Tag Archives: sähkönsiirto

Romuttaako siirtohinnoittelun tuleva muutos aurinkosähkön kannattavuuden?

Lukuisat sähköverkkoyhtiöt suunnittelevat parhaillaan siirtohinnoitteluun muutoksia. Yhtiöissä pohditaan, miten energiankulutukseen perustuvista siirtomaksuista (eur/kWh) voidaan siirtyä kohti kiinteitä, esim. sulakekokoon perustuvia maksuja (eur/vuosi) tai sähkön kulutuspiikkien perusteella määräytyviä tehoperusteisia (eur/kW/kk) maksuja. Hinnoittelumuutosten taustalla on siirtoyhtiöiden tarve ylläpitää tuloja sähköverkkojen huoltamiseksi ja verkkoinvestointien rahoittamiseksi, koska nykyisellä siirron hinnoittelumallilla tulot vähentyvät. Sähkönsäästö, sähkön kysynnän pienentyminen monilla alueilla sekä kiinteistöjen oma sähköntuotanto vähentävät siirtoyhtiöiden tuloja.

Muutoksen tarve on siirtoyhtiöiden näkökulmasta sinällään ymmärrettävä, koska sähköverkot täytyy pitää kunnossa riippumatta siitä, kuinka paljon sähköä johdoissa liikkuu. Myrskyjen aiheuttamien sähkökatkosten myötä uusittu sähkömarkkinalaki edellyttää myös sähkön toimitusvarmuuden parantamista. Sen vuoksi siirtoyhtiöt vaihtavat nyt ilmassa kulkevia johtoja maan alle kaivettaviin maakaapeleihin, mistä aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Samalla johdoissa kulkeva sähkön määrä kokonaisuudessaan ei enää välttämättä kasva. Tämä kehitys korostuu erityisesti haja-asutusalueilla, jotka kärsivät muuttotappioista ja yritystoiminnan vähenemisestä.

Haasteena siirtohintojen muutoksessa on, että siirtohinnat muodostavat jopa noin kolmanneksen sähkön loppukäyttäjähinnoista. Tästä johtuen siirtohinnoittelun vaikutus sähkön vähittäis- ja kuluttajamarkkinoihin voi olla erittäin merkittävä.

Sähkön loppukuluttajahinnan jakautuminen vero-, sähköenergia- ja siirtomaksuihin kotitalouksissa. Kuva: Sähkömarkkinakatsaus 11/2016, Loiste

Siirtohintojen säästöllä on nykyisin erittäin merkittävä vaikutus sähkönsäästö- ja sähkön pientuotantoinvestointien taloudelliseen kannattavuuteen. Esimerkiksi aurinkosähköinvestoinnit ovat tällä hetkellä kannattavia kunnissa ja yrityksissä seuraavien tukien ansiosta:

  1. TEM:n 25 prosentin energiatuki
  2. Omaan käyttöön tuotetun sähkön energiaperusteisten siirtomaksujen välttäminen (siirron perusmaksu ja verkkoon tuotetun ylijäämäsähkön siirtomaksu 0,07 snt/KWh koskevat myös pientuotantoa)
  3. Omaan käyttöön tuotetun sähkön osalta sähköverojen välttäminen 100 kW tai 800 MWh/v rajaan asti.

Asukassektorilla investoinnit voivat olla kannattavia siirto- ja veromaksujen välttämisen sekä asennuksesta saatavan kotitalousvähennyksen ansiosta.

Esimerkkilaskelman mukaan aurinkosähköinvestoinnin tuotto on nykyisin keskiarvohintojen perusteella kunnalle noin 6,6 % ja takaisinmaksuaika noin 13 vuotta. Mikäli sama kannattavuuslaskelma (katso toinen välisivu) tehdään niin, että investoinnin tuloista poistetaan siirtomaksuista saatavat säästöt 3,5 snt/kWh, putoaa investoinnin tuotto (IRR) tasolle 2,2% ja takaisimaksuaika nousee 24 vuoteen. Esimerkkilaskelma osoittaa, että siirtohinnoittelun muutos voi pahimmillaan viedä pohjan aurinkosähkön kannattavuudelta Suomessa.

Sähkön hinnoittelua tulisi kokonaisuudessaan muuttaa niin, että hinta ohjaa kuluttajia ja tuottajia lisäämään uusiutuvan sähkön tuotantoa, kysyntäjoustoa sekä sähkön energia- ja tehotehokasta käyttöä. Kaikki nämä tarvitaan. Hinnoittelumallien kehittämisessä lähtökohta ja tavoite tulisi olla sekä sähköjärjestelmän puhdistaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että toimitusvarmuuden ylläpitäminen. Voisiko kompromissin saavuttaa siirtohinnoittelun osalta esimerkiksi niin, että tietyn tehorajan alapuolella hinnat olisivat edelleen energiankulutukseen perustuvia ja yläpuolella tehoperusteisia?

