image_pdfimage_print

Politiikkasuositus: Taloyhtiön asukkaiden aurinkosähkön tuotantoa tulisi edistää lainsäädäntömuutoksella

Taloyhtiön asukkaat ovat aurinkosähkön tuotannossa väliinputoajia. He eivät voi nykyisin tuottaa aurinkosähköä omaan käyttöönsä samaan tapaan kuin omakotitalojen asukkaat. Lainsäädäntö edellyttää nykyisin taloyhtiöissä laajaa sähkömittariremonttia, jotta aurinkosähköä voisi hyödyntää taloudellisesti järkevällä tavalla. Lakimuutoksella voitaisiin mahdollistaa taloyhtiön asukkaiden pientuotanto jo käytössä olevilla  älykkäillä sähkömittareilla. Näin voidaan luoda yhdenvertaiset edellytykset taloyhtiöiden ja omakotitalojen asukkaille. Aurinkosähkön jakelu voidaan toteuttaa tasejaksoittain taloyhtiön kiinteistöverkossa palveluna tietokoneohjelmistolla. Tätä toimintamallia parhaillaan kokeillaan taloyhtiöissä Helsingissä ja Oulussa.

Taloyhtiöissä on merkittävä aurinkosähköpotentiaali

Asunto-osakeyhtiöitä on Suomessa lähes 90 000 (1). Asuinkerros- ja rivitaloissa asuu yli 2,6 miljoonaa suomalaista ja rakennuksia on Suomessa lähes 142 000 (2). Jos näistä rakennuksista kolmasosassa olisi keskimäärin 10 kW:n aurinkovoimala, tämän aurinkosähkökapasiteetin määrä olisi yhteensä 473 MW. Aurinkosähköllä voidaan kattaa noin 10% rakennusten kuluttamasta sähköstä vuositasolla. Suomessa aurinkosähkökapasiteetin määrä oli noin 70 MW vuonna 2017 (3). Vertailun vuoksi Ruotsissa aurinkosähköä on yli 230 MW (4) ja Tanskassa yli 900 MW (5).

Aalto-yliopiston kuluttajakyselyn mukaan aurinkosähkön hankinta kiinnostaa asunto-osakeyhtiöiden osakkeenomistajia. Kyselyn 459 vastaajasta yli neljännes vastasi hankkivansa aurinkosähköä erittäin todennäköisesti, jos voimalaosuus maksaa 900 euroa ja sen avulla saa vuosittain 40 euroa säästöä. Aurinkosähkön hankinnan yleisimmiksi hyödyiksi koettiin uusiutuvan energian hyödyntäminen, päästöttömyys ja omavaraisuus. Kyselyn tulokset osoittavat, että taloyhtiön asukkaat ovat hyvin kiinnostuneita aurinkosähköstä, mutta sen hankinnan pitäisi olla vaivatonta ja taloudellista, jotta taloyhtiön päätöksenteossa enemmistön voi saada investoinnin kannalle (6).

Kaavio 1. Aurinkosähkökyselyyn vastanneista lähes puolet oli erittäin kiinnostunut hankkimaan aurinkosähköä.

Taloyhtiöiden osakkaat ovat nyt aurinkosähkön hyödyntämisessä väliinputoajia Suomessa

Taloyhtiön osakkaat eivät voi nykyisin hyödyntää aurinkosähköä teknisesti järkevällä, vaivattomalla ja taloudellisesti kannattavalla tavalla muutoin kuin kiinteistösähkön osalta. Aurinkosähkö on kannattavaa yrityksille, kunnille, maatiloille ja omakotitaloille sillä ehdolla, että ne voivat säästää omaan käyttöön tuotetulla aurinkosähköllä ostosähkön hankintakuluja energian, sähköverojen ja energiaperusteisten (snt/kWh) siirtomaksujen osalta. Tämä toteutuu, kun aurinkosähkövoimala kytketään fyysisesti sähkömittariin kuluttajan puolelle, eikä sähkömittarin “sähkökaupan” puolelle. Näin kytkettynä aurinkosähkö vähentää rakennukseen jakeluverkosta virtaavaa, sähkömittarin läpi kulkevaa ostosähköä. Aurinkosähkö kulkee sähkömittarin läpi jakeluverkkoon ja sähkömarkkinoille vain, jos rakennuksessa ei pystytä sitä itse käyttämään.

