Category Archives: Yleistä

FinSolar-hankkeen pisteellä kävi kuhina Lähienergiatori-tapahtumassa

Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, kun Helsingin Narinkkatorilla tehtiin viime hetken valmisteluja ennen Lähienergiatorin avausta 22.04. Paikalle oli saapunut kattava joukko yrityksiä, yhdistyksiä ja tutkimuslaitoksia jakamaan tietoa uusiutuvista energiamuodoista.

Lahitori1Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen pisteellä kävi päivän aikana useita satoja ihmisiä. Ohjelmassa oli kahvia ja Aurinkoguru-tietokilpailu, jolla pyrittiin kumoamaan aurinkoenergiaan liittyviä myyttejä. Moni kilpailuun osallistunut hämmästeli, että Suomessa on aurinkoenergian parissa toimivia organisaatioita yli 200. Useampi vierailija visioikin aurinkoenergiajärjestelmistä uutta viennin mahdollisuutta Suomelle.

Lähienergiatorilla oli esillä useita aurinkoenergiayrityksiä. Vierailijoita ohjattiin aktiivisesti myös tutustumaan niihin.

Kahvin tuoksu houkutteli Aallon pisteelle myös ihmisiä, jotka eivät olleet tulleet tarkoituksella Lähienergiatorille tutustumaan puhtaan energian ratkaisuihin. Monet ikään ja kansallisuuteen katsomatta jäivät juttelemaan asiantuntijoiden kanssa aurinkoenergiasta.

Lahitori3FinSolar-hankkeen tutkimusryhmällä oli tapahtumassa hyvä mahdollisuus tehdä havaintoja ihmisten asenteista Suomessa tuotettua aurinkoenergiaa kohtaan. Kokonaisvaikutelma oli, että ihmiset ovat kiinnostuneita aurinkoenergiasta ja suhtautuvat siihen hyvin myönteisesti. Kotimaan markkinoista heillä oli kuitenkin vielä varsin vähän tietoa. Yleinen suomalaista aurinkoenergiaa koskeva huolenaihe vaikutti olevan, voiko aurinkoenergian tuottaminen olla kannattavaa pohjoisessa pimeän talven vuoksi. Moni yllättyikin kuullessaan, että aurinkoenergiaa voi tuottaa Suomessa yhtä paljon kuin Keski-Euroopassa, mikä tekee myös Suomesta kannattavan aurinkoenergian tuotantomaan. Paneeleiden hintojen laskusta ihmiset vaikuttivat puolestaan olevan paremmin perillä, ja muutama pohti sitä, millainen hintakehitys tulee olemaan lähitulevaisuudessa.

Jotkut kertoivat suunnittelevansa aurinkoenergiajärjestelmän hankintaa kesäasunnolleen tai taloyhtiöönsä, ja halusivat tietää miten aurinkoenergiajärjestelmä toimii ja mitä investointi maksaa. Monet olivat hyvillään siitä, että tutkimusprojektin nettisivuilta on mahdollisuus saada riippumatonta tietoa aurinkoenergiahankintojen tueksi. Erityisesti kannattavuusselvitykset herättivät investointia suunnittelevissa henkilöissä kiinnostusta.

Lahitori2

Aurinkoguru-tietokilpailuun vastasi 200 torilla kävijää, joiden kesken arvottiin retkiaurinkopaneeli. Onnittelut FinSolar-tutkimusryhmän puolesta Ritvalle Helsingistä, joka oli arvonnan onnellinen voittaja!

Lähienergiatori oli positiivinen ja innostava kokemus Aallon tiimille, kuten myös muille organisaatioille. Tapahtuman menestys on osoitus siitä, että Suomen lähienergiamarkkinoilla eletään jännittävää aikaa ja aurinkoenergiasta kuullaan vielä lisää.

