Tag Archives: sähkövero

Aurinkosähköä taloyhtiöihin – mahdollistaako lait hyvityslaskentamallin?

Aurinkosähkön hyödyntäminen on nykyisin hankalaa taloyhtiön asukkaille

Aurinkosähkön hyödyntäminen taloyhtiöiden asunnoissa ei ole tällä hetkellä kannattavaa ilman mittarointimuutoksia. Verkkoyhtiöiden sähkömittarien fyysinen asennustapa estää aurinkosähköjärjestelmän kytkemisen asukkaiden käyttöön taloyhtiöissä niin, että siirtomaksut ja verot voitaisiin välttää.

Jokaisessa taloyhtiön asunnossa on oma sähkömittaus, jonka perusteella laskutetaan nykyisin energiaperusteiset siirtomaksut, sähköverot ja myynnin osuus.

Aurinkosähkön hyödyntäminen kannattaa vain mittarin takana. Suomessa aurinkosähköä on taloudellisesti järkevintä hyödyntää omassa käytössä, koska sähkömittarin taakse kytketyn aurinkovoimalan tuotanto vähentää ostosähkön määrää samaan tapaan kuin perinteinen sähkön säästäminen. Jos mittarin takana säästetään tai tuotetaan omaa energiaa, ei siitä makseta siirtoa, veroja tai myynnin osuutta.

Taloyhtiön asukkaat voivat periaatteessa hyödyntää aurinkosähköä nykyisin kahdella tavalla:

  1. jokaiselle asukkaalle rakennetaan oma voimala, joka kytketään asunnon omaan sähkömittariin kuten omakotitaloissa, tai
  2. takamittaroinnilla, jossa verkkoyhtiön sähkömittarit vaihdetaan taloyhtiön omiin sähkömittareihin ja taloyhtiön asukkaat siirtyvät yhden sähkösopimuksen alle.

Kumpikin vaihtoehto on kallis ja käytännössä hankala. Taloyhtiössä asuntokohtaisiin voimaloihin pitää hankkia kuhunkin omat invertterit. Lisäksi jokaisesta voimalasta pitää viedä omat, erilliset johdotukset sähköpääkeskuksessa sijaitseviin asuntokohtaisiin mittareihin. Näin asuntokohtaiset voimalat maksavat merkittävästi enemmän kuin yhteisvoimala. Aurinkovoimalat ovat yksikkökustannuksiltaan sitä edullisempia, mitä suurempia ne ovat.

Toisessa vaihtoehdossa verkkoyhtiöiden sähkömittarien vaihtaminen taloyhtiön asukkaiden omiin sähkömittareihin ei ole teknisesti eikä kokonaistaloudellisesti järkevää, koska asukkaat ovat jo kertaalleen maksaneet verkkoyhtiön älykkäät, etäluettavat sähkömittarit. Lisäksi mittarointimuutos edellyttää taloyhtiön osakkailta yksimielistä päätöstä, jonka saavuttaminen on käytännössä hyvin vaikeaa.

Yhteinen aurinkovoimala on kustannustehokas ratkaisu

Yhteisen aurinkovoimalan hankinnan mahdollistaa taloyhtiön hyvityslaskentamalli. Taloyhtiöiden asukkaiden yhteisvoimalaan tulee vain yksi invertteri ja johdotukset yhteen taloyhtiön mittariin. Siitä tuotanto voidaan jakaa asukkaille taloyhtiön kiinteistöverkon kautta älykkäiden sähkömittarien datan hyödyntämiseen perustuvan hyvityslaskentamenetelmän avulla.

Hyvityslaskennassa voimalan tuotanto jaetaan osakkeiden tai voimalan omistussuhteessa asunnoille. Jos tuotanto ylittää osakkaiden kulutuksen, lasketaan kiinteistöverkon ylijäämä aurinkosähkön tuotannoksi jakeluverkkoon. Tämä ylijäämä siirtyy jakeluverkkoon. Jakeluverkonhaltijan yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta veloittama siirtomaksu ei saa ylittää keskimäärin 0,07 senttiä kilowattitunnilta vuodessa.

