Tag Archives: siirtomaksu

Aurinkosähköä taloyhtiöihin – mahdollistaako lait hyvityslaskentamallin?

Aurinkosähkön hyödyntäminen on nykyisin hankalaa taloyhtiön asukkaille

Aurinkosähkön hyödyntäminen taloyhtiöiden asunnoissa ei ole tällä hetkellä kannattavaa ilman mittarointimuutoksia. Verkkoyhtiöiden sähkömittarien fyysinen asennustapa estää aurinkosähköjärjestelmän kytkemisen asukkaiden käyttöön taloyhtiöissä niin, että siirtomaksut ja verot voitaisiin välttää.

Jokaisessa taloyhtiön asunnossa on oma sähkömittaus, jonka perusteella laskutetaan nykyisin energiaperusteiset siirtomaksut, sähköverot ja myynnin osuus.

Aurinkosähkön hyödyntäminen kannattaa vain mittarin takana. Suomessa aurinkosähköä on taloudellisesti järkevintä hyödyntää omassa käytössä, koska sähkömittarin taakse kytketyn aurinkovoimalan tuotanto vähentää ostosähkön määrää samaan tapaan kuin perinteinen sähkön säästäminen. Jos mittarin takana säästetään tai tuotetaan omaa energiaa, ei siitä makseta siirtoa, veroja tai myynnin osuutta.

Taloyhtiön asukkaat voivat periaatteessa hyödyntää aurinkosähköä nykyisin kahdella tavalla:

  1. jokaiselle asukkaalle rakennetaan oma voimala, joka kytketään asunnon omaan sähkömittariin kuten omakotitaloissa, tai
  2. takamittaroinnilla, jossa verkkoyhtiön sähkömittarit vaihdetaan taloyhtiön omiin sähkömittareihin ja taloyhtiön asukkaat siirtyvät yhden sähkösopimuksen alle.

Kumpikin vaihtoehto on kallis ja käytännössä hankala. Taloyhtiössä asuntokohtaisiin voimaloihin pitää hankkia kuhunkin omat invertterit. Lisäksi jokaisesta voimalasta pitää viedä omat, erilliset johdotukset sähköpääkeskuksessa sijaitseviin asuntokohtaisiin mittareihin. Näin asuntokohtaiset voimalat maksavat merkittävästi enemmän kuin yhteisvoimala. Aurinkovoimalat ovat yksikkökustannuksiltaan sitä edullisempia, mitä suurempia ne ovat.

Toisessa vaihtoehdossa verkkoyhtiöiden sähkömittarien vaihtaminen taloyhtiön asukkaiden omiin sähkömittareihin ei ole teknisesti eikä kokonaistaloudellisesti järkevää, koska asukkaat ovat jo kertaalleen maksaneet verkkoyhtiön älykkäät, etäluettavat sähkömittarit. Lisäksi mittarointimuutos edellyttää taloyhtiön osakkailta yksimielistä päätöstä, jonka saavuttaminen on käytännössä hyvin vaikeaa.

Yhteinen aurinkovoimala on kustannustehokas ratkaisu

Yhteisen aurinkovoimalan hankinnan mahdollistaa taloyhtiön hyvityslaskentamalli. Taloyhtiöiden asukkaiden yhteisvoimalaan tulee vain yksi invertteri ja johdotukset yhteen taloyhtiön mittariin. Siitä tuotanto voidaan jakaa asukkaille taloyhtiön kiinteistöverkon kautta älykkäiden sähkömittarien datan hyödyntämiseen perustuvan hyvityslaskentamenetelmän avulla.

Hyvityslaskennassa voimalan tuotanto jaetaan osakkeiden tai voimalan omistussuhteessa asunnoille. Jos tuotanto ylittää osakkaiden kulutuksen, lasketaan kiinteistöverkon ylijäämä aurinkosähkön tuotannoksi jakeluverkkoon. Tämä ylijäämä siirtyy jakeluverkkoon. Jakeluverkonhaltijan yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta veloittama siirtomaksu ei saa ylittää keskimäärin 0,07 senttiä kilowattitunnilta vuodessa.

Mahdollistaako lainsäädäntö hyvityslaskentamenetelmän?

Älykkäät sähkömittarit, aurinkovoimalat, sähköautot, kysyntäjousto ja sähkömittareiden dataan perustuvat kuluttajien internetpalvelut ovat verrattain uusia ilmiöitä energiantuotantojärjestelmässä. Lainsäädäntö ei nykyisin käsittele suoranaisesti uusien energiaratkaisujen hyödyntämistä energiayhteisöissä. Energiayhteisöt tekevät vasta tuloaan lainsäädäntöön EU:n ns. talvipaketin myötä.

