Aurinkosähkön hyvityslaskentamalli

Aurinkosähkön tuottaminen asukkaille on nykyisin hankalaa takamittarointimallilla. Aurinkosähköjärjestelmän kannattavuus paranee, jos koko taloyhtiö asukkaineen hyödyntää aurinkosähköä. Asuntojen ja kiinteistön sähkönkulutuksen yhdistäminen mahdollistaa isomman ja yksikkökustannuksiltaan edullisemman järjestelmän hankinnan.

Ratkaisun tarjoaa hyvityslaskentamalli, joka hyödyntää nykyisiä älymittareita

Hyvityslaskenta perustuu olemassa olevien älymittareiden tuottamaan tietoon. Hyvityslaskentapalvelussa aurinkosähkön tuotanto jaetaan osakkaille laskennallisesti nykyisten älymittareiden datan pohjalta. Hyvityslaskenta on joustava ja nykyaikainen IT-ratkaisu ja palvelumalli, joka hyödyntää älymittareiden mahdollisuudet. Suomi on edelläkävijä älykkäiden energiamittareiden käyttöönotossa Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Hyvityslaskennassa hyödynnetään jo tehtyä investointia älymittareihin.

Hyvityslaskennassa aurinkosähkövoimala kytketään taloyhtiön sähkömittariin siten, että siitä syntyvä ylijäämäsähkö “kiertää” asuntojen mittareihin taloyhtiön kiinteistöverkon sisällä (ks. kuva). Ongelmana on, että nykyisin siirto- ja veromaksut lasketaan taloyhtiössä jokaisen yksittäisen verkkoyhtiön mittarin kulutus- ja tuotantotietojen perusteella.

Hyvityslaskennassa aurinkovoimalan, taloyhtiön ja asuntojen tuotanto- ja kulutustietoja yhdistetään laskennallisesti.[1] Digitaalinen etäluettavien mittarien datan käsittely IT-järjestelmässä mahdollistaa aurinkoenergian hyödyntämisen taloyhtiöissä niin, ettei kalliita mittarimuutoksia tarvitse tehdä.

Hyvityslaskenta tehdään verkkoyhtiön mittarien mittaustietojen perusteella yksinkertaisilla prosentti-, miinus- ja pluslaskentakaavoilla: voimalan tuotanto jaetaan osakkeiden omistussuhteessa asunnoille ja osuudet vähennetään asuntojen ostosähkön määrästä. Jos tuotanto ylittää osakkaiden kulutuksen, lasketaan kiinteistöverkon ylijäämä aurinkosähkön tuotannoksi jakeluverkkoon, jolloin siitä voidaan veloittaa sähköntuotannon siirtomaksu noin 0,07 snt/kWh.

Aurinkosähkön tuotanto ja taloyhtiön omistajaosakkaiden kulutus tasataan pienimmän sähkömarkkinoilla käytetyn mittayksikön mukaan. Sähkömarkkinan lyhin laskutuksen yksikkö on tällä hetkellä yksi tunti.

Hyvityslaskenta voi toimia tulevaisuudessa Datahubin “päällä”

Hajautetun, taloyhtiökokoluokan sähköntuotannon, kysyntäjouston ja säätömahdollisuuksien edellytykset paranevat tiedonsiirron osalta tulevaisuudessa, kun tiedonvaihto sähkön vähittäismarkkinoilla selkeytyy ja tehostuu. Vuonna 2019 sähkön kuluttajien, myyjien ja jakeluverkkoyhtiöiden välillä liikkuvat tiedot tallentuvat Fingridin Datahubiin, josta ne ovat tasapuolisesti kaikkien markkinatoimijoiden saatavilla. Datahub tulee helpottamaan pientuotantoon ja kysyntäjoustoon liittyvien yhteisöpalveluiden syntymistä ja tarjontaa kuluttajille. Taloyhtiöiden pientuotanto, kysyntäjousto ja hajautettu energian varastointi voivat tukea sähköntuotantojärjestelmän tehotasapainoa sekä säädettävyyttä tulevaisuudessa.

Hyvityslaskentamallin hyödyt:
  • Hyvityslaskentamallissa jokainen taloyhtiön osakas voi edelleen kilpailuttaa oman sähkösopimuksensa sähkömarkkinalain mukaisesti. Hyvityslaskennassa verkkoyhtiö toimittaa mittaustiedot osakkaiden omille sähkönmyyntiyhtiölle laskutusta varten nykyisen mallin mukaan.
  • Hyvityslaskenta on takamittarointiiin verrattuna taloyhtiöiden asukkaille joustavampi ja helpompi aurinkosähkön tuotantomalli. Järkevintä on, että energiayhteisö voi muodostua digitaalisen palvelun ympärille, joka ei edellytä mittariteknisiä muutoksia.
  • Hyvityslaskennan mahdollistaminen Suomessa avaisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia smart grid -palveluiden ja digisovellusten kehittäjille. Energiyhteisöjen määrä kasvaa maailmalla alati. Niissä on kysyntää digitaalisille hyödynjako-, tasehallinta-, etävalvonta- ja mobiililaskutuspalveluille.
Hyvityslaskentamallin haaste: salliiko päättäjät sen?

Hyvityslaskennan eli virtuaalimittaroinnin haasteena on, ettei nykyinen lainsäädännön tulkinta mahdollista sitä. FinSolar taloyhtiökokeilussa selvitetään, voisiko hyvityslaskenta muuttua hyväksytyksi malliksi.

Karoliina Auvinen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Päivitetty: 12.4.2017

Lähteet:

[1] Juntunen Jouni. 2015. Taloyhtiöihin ja lähialueille aurinkosähkön virtuaalimittarointi. Aalto-yliopisto.

image_pdfimage_print