Mahdollistaako lainsäädäntö hyvityslaskentamenetelmän?

Älykkäät sähkömittarit, aurinkovoimalat, sähköautot, kysyntäjousto ja sähkömittareiden dataan perustuvat kuluttajien internetpalvelut ovat verrattain uusia ilmiöitä energiantuotantojärjestelmässä. Lainsäädäntö ei nykyisin käsittele suoranaisesti uusien energiaratkaisujen hyödyntämistä energiayhteisöissä. Energiayhteisöt tekevät vasta tuloaan lainsäädäntöön EU:n ns. talvipaketin myötä.

FinSolar-hankkeessa selvitetään, miten taloyhtiön asukkaat voisivat energiayhteisönä hyödyntää aurinkosähköä lainsäätäjien hyväksymällä ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Tällä hetkellä on epäselvää, onko kiinteistön sisäinen hyvityslaskenta sallittu laskutusmenetelmä. Alla aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia:

  • Hyvityslaskentamallissa aurinkosähköä kulkee mittarien läpi, mutta sähkö kuitenkin pysyy taloyhtiön kiinteistöverkossa niin kauan, kun asuntojen kulutus ylittää aurinkosähkövoimalan tuotannon. Hyvityslaskenta todentaa, kuinka paljon aurinkosähkön tuotannosta täsmää taloyhtiön hyvityslaskentapalvelussa mukana olevien asukkaiden kulutukseen. Laskenta on myös mahdollista aina tarkistaa jälkikäteen, koska laskenta perustuu mittarien mittausdataan. Pitääkö taloyhtiön kiinteistöverkon sisällä tuotetusta ja kulutetusta sähkön pientuotannosta maksaa sähköverot? Voiko säännöksen tulkinnan päivittää niin, ettei vero- ja siirtomaksun taseraja kulje taloyhtiössä verkkoyhtiön yksittäisissä mittareissa vaan kiinteistöverkon ja jakeluverkon liityntäpisteessä?
    • Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta, Sähkön verottomuus 7 § (24.4.2015/501):  Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksutonta on sähkö: … 7) jonka pientuottaja on tuottanut ja jota ei luovuteta sähköverkkoon.
  • Taloyhtiöissä sähkömittarit sijaitsevat yleensä turvallisuussyistä lukitussa sähköpääkeskuksessa. Voiko kuluttajat katsoa sähkön kulutuksen ja tuotannon mittaustiedot ja laskutusperusteet internetpalvelusta tietokoneen ja mobiililaitteiden näytöltä, jos sähköisessä palvelussa mittausdataa säilytetään noin 10 vuotta?, kun …
    • Mittauslaitedirektiivi, artikla 6 sekä Valtioneuvoston asetus mittauslaitteiden olennaisista vaatimuksista, vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja teknisistä erityisvaatimuksista 21.12.2016/1432, 2 §, Olennaiset vaatimukset: Mittauslaitteen on täytettävä sitä koskevat mittauslaitedirektiivin liitteessä I säädetyt olennaiset vaatimukset.