FinSolar-hankkeessa selvitetään, miten taloyhtiön asukkaat voisivat energiayhteisönä hyödyntää aurinkosähköä lainsäätäjien hyväksymällä ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Tällä hetkellä on epäselvää, onko kiinteistön sisäinen hyvityslaskenta sallittu laskutusmenetelmä. Alla aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia:

  • Hyvityslaskentamallissa aurinkosähköä kulkee mittarien läpi, mutta sähkö kuitenkin pysyy taloyhtiön kiinteistöverkossa niin kauan, kun asuntojen kulutus ylittää aurinkosähkövoimalan tuotannon. Hyvityslaskenta todentaa, kuinka paljon aurinkosähkön tuotannosta täsmää taloyhtiön hyvityslaskentapalvelussa mukana olevien asukkaiden kulutukseen. Laskenta on myös mahdollista aina tarkistaa jälkikäteen, koska laskenta perustuu mittarien mittausdataan. Pitääkö taloyhtiön kiinteistöverkon sisällä tuotetusta ja kulutetusta sähkön pientuotannosta maksaa sähköverot? Voiko säännöksen tulkinnan päivittää niin, ettei vero- ja siirtomaksun taseraja kulje taloyhtiössä verkkoyhtiön yksittäisissä mittareissa vaan kiinteistöverkon ja jakeluverkon liityntäpisteessä?
    • Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta, Sähkön verottomuus 7 § (24.4.2015/501):  Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksutonta on sähkö: … 7) jonka pientuottaja on tuottanut ja jota ei luovuteta sähköverkkoon.
  • Taloyhtiöissä sähkömittarit sijaitsevat yleensä turvallisuussyistä lukitussa sähköpääkeskuksessa. Voiko kuluttajat katsoa sähkön kulutuksen ja tuotannon mittaustiedot ja laskutusperusteet internetpalvelusta tietokoneen ja mobiililaitteiden näytöltä, jos sähköisessä palvelussa mittausdataa säilytetään noin 10 vuotta?, kun …
    • Mittauslaitedirektiivi, artikla 6 sekä Valtioneuvoston asetus mittauslaitteiden olennaisista vaatimuksista, vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja teknisistä erityisvaatimuksista 21.12.2016/1432, 2 §, Olennaiset vaatimukset: Mittauslaitteen on täytettävä sitä koskevat mittauslaitedirektiivin liitteessä I säädetyt olennaiset vaatimukset.
    • Mittauslaitedirektiivi, Liite I, kohta 10. Tuloksen näyttäminen: 10.1 Tuloksen näyttäminen tapahtuu joko näytöllä tai pysyvänä tulosteena., 10.2 Tulosnäyttämän on oltava selkeä ja yksiselitteinen ja siihen on liityttävä sellaisia tunnuksia ja merkintöjä, joista käyttäjälle käy ilmi tuloksen merkityksellisyys. Näytetyn tuloksen on oltava helposti luettavissa käyttöedellytysten mukaisissa olosuhteissa. Muita lukemia voidaan näyttää edellyttäen, ettei niitä voida sekoittaa metrologisesti ohjattuihin lukemiin., 10.5 Kulutusmittauksiin tarkoitetun mittauslaitteen on oltava varustettu kuluttajan helposti ja ilman työkaluja nähtävissä olevalla metrologisesti ohjatulla näytöllä riippumatta siitä, voidaanko mittaustietoja lukea kauko-ohjatusti. Näytössä oleva lukema on mittaustulos, jonka perusteella määritetään maksettava hinta.
    • Mittauslaitedirektiivi, Liite I, kohta 11. Tiedon jatkokäsittely kaupan päättämiseksi: 11.1 Muun kuin kulutusmittauslaitteena käytettävän mittauslaitteen on tallennettava pysyvästi mittaustulos sekä kyseisen kaupan yksilöintiin liittyvät tiedot, kun a) mittaus ei ole toistettavissa, ja b) mittauslaite on tavallisesti tarkoitettu käytettäväksi toisen osapuolen poissa ollessa. 11.2 Lisäksi mittauksen päätyttyä on pyydettäessä voitava esittää pysyvä todiste mittaustuloksesta ja kaupan yksilöintiin liittyvistä tiedoista.
  • Voiko jakeluverkkoyhtiö tarjota taloyhtiöille aurinkosähkön hyvityslaskentaa maksullisena palveluna?
    • Sähkömarkkina-asetus 5 §): Siirtomaksuksi ei katsota lisäpalveluista veloitettuja maksuja. Tässä pykälässä tarkoitetaan lisäpalvelulla siirtopalvelua täydentäviä erillisiä suoritteita sekä palvelua, joka ylittää tasoltaan Suomessa jakeluverkoissa yleisesti noudatettavan palvelutason.
    • Sähkömarkkinalaki 24 §: Verkkopalvelujen myyntihintojen ja -ehtojen sekä niiden määräytymisperusteiden on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille. …Kuluttajille suunnatut myyntiehdot on lisäksi esitettävä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, eikä niihin saa sisältyä sopimusten ulkopuolisia esteitä kuluttajien oikeuksien toteutumiselle. Verkkopalvelujen hinnoittelun on oltava kokonaisuutena arvioiden kohtuullista.
  • Miten taloyhtiöiden asukkaille mahdollistetaan pientuottajina tasavertainen asema omakotitalojen asukkaisiin verrattuna?
    • Sähkömarkkinalaki 24 §, Verkkopalvelujen myyntiehtoja ja hinnoittelua koskevat yleiset säännökset: Verkkopalvelujen myyntihintojen ja -ehtojen sekä niiden määräytymisperusteiden on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille.