Julia Müller

FinSolar -harjoittelija, Aalto yliopisto kauppakorkeakoulu

Lue Julian ajatuksista aurinkoenergiasta harjoittelijan blogilta:

http://mailiksenmaailma.blogspot.fi/2015/06/kuka-uskaltaa-uskoa-aurinkoenergiaan.html

Itse tapahtumasta voi lukea lisää muun muassa Lähienergialiiton nettisivuilta:

http://www.lahienergia.org/ensimmainen-lahienergiatori-oli-menestys/

 

 

HSY ja Aalto hakevat diplomityöntekijää: aurinkoenergian liiketoimintamallit teollisuussähköverkossa

Tehtäväsi on selvittää kannattavaa aurinkoenergian investointimallia HSY:n Ämmässuon alueelle.

solarpvpaneeliDiplomityössä selvitetään Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY:n) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen soveltuvuutta aurinkoenergiainvestoinnille. Diplomityössä selvitetään ja dokumentoidaan teollisuussähköverkossa tapahtuva aurinkosähköinvestointi teknisestä, hallinnollisesta ja kaupallisesta näkökulmasta. Lisäksi analysoidaan, onko alueelle suunnitteilla olevaan Ekoteollisuuskeskukseen kehitettävissä taloudellisesti kannattava toimintamalli alueen toimijoiden aurinkoenergian yhteisinvestoinnille. Selvityksessä arvioidaan investointimallien (esim. osuuskunta) toteuttamiskelpoisuutta taloudellisesta ja hallinnollisesta näkökulmasta. Juridisena taustana selvityksessä käytetään yleistä julkista tahoa koskevaa lainsäädäntöä jättäen tarkempi HSY:tä koskeva juridiikka selvityksen ulkopuolelle. Projektissa hyödynnetään Aalto-yliopiston FinSolar -hankkeessa tuotettua tietoa aurinkoenergian kannattavuudesta sekä erilaisista omistus- ja investointimalleista.

Selvityksen lähtökohdat Ämmässuon Ekoteollisuuskeskuksessa:

  • Alueella toimitaan HSY:n omistamassa sähköverkossa, jossa on myös muuta sähköntuotantoa
  • Hyvät edellytykset uusille yrityksille, hyvä sähkön kanta- ja alueverkko
  • HSY:n omilla toiminnoilla on jatkuva sähkönkulutuksen pohjakuorma
  • Taustaselvitys aurinkoenergiapotentiaalista on laadittu: alueella on otolliset olosuhteet aurinkosähkölle ja rakennuksia, joiden kattopintoja voisi hyödyntää aurinkoenergian tuotantoon
  • Erityispiirteenä suuri lokkikanta

HSY:n tavoitteena on Ekoteollisuuskeskuksen alueellisten symbioosien synnyttäminen ja kehittäminen. HSY on mukana Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa, jonka tavoitteena on aurinkoenergiainvestointien edistäminen Suomessa.

Lopputyöntekijältä odotamme:

  • kiinnostusta aurinkoenergiaa kohtaan
  • ymmärrystä sähköverkon toiminnasta, sähkömarkkinoista sekä investointien kannattavuuslaskennasta
  • erinomaisia kirjallisia sekä suullisia kommunikointitaitoja
  • aktiivista ja aloitteellista työskentelyasennetta sekä kykyä itsenäiseen työhön
  • hyviä yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia tutkimusryhmän jäsenenä ja sidosryhmien edustajien kanssa

Tarjoamme:

  • mahdollisuuden keskittyä aidosti lopputyön tekemiseen
  • korkealaatuista ohjausta lopputyön toteuttamiseksi 6kk määräajassa
  • ohjaajina HSY:n puolelta projektipäällikkö Kirsi Karhu ja Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoululta FinSolar-hankkeen vetäjä Karoliina Auvinen (lisätietoja puh. 050 462 4727)
  • työtä tuetaan ja seurataan HSY:n FinSolar-projektiryhmässä ja Aallon FinSolar-tutkimustiimissä

Tehtävän kesto: 6 kk, aloitus toukokuun aikana

Palkkio: Palkkio maksetaan diplomityöntekijälle apurahana Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiön kautta. Apuraha on veroton, mutta vaikuttaa opintotukeen. Palkkion suuruus pohjautuu HSY:n palkkausohjeeseen ja on 1940 €/kk.

Hakuohjeet: Lähetä vapaamuotoinen sähköpostihakemus perjantaihin 8.5.2015 mennessä osoitteeseen karoliina.auvinen(at)aalto.fi. Liitä mukaan opintorekisteriote sekä ansioluettelosi. Teemme haastattelut ja valinnan 15.5.2015 mennessä.