    • Mittauslaitedirektiivi, Liite I, kohta 10. Tuloksen näyttäminen: 10.1 Tuloksen näyttäminen tapahtuu joko näytöllä tai pysyvänä tulosteena., 10.2 Tulosnäyttämän on oltava selkeä ja yksiselitteinen ja siihen on liityttävä sellaisia tunnuksia ja merkintöjä, joista käyttäjälle käy ilmi tuloksen merkityksellisyys. Näytetyn tuloksen on oltava helposti luettavissa käyttöedellytysten mukaisissa olosuhteissa. Muita lukemia voidaan näyttää edellyttäen, ettei niitä voida sekoittaa metrologisesti ohjattuihin lukemiin., 10.5 Kulutusmittauksiin tarkoitetun mittauslaitteen on oltava varustettu kuluttajan helposti ja ilman työkaluja nähtävissä olevalla metrologisesti ohjatulla näytöllä riippumatta siitä, voidaanko mittaustietoja lukea kauko-ohjatusti. Näytössä oleva lukema on mittaustulos, jonka perusteella määritetään maksettava hinta.
    • Mittauslaitedirektiivi, Liite I, kohta 11. Tiedon jatkokäsittely kaupan päättämiseksi: 11.1 Muun kuin kulutusmittauslaitteena käytettävän mittauslaitteen on tallennettava pysyvästi mittaustulos sekä kyseisen kaupan yksilöintiin liittyvät tiedot, kun a) mittaus ei ole toistettavissa, ja b) mittauslaite on tavallisesti tarkoitettu käytettäväksi toisen osapuolen poissa ollessa. 11.2 Lisäksi mittauksen päätyttyä on pyydettäessä voitava esittää pysyvä todiste mittaustuloksesta ja kaupan yksilöintiin liittyvistä tiedoista.
  • Voiko jakeluverkkoyhtiö tarjota taloyhtiöille aurinkosähkön hyvityslaskentaa maksullisena palveluna?
    • Sähkömarkkina-asetus 5 §): Siirtomaksuksi ei katsota lisäpalveluista veloitettuja maksuja. Tässä pykälässä tarkoitetaan lisäpalvelulla siirtopalvelua täydentäviä erillisiä suoritteita sekä palvelua, joka ylittää tasoltaan Suomessa jakeluverkoissa yleisesti noudatettavan palvelutason.
    • Sähkömarkkinalaki 24 §: Verkkopalvelujen myyntihintojen ja -ehtojen sekä niiden määräytymisperusteiden on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille. …Kuluttajille suunnatut myyntiehdot on lisäksi esitettävä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, eikä niihin saa sisältyä sopimusten ulkopuolisia esteitä kuluttajien oikeuksien toteutumiselle. Verkkopalvelujen hinnoittelun on oltava kokonaisuutena arvioiden kohtuullista.
  • Miten taloyhtiöiden asukkaille mahdollistetaan pientuottajina tasavertainen asema omakotitalojen asukkaisiin verrattuna?
    • Sähkömarkkinalaki 24 §, Verkkopalvelujen myyntiehtoja ja hinnoittelua koskevat yleiset säännökset: Verkkopalvelujen myyntihintojen ja -ehtojen sekä niiden määräytymisperusteiden on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille.

