Pienten aurinkoenergiayritysten kansainvälistyminen vaatii parempia rahoitustyökaluja

aurinkoinen kaupunki

Monilla suomalaisilla aurinkoenergiayrityksillä on ollut vaikeaa päästä mukaan kansainvälisiin hankkeisiin. Aalto-yliopiston FinSolar-tutkimushankkeen aurinkoenergian vientiyrityksiltä keräämien tietojen mukaan sopivan rahoitusmuodon puuttuminen on usein esteenä kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiselle. Finnish Water Forumin (FWF) ja LADEC:in tuottama selvitystyö vesialan kansainvälistymisen haasteista pätee monesti myös aurinkoenergia-alan yrityksiin. Aloille on yhteistä suomalaisten yritysten pieni koko, teknologiakeskeisyys, kansainvälisten projektien suuri merkitys ja potentiaalin keskittyminen kehittyviin maihin. Suomen pienet markkinat ”täyttyvät” nopeasti ja todellista kasvua on etsittävä kotimaan rajojen ulkopuolelta.

Mahdollisuus aikaiseen mukanaoloon

Selvitystyön mukaan etenkin aikaisen rahoituksen tuen tilanne Suomessa on kriittinen. Suomalaiset tippuvat kansainvälisessä kilpailussa usein jo ennen projektien varsinaista käynnistymistä. Hankkeiden käynnistämisvaihe on yrityksille otollisin aika päästä mukaan kansainvälisiin projekteihin. Myöhemmän vaiheen tarjouskilpailuissa on haasteellista pärjätä pelkällä hinnalla, joten suomalaisyrityksille suosiollisten laatukriteerien huomioiminen jo hankkeen alusta lähtien on paras mahdollisuus pienille toimijoille päästä mukaan hankkeisiin.

Koska yritykset niin aurinkoenergia- kuin vesialalla ovat pieniä, hankkeiden identifiointi- ja esiselvitykset yritysten omalla kustannuksella vievät kohtuuttomasti resursseja ja vaativat erittäin korkeaa riskinottokykyä. Jo sopivien markkinoiden tai partnereiden löytäminen ja yhteyden muodostaminen vaatii resursseja, vaikka tulon toteutuminen on vielä erittäin epävarmaa. Esimerkiksi investoinnit demonstraatiolaitoksiin ovat usein välttämättömiä kansainvälisen kaupan aikaansaamiseksi.

Saatavilla on joitakin tukia, jotka kohdentuvat suoraan esiselvitysvaiheeseen. Suomessa rahoitusta tarjoavat Nopef ja Finnpartnership, joiden rahoituksen ehdot ovat sidottuja myös ei-kaupallisiin päämääriin kuten kehitysvaikutuksiin. Kummankin organisaation rahoitusehdot edellyttävät pitkäaikaista liiketoimintaa kohdemaassa, eivätkä siksi sovi esimerkiksi vientiliiketoimintaan tähtääviin selvityksiin.

FWF:in ja LADEC:in selvitystyön mukaan kansainvälisiin hankkeisiin mukaanpääsyä edesauttaisi parhaiten kaksi rahoitustukimuotoa:

  1. Hankeidentifiointituki (alle 50 000€) : Tämä kevyt tukimuoto auttaisi alkuselvitysten tekemisessä ja projekteihin mukaan pääsyssä alusta alkaen. Suuri tukiprosentti, mutta pienet tukisummat.
  2. Pidemmälle viety hanke- ja teknologiaratkaisujen määritys (yli 100 000€) : Myöhäisemmän vaiheen tarkemmat tutkimukset. Tukiprosentti on pienempi ja tuki muuttuu lainaksi mikäli hanke toteutuu.

Nämä rahoitusmuodot on mahdollista aikaansaada joko täysin uusina instrumentteinaan tai muokkaamalla olemassa olevia rahoitustyökaluja.

Aikainen hankkeiden identifiointi ja hankevalmistelun toteuttaminen suomalaisilla asiantuntijayrityksillä parantaa myös muiden kotimaisten yritysten mahdollisuuksia päästä mukaan projekteihin. Mahdollistamalla pienten ja keskisuurten cleantech -yritysten pääsyn kansainvälisiin projekteihin, voidaan aikaansaada positiivinen kierre suomalaisten teknologiayritysten kansainvälistymiseen. Referenssit kansainvälisistä projekteista ovat edellytys mukaan pääsylle esimerkiksi kehityspankkien hankkeisiin.

Kasvu edellyttää pääomaa

Aurinkoenergia- ja vesiala tarvitsevat vahvoja kasvuyrityksiä. Suomessa on tarve työkalulle, joka mahdollistaisi pienyritysten kansainvälisen kasvun pääomittamisen. Esimerkiksi Finnvera pääomittaa 5-50 miljoonan liikevaihdolla toimivia yrityksiä. Vaatimusten muuttaminen koskemaan myös 1 miljoonan liikevaihdon yrityksiä mahdollistaisi keskisuurten kasvuyritysten riskinottokyvyn kasvamisen ja parantaisi kansainvälistymisen edellytyksiä.