 

FinSolar-hankkeesta lisätietoja: www.finsolar.net

FinSolar-hanke selvitti: saako aurinkosähköä siirtää verottomasti kiinteistörajan yli?

Pori1Verottoman sähkön pientuotannon rajan nostaminen 100 kVA:n tehoon ja pientuotantona pidettävän vuosituotannon rajan nostaminen 800 MWh:iin kasvattaa merkittävästi aurinkosähkön paikallisia hyödyntämismahdollisuuksia. Esiin on kuitenkin noussut kysymyksiä siitä, saako pientuotantoa harjoittaa useamman kiinteistön alueella ja siirtää verottomasti kiinteistörajan yli. Voiko kiinteistö A käyttää viereisellä kiinteistöllä B tuotettua aurinkosähköä?

Valmisteveroja määräävän tullin kanta asiaan on seuraava. Pientuotantoa on asetettujen ylärajojen alle jäävä tuotanto, eikä asiaan vaikuta se, miten sähkö käytetään. Tuotetun sähkön voi siis käyttää itse, siirtää naapurikiinteistölle tai syöttää verkkoon ilman, että tuotanto muuttuisi verotettavaksi.  Selkeyden vuoksi sanottakoon, että kaikesta alueellisen jakeluverkon kautta siirrettävästä sähköstä kannetaan siirtohintojen yhteydessä kWh-pohjainen huoltovarmuusmaksu ja sähkövero. Olen keskustellut asiasta tullin valmisteveroneuvonnan Sami Suomisen kanssa. Tullin asiakastiedote selventää asiaa.

Vaikka pientuotantolaitteistojen tuotantoa siis saa verotusteknisesti siirtää kiinteistöltä toiselle, asiaa sääntelee myös sähkömarkkinalaki . Lain 13 pykälän mukaan yhtenäinen kiinteistöverkko on mahdollista rakentaa, jos kysymyksessä on kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäinen verkko tai jos alueellisen jakeluverkon haltija antaa toiselle suostumuksen. Kiinteistöryhmän käsitettä laki ei määrittele. Tiedustelujeni mukaan virkamiestulkinta (TEM Arto Rajala ja Energiavirasto Martti Hänninen) asiasta on, että ryhmällä tarkoitetaan hallintaoikeudeltaan yhtenäistä, fyysisesti toisiinsa rajautuvaa kokonaisuutta. Jos siis halutaan muodostaa 13 §:ssä tarkoitettu verkko, jossa siirretään sähköä kiinteistöltä A naapurikiinteistölle B, niillä on joko oltava sama omistaja tai maanvuokrasopimus, joka siirtää kiinteistöjen hallintaoikeuden samalle taholle. Energiaviraston verkkoluvanhakuohje täsmentää tulkintaa kiinteistöryhmästä. Kiinteistöjen rajalla kulkeva tie tai rautatie ei rajoita siirtomahdollisuutta.

Vuokrasopimus, jolla kiinteistön A omistaja maksaa kiinteistön B omistajalle oikeudesta tuottaa aurinkosähköä kiinteistöllä B ei vielä täytä hallintaoikeuden siirtymisen edellytyksiä. Toisin sanoen hallintaoikeuden siirrolla tarkoitetaan maanvuokrasopimukseen perustuvaa kiinteistön hallintaa. Kiinteistöllä voi kuitenkin tästä huolimatta olla rakennuksia tai toimintaa, joiden omistaja on eri kuin maanvuokrasopimuksen kautta hallintaoikeuden saanut taho. Hallintaoikeuden yhtenäisyyden voi ilmeisesti saavuttaa kolmas taho, joka vuokraa kummatkin kiinteistöt.

Aiemman tietomme mukaisesti aurinkopaneelien omistus ei vaikuta verotuskäytäntöön. Toisin sanoen kiinteistöllä A tai naapurikiinteistöllä B sijaitsevat aurinkopaneelit voivat olla kolmannen osapuolen (esim. rahoitusyhtiön) omistuksessa ilman, että tämä vaikuttaa verotuskäytäntöön tai sähkömarkkinalain antamiin mahdollisuuksiin siirtää sähkö naapurikiinteistöille.