Jos lista on puutteellinen, niin lähetä palautetta ja täydennän sitä!

Kirjoittaja:

Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Yhteystiedot: karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. 050 4624727

Päivitetty: 6.6.2017

Lisää aiheesta:
Lähteet:

Romuttaako siirtohinnoittelun tuleva muutos aurinkosähkön kannattavuuden?

Lukuisat sähköverkkoyhtiöt suunnittelevat parhaillaan siirtohinnoitteluun muutoksia. Yhtiöissä pohditaan, miten energiankulutukseen perustuvista siirtomaksuista (eur/kWh) voidaan siirtyä kohti kiinteitä, esim. sulakekokoon perustuvia maksuja (eur/vuosi) tai sähkön kulutuspiikkien perusteella määräytyviä tehoperusteisia (eur/kW/kk) maksuja. Hinnoittelumuutosten taustalla on siirtoyhtiöiden tarve ylläpitää tuloja sähköverkkojen huoltamiseksi ja verkkoinvestointien rahoittamiseksi, koska nykyisellä siirron hinnoittelumallilla tulot vähentyvät. Sähkönsäästö, sähkön kysynnän pienentyminen monilla alueilla sekä kiinteistöjen oma sähköntuotanto vähentävät siirtoyhtiöiden tuloja.

Muutoksen tarve on siirtoyhtiöiden näkökulmasta sinällään ymmärrettävä, koska sähköverkot täytyy pitää kunnossa riippumatta siitä, kuinka paljon sähköä johdoissa liikkuu. Myrskyjen aiheuttamien sähkökatkosten myötä uusittu sähkömarkkinalaki edellyttää myös sähkön toimitusvarmuuden parantamista. Sen vuoksi siirtoyhtiöt vaihtavat nyt ilmassa kulkevia johtoja maan alle kaivettaviin maakaapeleihin, mistä aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Samalla johdoissa kulkeva sähkön määrä kokonaisuudessaan ei enää välttämättä kasva. Tämä kehitys korostuu erityisesti haja-asutusalueilla, jotka kärsivät muuttotappioista ja yritystoiminnan vähenemisestä.

Haasteena siirtohintojen muutoksessa on, että siirtohinnat muodostavat jopa noin kolmanneksen sähkön loppukäyttäjähinnoista. Tästä johtuen siirtohinnoittelun vaikutus sähkön vähittäis- ja kuluttajamarkkinoihin voi olla erittäin merkittävä.

Sähkön loppukuluttajahinnan jakautuminen vero-, sähköenergia- ja siirtomaksuihin kotitalouksissa. Kuva: Sähkömarkkinakatsaus 11/2016, Loiste

Siirtohintojen säästöllä on nykyisin erittäin merkittävä vaikutus sähkönsäästö- ja sähkön pientuotantoinvestointien taloudelliseen kannattavuuteen. Esimerkiksi aurinkosähköinvestoinnit ovat tällä hetkellä kannattavia kunnissa ja yrityksissä seuraavien tukien ansiosta:

  1. TEM:n 25 prosentin energiatuki
  2. Omaan käyttöön tuotetun sähkön energiaperusteisten siirtomaksujen välttäminen (siirron perusmaksu ja verkkoon tuotetun ylijäämäsähkön siirtomaksu 0,07 snt/KWh koskevat myös pientuotantoa)
  3. Omaan käyttöön tuotetun sähkön osalta sähköverojen välttäminen 100 kW tai 800 MWh/v rajaan asti.

Asukassektorilla investoinnit voivat olla kannattavia siirto- ja veromaksujen välttämisen sekä asennuksesta saatavan kotitalousvähennyksen ansiosta.

Esimerkkilaskelman mukaan aurinkosähköinvestoinnin tuotto on nykyisin keskiarvohintojen perusteella kunnalle noin 6,6 % ja takaisinmaksuaika noin 13 vuotta. Mikäli sama kannattavuuslaskelma (katso toinen välisivu) tehdään niin, että investoinnin tuloista poistetaan siirtomaksuista saatavat säästöt 3,5 snt/kWh, putoaa investoinnin tuotto (IRR) tasolle 2,2% ja takaisimaksuaika nousee 24 vuoteen. Esimerkkilaskelma osoittaa, että siirtohinnoittelun muutos voi pahimmillaan viedä pohjan aurinkosähkön kannattavuudelta Suomessa.

Sähkön hinnoittelua tulisi kokonaisuudessaan muuttaa niin, että hinta ohjaa kuluttajia ja tuottajia lisäämään uusiutuvan sähkön tuotantoa, kysyntäjoustoa sekä sähkön energia- ja tehotehokasta käyttöä. Kaikki nämä tarvitaan. Hinnoittelumallien kehittämisessä lähtökohta ja tavoite tulisi olla sekä sähköjärjestelmän puhdistaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että toimitusvarmuuden ylläpitäminen. Voisiko kompromissin saavuttaa siirtohinnoittelun osalta esimerkiksi niin, että tietyn tehorajan alapuolella hinnat olisivat edelleen energiankulutukseen perustuvia ja yläpuolella tehoperusteisia?

Kirjoittanut 12.12.2016:

Vuorovaikutusjohtaja, tutkija Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
FinSolar ja Smart Energy Transition -hankkeet

Uusiutuvan sähkön pientuotanto ja Ruotsin verotusmalli

Ruotsissa uusiutuvan energian pientuotannosta (microproduction) on voinut 1.1.2015 alkaen saada verovähennystä tuloverotuksessaan, jos tuotannon ylijäämäsähköä syötetään verkkoon (inkomstskattelag (1999:1229) 67 kap. 27–33 §). Uusiutuvaksi sähköksi määritellään Ruotsin tuloverolaissa sähkö, joka on tuotettu aurinko-, tuuli-, aalto-, vuorovesi- tai maalämpöenergialla, vesivoimalaitoksessa, biomassasta tai siitä tuotetuista tuotteista tai polttokennoilla.