Jos lista on puutteellinen, niin lähetä palautetta ja täydennän sitä!

Kirjoittaja:

Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Yhteystiedot: karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. 050 4624727

Päivitetty: 6.6.2017

Lisää aiheesta:
Lähteet:

Romuttaako siirtohinnoittelun tuleva muutos aurinkosähkön kannattavuuden?

Lukuisat sähköverkkoyhtiöt suunnittelevat parhaillaan siirtohinnoitteluun muutoksia. Yhtiöissä pohditaan, miten energiankulutukseen perustuvista siirtomaksuista (eur/kWh) voidaan siirtyä kohti kiinteitä, esim. sulakekokoon perustuvia maksuja (eur/vuosi) tai sähkön kulutuspiikkien perusteella määräytyviä tehoperusteisia (eur/kW/kk) maksuja. Hinnoittelumuutosten taustalla on siirtoyhtiöiden tarve ylläpitää tuloja sähköverkkojen huoltamiseksi ja verkkoinvestointien rahoittamiseksi, koska nykyisellä siirron hinnoittelumallilla tulot vähentyvät. Sähkönsäästö, sähkön kysynnän pienentyminen monilla alueilla sekä kiinteistöjen oma sähköntuotanto vähentävät siirtoyhtiöiden tuloja.

Muutoksen tarve on siirtoyhtiöiden näkökulmasta sinällään ymmärrettävä, koska sähköverkot täytyy pitää kunnossa riippumatta siitä, kuinka paljon sähköä johdoissa liikkuu. Myrskyjen aiheuttamien sähkökatkosten myötä uusittu sähkömarkkinalaki edellyttää myös sähkön toimitusvarmuuden parantamista. Sen vuoksi siirtoyhtiöt vaihtavat nyt ilmassa kulkevia johtoja maan alle kaivettaviin maakaapeleihin, mistä aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Samalla johdoissa kulkeva sähkön määrä kokonaisuudessaan ei enää välttämättä kasva. Tämä kehitys korostuu erityisesti haja-asutusalueilla, jotka kärsivät muuttotappioista ja yritystoiminnan vähenemisestä.

Haasteena siirtohintojen muutoksessa on, että siirtohinnat muodostavat jopa noin kolmanneksen sähkön loppukäyttäjähinnoista. Tästä johtuen siirtohinnoittelun vaikutus sähkön vähittäis- ja kuluttajamarkkinoihin voi olla erittäin merkittävä.

Sähkön loppukuluttajahinnan jakautuminen vero-, sähköenergia- ja siirtomaksuihin kotitalouksissa. Kuva: Sähkömarkkinakatsaus 11/2016, Loiste

Siirtohintojen säästöllä on nykyisin erittäin merkittävä vaikutus sähkönsäästö- ja sähkön pientuotantoinvestointien taloudelliseen kannattavuuteen. Esimerkiksi aurinkosähköinvestoinnit ovat tällä hetkellä kannattavia kunnissa ja yrityksissä seuraavien tukien ansiosta:

  1. TEM:n 25 prosentin energiatuki
  2. Omaan käyttöön tuotetun sähkön energiaperusteisten siirtomaksujen välttäminen (siirron perusmaksu ja verkkoon tuotetun ylijäämäsähkön siirtomaksu 0,07 snt/KWh koskevat myös pientuotantoa)
  3. Omaan käyttöön tuotetun sähkön osalta sähköverojen välttäminen 100 kW tai 800 MWh/v rajaan asti.