Verovelvollisuusasiaan palatakseni pidän melko selvänä sitä, että pientuotannon ylärajat koskevat myös yhtenäistä kiinteistöryhmää. Toisin sanoen, jos kiinteistöllä A jo tuotetaan maksimimäärä 800 MWh, sille ei voi kiinteistöryhmän sisäisellä siirtoyhteydellä siirtää enempää sähköä tulematta samalla verovelvolliseksi.

Mikko_JalasTutkija Mikko Jalas
Aalto-yliopisto, FinSolar-hanke

 

FinSolar kutsui rahoittajat keskustelemaan aurinkoenergiasta

Aalto-yliopiston FinSolar järjesti 11.3. työpajan aurinkoenergiasta kiinnostuneille investoreille. Mukana oli edustajia mm. pankki-sektorilta, kiinteistösijoituksesta sekä yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta.

PSFinnwind15

Aurinkoenergia on lyhyessä ajassa nostanut kannattavuuttaan suuresti järjestelmien hintojen tippumisen myötä. Aurinkoenergia nähtiin matalan riskin investointina, jossa ostetun energian hintaa sidotaan pitkälle aikavälille eteenpäin. Tehdyn investoinnin jälkeen auringolla tuotettu energia on ilmaista, koska järjestelmien hoitokulut ovat hyvin alhaisia ja järjestelmät säilyttävät tuotantotehonsa hyvin. Sijoitetun pääoman tuoton arvioitiin tietyin reunaehdoin asettuvan välille 5-10%.

Aurinkoenergia tarjoaa mahdollisuuksia, joita on syytä arvioida aina kiinteistötyypin mukaan. Voisiko aurinkoenergiaa käyttää jäähdytysjärjestelmien energianlähteeksi? Toisiko aurinkoinvestointi mukanaan myös brändiarvoa kiinteistön käyttäjille?

FinSolar tarjoaa aurinkoenergian kannattavuuden arviointiin Excel -työkalun, joka arvioi kannattavuutta suhteessa korvatun ostosähkön hintaan.

Tässä linkki esitykseen.(ppt)

FinSolarin työryhmävetäjä Jouni Juntunen TEK-lehdessä

Taloyhtiötyöryhmän vetäjä KTT Jouni Juntusesta julkaistiin haastattelu TEK- Tekniikan akateemiset lehdessä 1/2015. Haastattelussa Juntunen kertoo väitöstyöstään sekä yleisemmin hajautetusta energiantuotannosta.

TEK_Jouni

Passiivisen energiankuluttajan aika on ohi. Tämä käy ilmi Juntusen väitöskirjaansa tutkimista avainkäyttäjien verkkokeskusteluista sekä haastatteluista. Tulevaisuudessa tarvitaan joustavaa sähkö- ja lämpöverkkoa, johon uudet tuontantolaitokset ja teknologiat kytkeytyisivät helposti.

Lue koko juttu tästä.

Missä on Suomen cleantech-bisnesmatkailun turistikohteet?

Cleantech-bisnesturismi kasvaa ilmiönä samaan tahtiin kun vihreän teknologian maailmanmarkkinat kasvavat. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa valtiot ja kaupungit nostavat kestävän kehityksen profiiliaan tukeakseen oman cleantech-yrityssektorin menestystä. Monissa kaupungeissa on ymmärretty, että yritykset tarvitsevat referenssejä, kotimarkkinoita ja näkyvyyttä menestyäkseen markkinoilla. Satsaus yritysyhteistyöhön auttaa myös jalkauttamaan alueelle uusia yrityksiä, joita tarvitaan oman elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi.

PSSavosolar1

Suomessa on paljon cleantech-osaamista ja -yrityksiä, mutta kansainvälisesti suomalaiset kaupungit eivät ole vielä profiloituneet vihreän talouden näyteikkunoina. Tekemiseen ja erityisesti sen näkyvyyteen olisi hyvä satsata enemmän. Mallia ei tarvitse hakea kaukaa, koska Tanska on brändäyksessä ja cleantechin edistämisessä maailmanmestari.

Kööpenhamina paistattelee monien kansainvälisten kestävän kehityksen vertailujen kärkisijoilla, kuten ykkösenä Global Green Economy Index:n  kaupunkivertailussa ja kolmosena ARCADIS Sustainable Cities Index:ssä. Kööpenhamina tunnetaan paikkana johon mennä, jos haluaa tutustua uusiutuvaan energiaan, cleantech-yritysten demolaitoksiin tai kestäviin liikenneratkaisuihin.