Verovähennys voidaan tehdä kunnan ja valtion tuloverosta sekä kiinteistöverosta ja kunnan kiinteistömaksusta. Verovähennys on 60 äyriä/kWh, kuitenkin enintään sen määrän, jonka pientuottaja on itse ottanut verkosta tai enintään 30 000 kWh:lle vuodessa/henkilö tai liittymispiste. Vähennyksen määrä on siis maksimissaan 18 000 kruunua.

Pientuottajan on ilmoitettava sähköverkkoyhtiölleen, jos ylijäämäsähkö aiotaan syöttää verkkoon. Verkkoyhtiö tarkastaa tekniset edellytykset ja ilmoittaa veroviranomaisille vuotuisen sähkön käytön ja syötön[1]. Verovähennystä haetaan tehtäessä kyseisen vuoden osalta ilmoitusta saaduista tuloista.

Teknisenä edellytyksenä verovähennyksen saamiselle on, että käyttöpaikan sulake on enintään 100 ampeeria, sähköä otetaan verkosta ja syötetään verkkoon saman liittymispisteen ja verottajan ohjeen[2] mukaan myös saman pääsulakkeen ja saman sähkömittarin kautta.

Jos useammat tuottavat sähköä yhdessä ja syöttävät sen saman liittymispisteen kautta verkkoon, jaetaan vähennys tasan heidän kesken. Tässä tapauksessa kaikkien on tullut ilmoittaa verkkoyhtiölle tuottavansa ja syöttävänsä verkkoon uusiutuvilla tuotettua sähköä. Sekä luonnolliset että juridiset henkilöt (ml. kuolinpesät ja ruotsalaiset henkilöyhtiöt) voivat hyödyntää verovähennystä.

Milloin kyse on yhtiöstä, tuen on täytettävä komission vähämerkityksisestä tuesta annettujen asetusten edellytykset. Komission asetuksessa nro 1407/2013 (de minimis -asetus) on rajana 200 000 euroa (n. 1,9 milj. kruunua) kolmen verovuoden pituisen jakson aikana, myös muut annetut de minimis -tuet huomioon ottaen[3]. Sektorikohtaisia erityissäännöksiä vähämerkityksisestä tuesta sovelletaan maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalalla. Vähäisen tuen määritelmän täyttyessä tukea ei tarvitse ilmoittaa komissiolle.

Pientuottaja on velvollinen maksamaan arvonlisäveroa verkkoon syötetystä sähköstä saadusta korvauksesta riippumatta syötetyn sähkön määrästä. Tämän vuoksi tuottajien on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Aurinkokennojen ostohinnasta arvonlisäveroa ei voi pääsääntöisesti kuitenkaan vähentää.[4]

Pientuotannosta saadut tulot ovat lähtökohtaisesti veronalaisia. Asuintalon tai mökin katolle asennettuja aurinkopaneeleja käytettäessä tulo on pääomatuloveron alaista. Kuitenkin tuloverolain 42 kap. 30 §:n mukaisesti jokaista kotitaloutta kohden tehdään 40 000 kruunun ”sabluunavähennys” tuloista verotuksessa, joka käytännössä johtaa usein pientuotannosta saatujen tulojen verottomuuteen kotitalouksissa.