Asukassektorilla investoinnit voivat olla kannattavia siirto- ja veromaksujen välttämisen sekä asennuksesta saatavan kotitalousvähennyksen ansiosta.

Esimerkkilaskelman mukaan aurinkosähköinvestoinnin tuotto on nykyisin keskiarvohintojen perusteella kunnalle noin 6,6 % ja takaisinmaksuaika noin 13 vuotta. Mikäli sama kannattavuuslaskelma (katso toinen välisivu) tehdään niin, että investoinnin tuloista poistetaan siirtomaksuista saatavat säästöt 3,5 snt/kWh, putoaa investoinnin tuotto (IRR) tasolle 2,2% ja takaisimaksuaika nousee 24 vuoteen. Esimerkkilaskelma osoittaa, että siirtohinnoittelun muutos voi pahimmillaan viedä pohjan aurinkosähkön kannattavuudelta Suomessa.

Sähkön hinnoittelua tulisi kokonaisuudessaan muuttaa niin, että hinta ohjaa kuluttajia ja tuottajia lisäämään uusiutuvan sähkön tuotantoa, kysyntäjoustoa sekä sähkön energia- ja tehotehokasta käyttöä. Kaikki nämä tarvitaan. Hinnoittelumallien kehittämisessä lähtökohta ja tavoite tulisi olla sekä sähköjärjestelmän puhdistaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että toimitusvarmuuden ylläpitäminen. Voisiko kompromissin saavuttaa siirtohinnoittelun osalta esimerkiksi niin, että tietyn tehorajan alapuolella hinnat olisivat edelleen energiankulutukseen perustuvia ja yläpuolella tehoperusteisia?

Kirjoittanut 12.12.2016:

Vuorovaikutusjohtaja, tutkija Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
FinSolar ja Smart Energy Transition -hankkeet

Mikä olisi hyvä keino edistää kuluttajien investointeja aurinkosähköön: vertailussa sähköverovähennys ja investointituki

Suomalaiset kuluttajat ovat innostuneita aurinkoenergiasta. Suomessa asukassektorin aurinkoenergiainvestoinnit eivät ole kuitenkaan taloudellisten kannustimien piirissä. Kotitaloudet voivat saada toki aurinkoenergiainvestointien työosuudesta kotitalousvähennystä, mutta asunto-osakeyhtiöt eivät. Kotitalousvähennys ei ole sinällään puhtaan energian edistämiskeino, koska kotitaloudet voivat saada kotitalousvähennystä oikeastaan kaikesta ulkopuolisella työvoimalla teetetystä kotitaloustyöstä. Siinä mielessä kotitalousvähennystä ei voi laskea uusiutuvan energian tai energiatehokkuuden edistämistoimenpiteeksi.

Monissa maissa kuluttajien aurinkoenergiainvestointeja edistetään eri keinoilla, kuten nettomittaroinnilla tai -laskutuksella, investointituilla, syöttötariffeilla tai verokannustimilla.

Suomessa kuluttajien aurinkoenergiainvestointien erilaisista edistämiskeinoista on käyty vilkasta keskustelua. Seuraavassa esimerkkilaskelmassa tarkastellaan ja vertaillaan kahden taloudellisen ohjauskeinon vaikutusta aurinkosähköinvestointien kannattavuuteen:

  1. investointituki 30%
  2. kuluttajien omistaman aurinkoenergian sähköverokompensaatio, jossa kuluttajat vapautetaan sähköverosta aurinkopaneelien omistusosuuden suhteen siltä osin, kun paneelien tuotto alittaa oman vuotuisen sähkönkulutuksen

Vertailulaskelma:

Kannattavuuslaskelmassa vertaillaan kahta järjestelmää, joista ensimmäinen on asuintalon katolle asennettu pieni 3 kW:n aurinkosähköjärjestelmä ja toinen teollisuusrakennuksen katolle asennettu 300 kW:n aurinkosähköjärjestelmä. Investoinnin kannattavuutta ja investointimallien muutosten vaikutuksia tuottoihin on arvioitu FinSolar-hankkeen aurinkosähkön kannattavuuslaskentatyökalulla.

