneista kuitenkin arvonlisäverotuloja. Samalla syntyisi työpaikkoja: aurinkoenergian investointeihin liittyy merkittävästi kotimaista myynti-, suunnitteluja asennustyötä. Niiden kotimaisuusaste on Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen tutkimuksen mukaan 48–70 prosentin välillä.

Energiademokratian ja uuden energialiiketoiminnan edistäminen ovat olleet tärkeä osa esimerkiksi Tanskan ja Saksan energiapolitiikkaa. Suomenkin olisi syytä seurata aikaansa ja ottaa kuluttajat mukaan luomaan markkinoita uusille lähienergian palvelu- ja rahoitusmalleille.

Karoliina Auvinen

Kirjoittaja on ympäristötekniikan diplomi-insinööri, joka vetää Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa aurinkoenergialiiketoimintaa edistävää FinSolar-hanketta ja toimii Suomen Lähienergialiitto ry:ssä politiikkatyöryhmän puheenjohtajana. 

KOLUMNI julkaistu alunperin Vasemmistofoorumin Peruste-lehden Energiapolitiikka-teemanumerossa #4 2015

Mikä olisi hyvä keino edistää kuluttajien investointeja aurinkosähköön: vertailussa sähköverovähennys ja investointituki

Suomalaiset kuluttajat ovat innostuneita aurinkoenergiasta. Suomessa asukassektorin aurinkoenergiainvestoinnit eivät ole kuitenkaan taloudellisten kannustimien piirissä. Kotitaloudet voivat saada toki aurinkoenergiainvestointien työosuudesta kotitalousvähennystä, mutta asunto-osakeyhtiöt eivät. Kotitalousvähennys ei ole sinällään puhtaan energian edistämiskeino, koska kotitaloudet voivat saada kotitalousvähennystä oikeastaan kaikesta ulkopuolisella työvoimalla teetetystä kotitaloustyöstä. Siinä mielessä kotitalousvähennystä ei voi laskea uusiutuvan energian tai energiatehokkuuden edistämistoimenpiteeksi.

Monissa maissa kuluttajien aurinkoenergiainvestointeja edistetään eri keinoilla, kuten nettomittaroinnilla tai -laskutuksella, investointituilla, syöttötariffeilla tai verokannustimilla.

Suomessa kuluttajien aurinkoenergiainvestointien erilaisista edistämiskeinoista on käyty vilkasta keskustelua. Seuraavassa esimerkkilaskelmassa tarkastellaan ja vertaillaan kahden taloudellisen ohjauskeinon vaikutusta aurinkosähköinvestointien kannattavuuteen:

  1. investointituki 30%
  2. kuluttajien omistaman aurinkoenergian sähköverokompensaatio, jossa kuluttajat vapautetaan sähköverosta aurinkopaneelien omistusosuuden suhteen siltä osin, kun paneelien tuotto alittaa oman vuotuisen sähkönkulutuksen

Vertailulaskelma:

Kannattavuuslaskelmassa vertaillaan kahta järjestelmää, joista ensimmäinen on asuintalon katolle asennettu pieni 3 kW:n aurinkosähköjärjestelmä ja toinen teollisuusrakennuksen katolle asennettu 300 kW:n aurinkosähköjärjestelmä. Investoinnin kannattavuutta ja investointimallien muutosten vaikutuksia tuottoihin on arvioitu FinSolar-hankkeen aurinkosähkön kannattavuuslaskentatyökalulla.

Laskelmissa on käytetty seuraavia oletuksia:

  • Järjestelmän käyttöikä 30 vuotta
  • Pienen järjestelmän ylläpitokustannus alkuinvestoinnista 10 %
  • Suuren järjestelmän ylläpitokustannus alkuinvestoinnista 8 %
  • Pientalojen sähkön kuluttajahinta 14 snt/kWh ja yritys- ja yhteisöasiakkaiden kuluttajahinta 8 snt/kWh[1]
  • Sähkön ostohinnan nousu 1 %/v
  • Laskentakorko 1%
  • Aurinkosähköjärjestelmän vuosituotto 825 kWh/kWp (Etelä-Suomi, sisämaa)
  • Tuotettu aurinkosähkö pystytään käyttämään kokonaan kulutuspisteessä
  • Sähkövero 2,79 snt/kWh
Tapauskuvaus Vaihtelevat oletukset Sisäinen korkokanta (IRR) Takaisin-maksuaika
CASE 1: Pientalon 3 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, avaimet käteen toimitushinta 6 000 eur (2 eur/Wp) sis. ALV 24% Ei tukia 4,1% 19 vuotta
Kotitalousvähennys 15% alkuinvestoinnista 5,5% 16 vuotta
CASE 2: Yrityksen 300 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, avaimet käteen toimitushinta 300 000 eur (1 eur/Wp) Ei tukia 5,4% 16 vuotta
TEM energiatuki 30 % 9,1% 10 vuotta
CASE 3: Kuluttajien aurinkoenergiaosuuskunnan 300 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, avaimet käteen toimitushinta 300 000 euroa (1 eur/Wp) + palvelukulu 10% 30 000 euroa, yht. 330 000 euroa.  Kukin osakas omistaa 3 300 eurolla 3 kW:n osuuden voimalasta. Sähköverokompensaatio: oma omistusosuus vapautettu sähköverosta 2,79 snt/kWh, jolloin aurinkosähkön myyntihinta osuuskunnan osakkaille 5,79 snt/kWh (pörssihinta 3 snt/kWh + sähkövero 2,79 snt/kWh) 1,9% 26 vuotta
TEM energiatuki 30% ja sähköverokompensaatio 4,7% 18 vuotta
TEM tuki 30% ja aurinkosähkö myydään voimalan sijaintikohteeseen yritykselle hintaan 8 snt/kWh. Osakkaat saavat tuloista osinkoja tai korkotuottoja. 8% 11 vuotta