Sähköstä maksetaan energiaveroa lukuun ottamatta seuraavia laissa (lag (1994:1776) om skatt på energi) määriteltyjä poikkeuksia: Ruotsissa tuotetun sähkön toimitus ei ole ammattimaista ja tuottajan hallitsema, asennettu tuotantoteho (generatoreffekt) yhteensä on alle 100 kW[5] tai sähkö tuotetaan tuulivoimalassa; tuotantoteho on alle 50 kW ja sähkö toimitetaan korvauksetta sellaiselle käyttäjälle, joka ei ole sähkön tuottajan tai toimittajan intressipiirissä; sähkö tuotetaan ja käytetään aluksessa tai muussa kulkuneuvossa; sähkö käytetään sähkön tuottamiseen; tai sähkö tuotetaan varavoima-aggregaatilla.[6] Myös aurinkovoimalla tuotettu sähkö luetaan poikkeuksen piiriin, vaikka kennoissa ei ole generaattoreita.[7] Säännökset ovat voimassa kesäkuun 2016 loppuun. Sähkön myynnin ammattimaisuutta arvioidaan tuloverolain 13 luvun mukaan. Jos toiminta on elinkeinotoimintaan verrattavaa toimintaa, mutta ei ylitä 30 000 kruunua/vuosi, toimintaa ei pidetä ammattimaisena[8].

Heinäkuussa 11 kap. 2 §:n sanamuoto muuttuu ja 2 §:n 1 kohdan mukaisesti energiaverotonta on sähkö, a) joka on tuotettu laitoksessa, jonka asennettu tuotantoteho on yhteensä alle 50 kW, b) jonka tuottajan hallinnoima asennettu tuotantoteho on alle 50 kW ja c) jota ei siirretä verkkoon, joka kuuluu verkonhaltijan luvan piiriin[9]. Kaikkien kolmen edellytyksen on täytyttävä. 50 kW:n sijaan tuulivoiman ja aaltovoiman tapauksessa tuotantotehon on oltava alle 125 kW, aurinkovoimalassa huipputehon alle 255 kW ja muun ilman generaattoria tuotettavan sähkön osalta alle 50 kW. Myös tietyillä fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö on vapautettu energiaverosta, kun sähkö tuotetaan alle 100 kW:n tuotantotehon laitoksissa.

Kirjoittaja:

Tohtorikoulutettava Kanerva Sunila

Aalto-yliopisto

Kesäkuu 2016

 

Lähteet:

Inkomstskattelag (1999:1229) https://lagen.nu/1999:1229

Lag (1994:1776) om skatt på energi https://lagen.nu/1994:1776

Ellag (1997:857) https://lagen.nu/1997:857

 

Ruotsin energiaviranomaisen ohjeet:

Skattereduktion för mikroproduktion av förnybar el (http://www.skatteverket.se/privat/fastigheterbostad/mikroproduktionavfornybarel/skattereduktionformikroproduktionavfornybarel.4.12815e4f14a62bc048f4220.html)

Försäljning av överskottsel

(http://www.skatteverket.se/privat/fastigheterbostad/mikroproduktionavfornybarel/forsaljningavoverskottsel.4.3aa8c78a1466c58458750f7.html)

Energiskatt på el (https://www.skatteverket.se/foretagorganisationer/skatter/punktskatter/energiskatter/energiskattpael.4.15532c7b1442f256bae5e4c.html)

Undantag från skatteplikt för el som framställts i en solcellsanläggning eller annan anläggning utan generator, Dnr: 131 651138-11/111, 16.11.2011.

(http://www4.skatteverket.se/rattsligvagledning/324355.html)

Undantag från skatteplikt för el: installerad generatoreffekt, Dnr: 131 86203-15/111, 1.4.2015.

(http://www4.skatteverket.se/rattsligvagledning/338299.html?date=2015-04-01)

 

[1] Skattereduktion för mikroproduktion av förnybar el, saatavilla http://www.skatteverket.se/privat/fastigheterbostad/mikroproduktionavfornybarel/skattereduktionformikroproduktionavfornybarel.4.12815e4f14a62bc048f4220.html#.

[2] Skattereduktion för mikroproduktion av förnybar el, saatavilla http://www.skatteverket.se/privat/fastigheterbostad/mikroproduktionavfornybarel/skattereduktionformikroproduktionavfornybarel.4.12815e4f14a62bc048f4220.html.

[3] Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, 3 artikla 2-kohta.