Laskelmissa on käytetty seuraavia oletuksia:

  • Järjestelmän käyttöikä 30 vuotta
  • Pienen järjestelmän ylläpitokustannus alkuinvestoinnista 10 %
  • Suuren järjestelmän ylläpitokustannus alkuinvestoinnista 8 %
  • Pientalojen sähkön kuluttajahinta 14 snt/kWh ja yritys- ja yhteisöasiakkaiden kuluttajahinta 8 snt/kWh[1]
  • Sähkön ostohinnan nousu 1 %/v
  • Laskentakorko 1%
  • Aurinkosähköjärjestelmän vuosituotto 825 kWh/kWp (Etelä-Suomi, sisämaa)
  • Tuotettu aurinkosähkö pystytään käyttämään kokonaan kulutuspisteessä
  • Sähkövero 2,79 snt/kWh
Tapauskuvaus Vaihtelevat oletukset Sisäinen korkokanta (IRR) Takaisin-maksuaika
CASE 1: Pientalon 3 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, avaimet käteen toimitushinta 6 000 eur (2 eur/Wp) sis. ALV 24% Ei tukia 4,1% 19 vuotta
Kotitalousvähennys 15% alkuinvestoinnista 5,5% 16 vuotta
CASE 2: Yrityksen 300 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, avaimet käteen toimitushinta 300 000 eur (1 eur/Wp) Ei tukia 5,4% 16 vuotta
TEM energiatuki 30 % 9,1% 10 vuotta
CASE 3: Kuluttajien aurinkoenergiaosuuskunnan 300 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, avaimet käteen toimitushinta 300 000 euroa (1 eur/Wp) + palvelukulu 10% 30 000 euroa, yht. 330 000 euroa.  Kukin osakas omistaa 3 300 eurolla 3 kW:n osuuden voimalasta. Sähköverokompensaatio: oma omistusosuus vapautettu sähköverosta 2,79 snt/kWh, jolloin aurinkosähkön myyntihinta osuuskunnan osakkaille 5,79 snt/kWh (pörssihinta 3 snt/kWh + sähkövero 2,79 snt/kWh) 1,9% 26 vuotta
TEM energiatuki 30% ja sähköverokompensaatio 4,7% 18 vuotta
TEM tuki 30% ja aurinkosähkö myydään voimalan sijaintikohteeseen yritykselle hintaan 8 snt/kWh. Osakkaat saavat tuloista osinkoja tai korkotuottoja. 8% 11 vuotta

Johtopäätökset:

  • Aurinkoenergiainvestoinnista tulee parhaiten kannattava TEM:n 30%:n energiatuella niin, että sähkö kulutetaan suoraan kiinteistössä. Kiinteistön omaan käyttöön tuotetun sähkön kannattavuus johtuu siitä, ettei siitä tarvitse maksaa siirtomaksuja, sähköveroa tai huoltovarmuusmaksua. Nykyinen laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta[2] rajaa sähköverotuksen ja huoltovarmuusmaksun ulkopuolelle kiinteistökohtaiset järjestelmät, joiden nimellisteho ei ylitä 100 kVA:n tehoa tai 800 000 kWh:n vuosituotantoa.
  • Pelkästään sähköveron poistaminen ei paranna investointien kannattavuutta. Kun sähkö pitää myydä verkon yli, niin sähköstä pitää kuitenkin maksaa siirtomaksu. Voimalahankintaan pitäisi saada lisäksi investointitukea, jotta esimerkiksi aurinkoenergiaosuuskuntien perustamisesta voisi tulla kannattavaa.
  • Asukkaille voi olla taloudellisesti kannattavaa investoida aurinkoenergiaan esim. osallistumalla isompien aurinkovoimaloiden joukkorahoitukseen niin, että annetusta lainasta voi saada osinkoja tai korkotuottoja. Kuluttajien voimalasta sähkö myytäisiin PPA-mallilla (power purchase agreement) suoraan kiinteistössä sijaitsevalle yritykselle tai julkiselle organisaatiolle.

Tämän tarkastelun perusteella kannustavin keino edistää kuluttajien aurinkoenergiainvestointeja olisi ottaa asukkaat TEM:n energiatuen piiriin.

Kirjoittaja:

FinSolar-projektipäällikkö, DI Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto

Lisätietoja:

Lähteet:

[1] Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu].ISSN=1799-7984. 1. Vuosineljännes 2015, Liitekuvio 5. Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.8.2015]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/ehi/2015/01/ehi_2015_01_2015-06-16_kuv_005_fi.html

[2] Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 1260/1996. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961260