Johtopäätökset:

  • Aurinkoenergiainvestoinnista tulee parhaiten kannattava TEM:n 30%:n energiatuella niin, että sähkö kulutetaan suoraan kiinteistössä. Kiinteistön omaan käyttöön tuotetun sähkön kannattavuus johtuu siitä, ettei siitä tarvitse maksaa siirtomaksuja, sähköveroa tai huoltovarmuusmaksua. Nykyinen laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta[2] rajaa sähköverotuksen ja huoltovarmuusmaksun ulkopuolelle kiinteistökohtaiset järjestelmät, joiden nimellisteho ei ylitä 100 kVA:n tehoa tai 800 000 kWh:n vuosituotantoa.
  • Pelkästään sähköveron poistaminen ei paranna investointien kannattavuutta. Kun sähkö pitää myydä verkon yli, niin sähköstä pitää kuitenkin maksaa siirtomaksu. Voimalahankintaan pitäisi saada lisäksi investointitukea, jotta esimerkiksi aurinkoenergiaosuuskuntien perustamisesta voisi tulla kannattavaa.
  • Asukkaille voi olla taloudellisesti kannattavaa investoida aurinkoenergiaan esim. osallistumalla isompien aurinkovoimaloiden joukkorahoitukseen niin, että annetusta lainasta voi saada osinkoja tai korkotuottoja. Kuluttajien voimalasta sähkö myytäisiin PPA-mallilla (power purchase agreement) suoraan kiinteistössä sijaitsevalle yritykselle tai julkiselle organisaatiolle.

Tämän tarkastelun perusteella kannustavin keino edistää kuluttajien aurinkoenergiainvestointeja olisi ottaa asukkaat TEM:n energiatuen piiriin.

Kirjoittaja:

FinSolar-projektipäällikkö, DI Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto

Lisätietoja:

Lähteet:

[1] Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu].ISSN=1799-7984. 1. Vuosineljännes 2015, Liitekuvio 5. Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.8.2015]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/ehi/2015/01/ehi_2015_01_2015-06-16_kuv_005_fi.html

[2] Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 1260/1996. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961260

Helsingin kouluihin aurinkosähköä leasing- ja joukkorahoituksella? -työpaja

Aalto-yliopisto ja Helsingin kaupungin HKR järjestävät osana FinSolar-hanketta 24.4.2015 työpajan:  Helsingin kouluihin aurinkosähköä leasing- ja joukkorahoituksella?

Työpajan tavoitteena on kehittää toimintamalli, jolla kahteen Helsingin kouluun hankittaisiin aurinkopaneelit leasing- ja joukkorahoituksella. Työpaja on tarkoitettu Helsingin kaupungin edustajille sekä uusiutuvan energian leasing- ja joukkorahoituksen asiantuntijoille.

Ohjelma:

  • Esittäytymiskierros
  • Aurinkosähkön hankintamallit ulkopuolisella rahoituksella, FinSolar-hankkeen vetäjä Karoliina Auvinen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
  • FinSolar-hankkeeseen valittujen koulujen aurinkoenergian hankintamalliehdotuksen esittely, Johtava energia-asiantuntija Sirpa Eskelinen, Helsingin kaupunki
  • Keskustelu ehdotuksesta
  • Ehdotuksen jatkojalostaminen, kommentointi ja konkretisointi ryhmissä
  • Ryhmätöiden esittelyä ja keskustelua: Miten tästä eteenpäin?

FinSolar-hankkeen osalta lisätietoja antaa projektiassistentti Lotta Liuksiala, lotta.liuksiala(at)aalto.fi, Aalto-yliopisto

FinSolar kutsui rahoittajat keskustelemaan aurinkoenergiasta

Aalto-yliopiston FinSolar järjesti 11.3. työpajan aurinkoenergiasta kiinnostuneille investoreille. Mukana oli edustajia mm. pankki-sektorilta, kiinteistösijoituksesta sekä yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta.