[4] Försäljning av överskottsel, saatavilla http://www.skatteverket.se/privat/fastigheterbostad/mikroproduktionavfornybarel/forsaljningavoverskottsel.4.3aa8c78a1466c58458750f7.html. Vähennys voidaan tehdä, jos laitteisto on yksinomaan taloudellista toimintaa varten.

[5] Veroviranomaisen tulkintakannanotto generaattoritehon määrittämisestä: Undantag från skatteplikt för el: installerad generatoreffekt, Dnr: 131 86203-15/111, 1.4.2015 http://www4.skatteverket.se/rattsligvagledning/338299.html?date=2015-04-01.

[6] Lag om skatt på energi 11 kap. 2 §.

[7] Veroviranomaisen tulkintakannanotto: Undantag från skatteplikt för el som framställts i en solcellsanläggning eller annan anläggning utan generator, Dnr: 131 651138-11/111, 16.11.2011, saatavilla http://www4.skatteverket.se/rattsligvagledning/324355.html.

[8] Lag om skatt på energi 1 kap. 4 §.

[9] ”Den elektriska kraften inte har överförts till ett ledningsnät som omfattas av nätkoncession som meddelats med stöd av 2 kap. ellagen (1997:857)”.

Mikä olisi hyvä keino edistää kuluttajien investointeja aurinkosähköön: vertailussa sähköverovähennys ja investointituki

Suomalaiset kuluttajat ovat innostuneita aurinkoenergiasta. Suomessa asukassektorin aurinkoenergiainvestoinnit eivät ole kuitenkaan taloudellisten kannustimien piirissä. Kotitaloudet voivat saada toki aurinkoenergiainvestointien työosuudesta kotitalousvähennystä, mutta asunto-osakeyhtiöt eivät. Kotitalousvähennys ei ole sinällään puhtaan energian edistämiskeino, koska kotitaloudet voivat saada kotitalousvähennystä oikeastaan kaikesta ulkopuolisella työvoimalla teetetystä kotitaloustyöstä. Siinä mielessä kotitalousvähennystä ei voi laskea uusiutuvan energian tai energiatehokkuuden edistämistoimenpiteeksi.

Monissa maissa kuluttajien aurinkoenergiainvestointeja edistetään eri keinoilla, kuten nettomittaroinnilla tai -laskutuksella, investointituilla, syöttötariffeilla tai verokannustimilla.

Suomessa kuluttajien aurinkoenergiainvestointien erilaisista edistämiskeinoista on käyty vilkasta keskustelua. Seuraavassa esimerkkilaskelmassa tarkastellaan ja vertaillaan kahden taloudellisen ohjauskeinon vaikutusta aurinkosähköinvestointien kannattavuuteen:

  1. investointituki 30%
  2. kuluttajien omistaman aurinkoenergian sähköverokompensaatio, jossa kuluttajat vapautetaan sähköverosta aurinkopaneelien omistusosuuden suhteen siltä osin, kun paneelien tuotto alittaa oman vuotuisen sähkönkulutuksen

Vertailulaskelma:

Kannattavuuslaskelmassa vertaillaan kahta järjestelmää, joista ensimmäinen on asuintalon katolle asennettu pieni 3 kW:n aurinkosähköjärjestelmä ja toinen teollisuusrakennuksen katolle asennettu 300 kW:n aurinkosähköjärjestelmä. Investoinnin kannattavuutta ja investointimallien muutosten vaikutuksia tuottoihin on arvioitu FinSolar-hankkeen aurinkosähkön kannattavuuslaskentatyökalulla.