Bisnesmatkailun edistäminen ei kuitenkaan rajoitu Tanskassa pelkkään pääkaupunkiin tai maan suurimpaan merituulipuistoon, vaan myös monet muut paikkakunnat tarjoavat cleantech-nähtävyyksiä ja -palveluja. Green Energy Tours järjestää retkiä muun muassa Samson, Bornholmin ja Zealindin kuntiin.

Bornholmin saarella kävin itse pari vuotta sitten, joten kerron siitä enemmän. Bornholmin tavoitteena on toimia 100% uusiutuvalla energialla vuoteen 2025 mennessä. Bornholm on brändännyt itsensä “Bright Green Island”: ksi  ja strategian tavoitteena on tehdä saaresta niin kuuluisa, että jokainen cleantech-toimija tietää missä saari sijaitsee maailmankartalla. Kunnan liiketoimintaideana on houkutella saarelle cleantech-yrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä kansainvälisiä tapahtumia ja konferensseja. Bisnesmatkailijoille kiertuetarjontaan kuuluu esimerkiksi tuulivoimapuistoja, aurinkoenergia- ja sähköautoratkaisuja, bioenergiavoimaloita, vihreitä päiväkoteja, älykkäitä sähköverkkoratkaisuja, kierrätystä, kehdosta kehtoon –periaatteella restauroitu hotelli- ja konferenssikeskus sekä alan yritys- ja hanke-esittelyjä. Bornholm toimii testialustana yrityksille, jotka haluavat testata saarella ja sen asukkailla uusia vihreitä teknologioita tai tuotteita. Esimerkiksi 20 perhettä testasi kiinalaisyrityksen uutta sähköautoa, kun kiinalaiset halusivat selvittää toimiiko auto eurooppalaisissa olosuhteissa. 2000 asukasta oli mukana älykkäässä sähköverkkohankkeessa kokeilemassa kysyntäjoustoa käytännössä. Bornholmin kunta pyrkii kaikessa huolehtimaan, että ulkomaalaiset osaajat verkottuvat tanskalaisyritysten kanssa.

Suomessakin on jo paljon tehty, mutta teot eivät näy. Mikä kaupunki ottaisi tavoitteekseen tulla kansainvälisesti kuuluisaksi cleantech-matkailukohteeksi? Siitä hyötyisi koko Suomi.

Karoliina Auvinen

FinSolar-hankkeen vetäjä, DI

Aurinkoenergiasta virtaa kotiin ja verkkoon

Savon Sanomat julkaisi sunnuntaina uutisen aurinkoenergian yleistymisestä. Juttuun kerättiin lausuntoja aurinko-alan asiantuntijoilta, joiden joukossa myös FinSolar hankkeen johtaja, Raimo Lovio.

Uutinen kuvaa Lauri Siltasen aurinkojärjestelmähankintaa, jolla omistaja on laskenut säästävänsä vuosittain noin 50 euroa sähkölaskustaan. Edellytykset aurinkoenergian käyttöön ovat viime vuosina parantuneet huomattavasti järjestelmien hinnan laskun ansiosta.

Tässä linkki Savon Sanomien uutiseen.

 

FinSolar tuo näkyvyyttä kotimaiselle aurinkoenergialle

FinSolar on edustanut kotimaisia aurinkoenergiayrityksiä antamissaan haastatteluissa ja lehdistötiedotteissa. 3.2.2015 Mtv3 uutisoi kotimaisen aurinkoenergian tilanteesta seitsemän uutisissaan. FinSolarin projektijohtaja Raimo Lovio korosti haastattelussaan aurinkoenergian valtavaa liiketoimintapotentiaalia, jonka valjastaminen vaatii panostuksia toimivien kotimarkkinoiden luomiseen.

Uutiset3.2.2015

Mtv3:n uutislähetyksen juttu nähtävillä täällä:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomalaisyritykset-haluavat-hyotya-maailman-aurinkoenergiabuumista/4753304

Aurinkoenergiasta on uutisoitu ja keskusteltu myös muissa verkkomedioissa.