Kirjoittanut 12.12.2016:

Vuorovaikutusjohtaja, tutkija Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
FinSolar ja Smart Energy Transition -hankkeet

FinSolar-hanke selvitti: saako aurinkosähköä siirtää verottomasti kiinteistörajan yli?

Pori1Verottoman sähkön pientuotannon rajan nostaminen 100 kVA:n tehoon ja pientuotantona pidettävän vuosituotannon rajan nostaminen 800 MWh:iin kasvattaa merkittävästi aurinkosähkön paikallisia hyödyntämismahdollisuuksia. Esiin on kuitenkin noussut kysymyksiä siitä, saako pientuotantoa harjoittaa useamman kiinteistön alueella ja siirtää verottomasti kiinteistörajan yli. Voiko kiinteistö A käyttää viereisellä kiinteistöllä B tuotettua aurinkosähköä?

Valmisteveroja määräävän tullin kanta asiaan on seuraava. Pientuotantoa on asetettujen ylärajojen alle jäävä tuotanto, eikä asiaan vaikuta se, miten sähkö käytetään. Tuotetun sähkön voi siis käyttää itse, siirtää naapurikiinteistölle tai syöttää verkkoon ilman, että tuotanto muuttuisi verotettavaksi.  Selkeyden vuoksi sanottakoon, että kaikesta alueellisen jakeluverkon kautta siirrettävästä sähköstä kannetaan siirtohintojen yhteydessä kWh-pohjainen huoltovarmuusmaksu ja sähkövero. Olen keskustellut asiasta tullin valmisteveroneuvonnan Sami Suomisen kanssa. Tullin asiakastiedote selventää asiaa.

Vaikka pientuotantolaitteistojen tuotantoa siis saa verotusteknisesti siirtää kiinteistöltä toiselle, asiaa sääntelee myös sähkömarkkinalaki . Lain 13 pykälän mukaan yhtenäinen kiinteistöverkko on mahdollista rakentaa, jos kysymyksessä on kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäinen verkko tai jos alueellisen jakeluverkon haltija antaa toiselle suostumuksen. Kiinteistöryhmän käsitettä laki ei määrittele. Tiedustelujeni mukaan virkamiestulkinta (TEM Arto Rajala ja Energiavirasto Martti Hänninen) asiasta on, että ryhmällä tarkoitetaan hallintaoikeudeltaan yhtenäistä, fyysisesti toisiinsa rajautuvaa kokonaisuutta. Jos siis halutaan muodostaa 13 §:ssä tarkoitettu verkko, jossa siirretään sähköä kiinteistöltä A naapurikiinteistölle B, niillä on joko oltava sama omistaja tai maanvuokrasopimus, joka siirtää kiinteistöjen hallintaoikeuden samalle taholle. Energiaviraston verkkoluvanhakuohje täsmentää tulkintaa kiinteistöryhmästä. Kiinteistöjen rajalla kulkeva tie tai rautatie ei rajoita siirtomahdollisuutta.

Vuokrasopimus, jolla kiinteistön A omistaja maksaa kiinteistön B omistajalle oikeudesta tuottaa aurinkosähköä kiinteistöllä B ei vielä täytä hallintaoikeuden siirtymisen edellytyksiä. Toisin sanoen hallintaoikeuden siirrolla tarkoitetaan maanvuokrasopimukseen perustuvaa kiinteistön hallintaa. Kiinteistöllä voi kuitenkin tästä huolimatta olla rakennuksia tai toimintaa, joiden omistaja on eri kuin maanvuokrasopimuksen kautta hallintaoikeuden saanut taho. Hallintaoikeuden yhtenäisyyden voi ilmeisesti saavuttaa kolmas taho, joka vuokraa kummatkin kiinteistöt.

Aiemman tietomme mukaisesti aurinkopaneelien omistus ei vaikuta verotuskäytäntöön. Toisin sanoen kiinteistöllä A tai naapurikiinteistöllä B sijaitsevat aurinkopaneelit voivat olla kolmannen osapuolen (esim. rahoitusyhtiön) omistuksessa ilman, että tämä vaikuttaa verotuskäytäntöön tai sähkömarkkinalain antamiin mahdollisuuksiin siirtää sähkö naapurikiinteistöille.

Verovelvollisuusasiaan palatakseni pidän melko selvänä sitä, että pientuotannon ylärajat koskevat myös yhtenäistä kiinteistöryhmää. Toisin sanoen, jos kiinteistöllä A jo tuotetaan maksimimäärä 800 MWh, sille ei voi kiinteistöryhmän sisäisellä siirtoyhteydellä siirtää enempää sähköä tulematta samalla verovelvolliseksi.

Mikko_JalasTutkija Mikko Jalas
Aalto-yliopisto, FinSolar-hanke