Laskelmissa on käytetty seuraavia oletuksia:

  • Järjestelmän käyttöikä 30 vuotta
  • Pienen järjestelmän ylläpitokustannus alkuinvestoinnista 10 %
  • Suuren järjestelmän ylläpitokustannus alkuinvestoinnista 8 %
  • Pientalojen sähkön kuluttajahinta 14 snt/kWh ja yritys- ja yhteisöasiakkaiden kuluttajahinta 8 snt/kWh[1]
  • Sähkön ostohinnan nousu 1 %/v
  • Laskentakorko 1%
  • Aurinkosähköjärjestelmän vuosituotto 825 kWh/kWp (Etelä-Suomi, sisämaa)
  • Tuotettu aurinkosähkö pystytään käyttämään kokonaan kulutuspisteessä
  • Sähkövero 2,79 snt/kWh
Tapauskuvaus Vaihtelevat oletukset Sisäinen korkokanta (IRR) Takaisin-maksuaika
CASE 1: Pientalon 3 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, avaimet käteen toimitushinta 6 000 eur (2 eur/Wp) sis. ALV 24% Ei tukia 4,1% 19 vuotta
Kotitalousvähennys 15% alkuinvestoinnista 5,5% 16 vuotta
CASE 2: Yrityksen 300 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, avaimet käteen toimitushinta 300 000 eur (1 eur/Wp) Ei tukia 5,4% 16 vuotta
TEM energiatuki 30 % 9,1% 10 vuotta
CASE 3: Kuluttajien aurinkoenergiaosuuskunnan 300 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, avaimet käteen toimitushinta 300 000 euroa (1 eur/Wp) + palvelukulu 10% 30 000 euroa, yht. 330 000 euroa.  Kukin osakas omistaa 3 300 eurolla 3 kW:n osuuden voimalasta. Sähköverokompensaatio: oma omistusosuus vapautettu sähköverosta 2,79 snt/kWh, jolloin aurinkosähkön myyntihinta osuuskunnan osakkaille 5,79 snt/kWh (pörssihinta 3 snt/kWh + sähkövero 2,79 snt/kWh) 1,9% 26 vuotta
TEM energiatuki 30% ja sähköverokompensaatio 4,7% 18 vuotta
TEM tuki 30% ja aurinkosähkö myydään voimalan sijaintikohteeseen yritykselle hintaan 8 snt/kWh. Osakkaat saavat tuloista osinkoja tai korkotuottoja. 8% 11 vuotta

Johtopäätökset:

  • Aurinkoenergiainvestoinnista tulee parhaiten kannattava TEM:n 30%:n energiatuella niin, että sähkö kulutetaan suoraan kiinteistössä. Kiinteistön omaan käyttöön tuotetun sähkön kannattavuus johtuu siitä, ettei siitä tarvitse maksaa siirtomaksuja, sähköveroa tai huoltovarmuusmaksua. Nykyinen laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta[2] rajaa sähköverotuksen ja huoltovarmuusmaksun ulkopuolelle kiinteistökohtaiset järjestelmät, joiden nimellisteho ei ylitä 100 kVA:n tehoa tai 800 000 kWh:n vuosituotantoa.
  • Pelkästään sähköveron poistaminen ei paranna investointien kannattavuutta. Kun sähkö pitää myydä verkon yli, niin sähköstä pitää kuitenkin maksaa siirtomaksu. Voimalahankintaan pitäisi saada lisäksi investointitukea, jotta esimerkiksi aurinkoenergiaosuuskuntien perustamisesta voisi tulla kannattavaa.
  • Asukkaille voi olla taloudellisesti kannattavaa investoida aurinkoenergiaan esim. osallistumalla isompien aurinkovoimaloiden joukkorahoitukseen niin, että annetusta lainasta voi saada osinkoja tai korkotuottoja. Kuluttajien voimalasta sähkö myytäisiin PPA-mallilla (power purchase agreement) suoraan kiinteistössä sijaitsevalle yritykselle tai julkiselle organisaatiolle.

Tämän tarkastelun perusteella kannustavin keino edistää kuluttajien aurinkoenergiainvestointeja olisi ottaa asukkaat TEM:n energiatuen piiriin.

Kirjoittaja:

FinSolar-projektipäällikkö, DI Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto

Lisätietoja:

Lähteet:

[1] Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu].ISSN=1799-7984. 1. Vuosineljännes 2015, Liitekuvio 5. Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.8.2015]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/ehi/2015/01/ehi_2015_01_2015-06-16_kuv_005_fi.html

[2] Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 1260/1996. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961260