Myös pienyritysten osaamisen kasvua tulee tukea nykyisiä tukimuotoja paremmin. Nykyiset tukimuodot ohjaavat tiedon kertymistä ulkoisiin organisaatioihin, ei kansainvälistyvään yritykseen itseensä. Esimerkiksi ELY-keskusten valmistelurahoitus painottaa, että ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden on oltava pääosassa. Tämän vuoksi suuri osa kertynyttä tietoa jää konsulttiyrityksiin eikä kerry pienyritysten henkilökunnalle. Tämä ei edesauta organisaation oppimista ja vaikeuttaa kansainvälistymistä pitkällä tähtäimellä.

Suomella on useita eri rahoitusinstrumentteja käytössään pienyritysten tukemiseksi. Huomiota tulisikin entistä enemmän kiinnittää tukien virtaviivaistamiseksi. Valintakriteerien ja tukiverkoston monimutkaisuus vie pienyritysten aikaa hakuprosessin läpisaattamiseen tarpeettoman paljon. Toisiaan täydentävät, selkeät ja yritysten tarpeisiin kohdennetut tukityökalit mahdollistaisivat suomalaisten pienten aurinkoyritysten pääsyn mukaan alan kiihtyvään kansainväliseen kasvuun.

Kirjoittaja:

KTM Lotta Liuksiala, FinSolar-tutkimushanke, Aalto-yliopisto

Lähteet:

Finnish Water Forumin toiminnanjohtaja Katri Mehtosen haastattelu 17.4.2014

FinSolar kansainvälisen kaupan työryhmän kokous 10.3.2015

Ladec Oy (2013) Projektiviennin esiselvitysten ja kohdemaassa toteutettavan pilotoinnin rahoitus- ja tukimuodot.

Nopef -Conditional loans. http://www.nopef.com/pages/eng/financing/conditional-loans.php?lang=EN, haettu 25.11.2015




Laaja yritys- ja kuntaverkosto tähtää aurinkoenergiamarkkinoiden kasvattamiseen Suomessa

TIEDOTE 2.9.2014

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on aloittanut yhteistyössä yli 40 yritys- ja kuntakumppanin kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on vauhdittaa Suomen aurinkoenergiamarkkinoita. Hankkeessa edistetään alan yritysten kotimarkkinoita, kasvua ja vientiä.

Aurinkoenergia on maailmalla voimakkaasti kasvava uusiutuvan energian tuotantomuoto, joka sopii myös hyvin osaksi suomalaista energiapalettia. Kotimaisten yritysten aktiivisuudesta huolimatta alan kasvu on kuitenkin ollut Suomessa verrattain hidasta.

Projektin vastuullinen johtaja, energia- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta: ”Tavoitteemme on, että hankkeella saadaan aikaan kunnollinen sysäys alan liiketoiminnan kehittymiseksi. Kansainvälisesti hajautetut energiajärjestelmät ovat voimakkaasti kasvava ala, jossa suomalaisella osaamisella on paljon mahdollisuuksia. Nyt kuitenkin vienti kangertelee, koska kotimarkkinat kehittyvät liian hitaasti ja vientirahoitusta on vaikea saada. Nykymaailmassa yksittäisten yritysten liiketoiminnan kehittäminen ei enää riitä, vaan mukaan tarvitaan kaikki yhteiskunnan osapuolet: yritykset, viranomaiset, poliittiset päättäjät ja kansalaiset.”

Suomessa tarvitaan eri osapuolten yhteisponnistusta sellaisten toimintamallien kehittämiseksi, joiden avulla nykyisiä markkinakasvun esteitä voidaan ratkaisevasti madaltaa. Aalto-yliopiston koordinoimassa hankkeessa luodaan yhteiskehittelynä asiantuntijoiden, suomalaisyritysten sekä julkisten toimijoiden kesken uusia yhteistyö- ja rahoitusmalleja konkreettisiin investointikohteisiin. Ideoita haetaan parhaista kansainvälisistä malleista. Lisäksi projektissa tunnistetaan markkinoiden kasvua hidastavia hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä. Tutkimusprojektissa hyödynnetään käytäntö- ja käyttäjälähtöisiä menetelmiä toimintaympäristön haasteiden tunnistamiseksi sekä dialogimenetelmiä ratkaisujen edistämiseksi. Kaikki keskeiset tahot kutsutaan mukaan vuoropuheluun.

Projektin vetäjä Karoliina Auvinen toteaa: ”Kotimarkkinoiden edistäminen on hankkeessa tärkeässä asemassa, koska kotikenttä on yrityksille tärkeä alusta uusien liiketoimintakonseptien, teknologioiden ja osaamisen kehittämiseksi. Aurinkoenergiaa edistämällä voidaan myös vauhdittaa älykkäiden energiapalveluiden käyttöönottoa, rakennetun ympäristön energiatehokkuutta ja muita kuluttajalähtöisiä energiaratkaisuja.”

Markkinoiden luominen aurinkoenergialiiketoiminnalle -hanketta rahoittaa Tekes ja se kestää vuoden 2015 loppuun. Hankkeen tapahtumia ja tuloksia voi seurata verkkosivuilla osoitteessa laica.fi/finsolar-hanke.

Uusia kumppaneita otetaan vielä mukaan hankkeeseen syyskuun ajan. Kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä projektin yhteyshenkilöihin.

Lisätietoja:

Projektin johtaja, professori Raimo Lovio, raimo.lovio(at)aalto.fi; puh. 040 353 8242
Projektinvetäjä, DI Karoliina Auvinen, karoliina.auvinen(at)aalto.fi, puh. 050 462 4727