Linkki verkkouutiseen:

http://www.verkkouutiset.fi/talous/aurinkoenergia_kotimarkkinat-31498

Jouluterveiset FinSolar-tiimiltä!

Hankkeemme on startannut marraskuisen avausseminaarin jälkeen vauhdilla. Työryhmät ovat pitäneet ensimmäiset kokouksensa ja uusia investointeja on laitettu alulle. Hankkeen tavoitteen mukaisesti, olemme pyrkineet tukemaan osallistujiamme ja aurinkoenergia-alaa käytännönläheisellä ja ratkaisukeskeisellä otteella.

Työskentelymuotona hankkeessa on neljä työryhmää, jotka keskittyvät eri asiakassegmenttien ympärille: 1. Kaupalliset kiinteistöt 2. Kunnat 3. Taloyhtiöt ja 4. Kansainvälinen liiketoiminta. Työryhmissä ratkotaan osallistujien omia casejä sekä kerätään tietoa ja vinkkejä koko toimialan käyttöön. Työryhmätyöskentely on sujunut tekemisen meiningillä ja kiitettävällä yhteishengellä. Markkinoiden kasvattaminen on kaikkien yhteisessä fokuksessa. Työryhmät kokoontuvat seuraavan kerran tammikuun lopussa: ohjausryhmän kokous 20.1., kansainvälisen liiketoiminnan työryhmä 27.1., taloyhtiö sekä kaupallisten kiinteistöjen ryhmä 29.1. ja kuntatyöryhmä 5.2.

Jokaisella työryhmällä on omat haasteensa joita osallistujat pyrkivät ratkomaan. Syksyn kokoukset ovat keskittyneet näiden ongelmien kartoittamiseen ja ratkaisusuunnitelmien luomiseen. Erityisesti hankintamalleihin ja rahoitukseen liittyvät kysymykset ovat nousseet keskeisiksi: Millä ehdoilla järjestelmä olisi kannattavinta hankkia ja mitä vaihtoehtoja on rahoittaa investointeja?

Tässä muutamia esimerkkejä hankkeessa meneillään olevista selvityksistä:

–          Kunnallisen hankintamallin kuvaus: mitä eri vaiheita ja vaihtoehtoja on?

–          Taloyhtiön hankintamalli: miten hankinta olisi järkevintä hoitaa? Millä tavalla omistajuus hoidetaan taloyhtiön sisäisesti?

–          Kannattavuuslaskelmat: miten investoinnin kannattavuutta voi laskea? Mitä muuttujia laskelmiin sisältyy?

–          Rahoituskanavat: miltä tahoilta ja millä ehdoilla voi saada rahoitusta?

–          Yhteistyömallit: ketkä ovat parhaat kumppanit kansainvälistymiseen? Millainen on tehtävänjako?

–          Vastuuasiat: miten vakuutusyhtiöt suhtautuvat aurinkopaneeleihin? Tuotantotakuut? Alkuperätakuut ulkomaankaupassa?

Tuleva vuosi pitää FinSolarin väelle sisällään tiukkaa työntekoa ongelmakohtien selvittämisessä ja käytännön investointien eteenpäin viemisessä. Me uskomme, että aurinkoenergia on tärkeä osa tulevaisuuden energiajärjestelyjä ja haluamme siksi olla tukemassa Suomen kilpailukykyä teknologiainnovaatioiden kotina.

Haluamme kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta syksystä ja toivoa menestystä uudelle vuodelle.

Lämpöistä Joulua ja energistä Uutta Vuotta!

Toivottaa FinSolarin koordinointiryhmä:

Raimo, Karoliina, Mikko, Jouni, Heli ja Lotta

ps. Raimo Lovio oli keskustelemassa YLE:n aamutelevisiossa 17.12.2014 FinSolar-hankkeesta ja aurinkoenergian tulevaisuuden näkymistä Suomessa,  katso haastattelu Yle Areenasta (kesto 9 min)

Oletko valmis aurinkoenergian tuloon?

solarpvpaneeliAurinkoenergia sopii erinomaisesti osaksi Suomen energiapalettia. Lappeenrannassa ja Frankfurtissa aurinkoenergiaa voi tuottaa yhtä paljon, joten Suomi on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta hyvä aurinkoenergiamaa.