PSFinnwind15

Aurinkoenergia on lyhyessä ajassa nostanut kannattavuuttaan suuresti järjestelmien hintojen tippumisen myötä. Aurinkoenergia nähtiin matalan riskin investointina, jossa ostetun energian hintaa sidotaan pitkälle aikavälille eteenpäin. Tehdyn investoinnin jälkeen auringolla tuotettu energia on ilmaista, koska järjestelmien hoitokulut ovat hyvin alhaisia ja järjestelmät säilyttävät tuotantotehonsa hyvin. Sijoitetun pääoman tuoton arvioitiin tietyin reunaehdoin asettuvan välille 5-10%.

Aurinkoenergia tarjoaa mahdollisuuksia, joita on syytä arvioida aina kiinteistötyypin mukaan. Voisiko aurinkoenergiaa käyttää jäähdytysjärjestelmien energianlähteeksi? Toisiko aurinkoinvestointi mukanaan myös brändiarvoa kiinteistön käyttäjille?

FinSolar tarjoaa aurinkoenergian kannattavuuden arviointiin Excel -työkalun, joka arvioi kannattavuutta suhteessa korvatun ostosähkön hintaan.

Tässä linkki esitykseen.(ppt)

Laaja yritys- ja kuntaverkosto tähtää aurinkoenergiamarkkinoiden kasvattamiseen Suomessa

TIEDOTE 2.9.2014

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on aloittanut yhteistyössä yli 40 yritys- ja kuntakumppanin kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on vauhdittaa Suomen aurinkoenergiamarkkinoita. Hankkeessa edistetään alan yritysten kotimarkkinoita, kasvua ja vientiä.

Aurinkoenergia on maailmalla voimakkaasti kasvava uusiutuvan energian tuotantomuoto, joka sopii myös hyvin osaksi suomalaista energiapalettia. Kotimaisten yritysten aktiivisuudesta huolimatta alan kasvu on kuitenkin ollut Suomessa verrattain hidasta.

Projektin vastuullinen johtaja, energia- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta: “Tavoitteemme on, että hankkeella saadaan aikaan kunnollinen sysäys alan liiketoiminnan kehittymiseksi. Kansainvälisesti hajautetut energiajärjestelmät ovat voimakkaasti kasvava ala, jossa suomalaisella osaamisella on paljon mahdollisuuksia. Nyt kuitenkin vienti kangertelee, koska kotimarkkinat kehittyvät liian hitaasti ja vientirahoitusta on vaikea saada. Nykymaailmassa yksittäisten yritysten liiketoiminnan kehittäminen ei enää riitä, vaan mukaan tarvitaan kaikki yhteiskunnan osapuolet: yritykset, viranomaiset, poliittiset päättäjät ja kansalaiset.”

Suomessa tarvitaan eri osapuolten yhteisponnistusta sellaisten toimintamallien kehittämiseksi, joiden avulla nykyisiä markkinakasvun esteitä voidaan ratkaisevasti madaltaa. Aalto-yliopiston koordinoimassa hankkeessa luodaan yhteiskehittelynä asiantuntijoiden, suomalaisyritysten sekä julkisten toimijoiden kesken uusia yhteistyö- ja rahoitusmalleja konkreettisiin investointikohteisiin. Ideoita haetaan parhaista kansainvälisistä malleista. Lisäksi projektissa tunnistetaan markkinoiden kasvua hidastavia hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä. Tutkimusprojektissa hyödynnetään käytäntö- ja käyttäjälähtöisiä menetelmiä toimintaympäristön haasteiden tunnistamiseksi sekä dialogimenetelmiä ratkaisujen edistämiseksi. Kaikki keskeiset tahot kutsutaan mukaan vuoropuheluun.

Projektin vetäjä Karoliina Auvinen toteaa: “Kotimarkkinoiden edistäminen on hankkeessa tärkeässä asemassa, koska kotikenttä on yrityksille tärkeä alusta uusien liiketoimintakonseptien, teknologioiden ja osaamisen kehittämiseksi. Aurinkoenergiaa edistämällä voidaan myös vauhdittaa älykkäiden energiapalveluiden käyttöönottoa, rakennetun ympäristön energiatehokkuutta ja muita kuluttajalähtöisiä energiaratkaisuja.”

Markkinoiden luominen aurinkoenergialiiketoiminnalle -hanketta rahoittaa Tekes ja se kestää vuoden 2015 loppuun. Hankkeen tapahtumia ja tuloksia voi seurata verkkosivuilla osoitteessa laica.fi/finsolar-hanke.

Uusia kumppaneita otetaan vielä mukaan hankkeeseen syyskuun ajan. Kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä projektin yhteyshenkilöihin.

Lisätietoja:

Projektin johtaja, professori Raimo Lovio, raimo.lovio(at)aalto.fi; puh. 040 353 8242
Projektinvetäjä, DI Karoliina Auvinen, karoliina.auvinen(at)aalto.fi, puh. 050 462 4727