Saanto tietenkin painottuu valoisalle kaudelle, mutta tulevaisuuden puhtaassa energiajärjestelmässä vuositasolla aurinkoenergiaa täydentävät luontevasti tuulivoima, bioenergia, vesivoima, lämpöpumput ja energianvarastointi. Aurinkoenergiaratkaisuista tulee yhtä luonnollinen osa rakennuksia kuin ilmanvaihtojärjestelmistä.

Energiateollisuuden kuluttajatutkimuksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä aurinkoenergiaa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa on käynnistynyt yli 50 yhteistyökumppanin kanssa Suomen aurinkoenergialiiketoiminnan vauhdittamiseen tähtäävä FinSolar-hanke. Hankkeen laaja kumppaniverkosto osoittaa, että aurinkoenergia kiinnostaa sekä kysyntä- että tarjontapuolella.

Aurinkoenergian hinta on laskenut merkittävästi viime vuosina. Kuntien uudisrakennuksissa takaisinmaksuaika sähkön nykyhinnoilla laskettuna on nyt tasoa 8–13 vuotta, kun aurinkopaneelit toimivat ainakin 30 vuotta. Takaisinmaksuaika ei ole kuitenkaan oikea mittari investoinnin kannattavuuden arvioimiseen sähkönhinnan vaihtelun takia. Kannattavuutta tulisi ennemmin tarkastella sijoitetun pääoman tuoton tai kiinteistön arvon perusteella, koska aurinkoenergia kohentaa yleensä rakennuksen ympäristöluokitusta ja energiaomavaraisuutta. Tuoreita hintatasoja ja kohde-esimerkkejä kootaan parhaillaan projektissa, joten lisää tietoa aiheesta on luvassa.

Rakennuksiin integroitava aurinkoenergia kannattaa mieltää energiatehokkuustoimenpiteeksi, koska aurinkoenergian avulla voidaan vähentää kiinteistön ostoenergian tarvetta sekä siten pienentää energialaskua.

Aurinkokeräimillä voidaan uudis- ja korjauskohteissa korvata myös julkisivu- ja vesikaterakenteita. Talotekniikan osaajat ovat aurinkoenergian laadukkaassa suunnittelussa ja toteuttamisessa keskeisessä roolissa, joten osaamiseen kannattaa panostaa. Oikea suunnittelu osana muuta talotekniikkaa luo lisäarvoa ja mahdollistaa aurinkoenergian toteuttamisen kannattavasti.

Tuontienergiaan menee rahaa Suomesta kahdeksan miljardia euroa vuosittain – suurin osa Venäjälle fossiilisiin polttoaineisiin. Rahoja kannattaisi ennemmin käyttää kotimaiseen puhtaaseen energiaan. Aurinkoenergian kotimaisuusaste on korkea. Mikkelissä valmistetaan aurinkolämpökeräimiä ja –paneeleita sekä Saloon on suunnitteilla uusi aurinkopaneelitehdas.

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta puhdasta energiaa tulisi lisätä pikavaihteella joka puolella maailmaa, myös Suomessa. Ilmastovastuu tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että Suomessa siirrettäisiin fossiilisten polttoaineiden tuonnista joka vuosi noin 0,5 miljardia euroa puhtaan energian ja älykkään energiankäytön investointeihin.

FinSolar -hankkeessa keskitytään pitkälti ratkomaan haasteita, jotka jarruttavat parhaillaan aurinkoenergiainvestointien toteuttamista Suomessa. Kunnille ja taloyhtiöille kehitetään hankkeessa uusia toiminta- ja rahoitusmalleja. Samalla tunnistetaan lainsäädännöllis-hallinnollisia esteitä sekä laaditaan niihin ratkaisuehdotuksia. Kotimarkkinat ovat viennin kannalta tärkeä alusta uusien liiketoimintakonseptien, teknologioiden ja osaamisen kehittämiseksi.

FinSolar -hanketta rahoittaa Tekes ja se kestää vuoden 2015 loppuun. Hankkeen tuotoksia voi seurata verkkosivuilla osoitteessa laica.fi/finsolar-hanke.

 

Kirjoittaja:

DI Karoliina Auvinen

Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen projektipäällikkö

 

Kirjoitus on julkaistu Talotekniikka-lehden POPNIITTI-palstalla numerossa 7/2014