Taloyhtiöissä sähkön mittausjärjestelyt estävät nyt vastaavan oman käytön mallin, mikäli taloyhtiö ei toimi sähkömarkkinalain (7) mukaisena kiinteistön sisäisenä sähköverkkona. Taloyhtiöillä on oma kiinteistöverkko, mutta tämän oman verkon sisällä jokaisella asunnolla on jakeluverkkoyhtiön sähkömittarit. Taloyhtiön kiinteistöverkko liittyy tontin rajalla jakeluverkkoyhtiön sähköverkkoon.

Kuva 1. Taloyhtiön kiinteistöverkko ja sähkömittarit.

Ongelmana on, että jos aurinkosähkövoimala kytketään taloyhtiön kiinteistösähkömittariin, niin kiinteistöverkossa asukkaille kulkevaa aurinkosähköä kohdellaan nykyisen lainsäädännön mukaisesti sähköverojen ja siirtomaksujen osalta samoin kuin aurinkosähkö kulkisi jakeluverkkoyhtiön sähköverkon kautta sähkömarkkinoille myytäväksi (8). Menettely on tämä, vaikka fysiikan lakien mukaan aurinkosähkö kulkeutuu aina ensimmäisenä asukkaiden kulutukseen taloyhtiön kiinteistöverkon sisällä käymättä jakeluverkkoyhtiön sähköverkossa. Tämä menettely heikentää nykyisellä siirtohinnoittelurakenteella ja verotusmallilla aurinkosähkön kannattavuutta asunto-osakeyhtiöiden osakkaille verrattuna muihin aurinkosähkön tuottajiin: omakotiasujiin, maatiloihin, yrityksiin ja julkisiin toimijoihin.

Lisäksi taloyhtiöiden asukkaat eivät saa muitakaan etuuksia, kun esimerkiksi omakotitalojen asukkaat voivat saada aurinkoenergiainvestointiin kotitalousvähennystä sekä yritykset, kunnat ja maatilat investointitukea.

Taloyhtiön osakkaiden virtuaalimittarointi- eli hyvityslaskentamalli mahdollistaa aurinkosähkön hyödyntämisen

FinSolar -hankkeessa on tutkittu erilaisia aurinkosähkön hyödyntämismalleja (9) taloyhtiöissä vuodesta 2014 alkaen. Selvitysten pohjalta on todettu, että järkevin tapa mahdollistaa pientuotanto asunto-osakeyhtiön asukkaille on aurinkosähkön virtuaalimittarointi- eli hyvityslaskentamalli, koska se on osakkaille vaivattomin ja joustavin ratkaisu.

Hyvityslaskentamallin etuja ovat:

  1. Voidaan hankkia isompi yhteinen aurinkosähkövoimala, joka on suhteessa huomattavasti edullisempi kuin pienempi, pelkän taloyhtiön kiinteistösähköön hankittava voimala (10).
  2. Aurinkosähköinvestoinnin kustannukset ja tuotot jaetaan osakkaille samassa suhteessa kuin taloyhtiön kaikki muut kulut ja tuotot, osakkeiden lukumäärän ja vastikkeen jaon perusteella. Tämä on taloyhtiön osakkaille tärkeä oikeudenmukaisuusperiaate. Näin hyvityslaskentamall ei edellytä muutoksia asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen.
  3. Taloyhtiön omaan kiinteistöverkkoon ei tarvitse tehdä mittari- ja johtoremonttia, koska hyvityslaskentaohjelmisto toimii jo käytössä olevien mittarien mittausdatalla.
  4. Asukkaat voivat edelleen kilpailuttaa omat sähkösopimuksensa.
  5. Hyvityslaskentamallilla muodostuvaan taloyhtiön sisäiseen energiayhteisöön liittyminen ja siitä poistuminen on helppoa, koska se edellyttää muutoksia vain hyvityslaskentasopimukseen ja -ohjelmiston asetuksiin.

Kuva 2. Hyvityslaskentamallin kuvaus.

FinSolar-taloyhtiöpiloteissa aurinkosähköä hyödynnetään ensisijaisesti kiinteistön kulutukseen ja ylijäämä jaetaan asukkaille nykyisen tasejakson mukaan tunneittain IT-ohjelmistolla älykkäiden mittareiden mittausdatan perusteella. Hyvityslaskenta osoittaa, kulutetaanko tuotettu energia kiinteistöverkon sisällä vai siirtyykö energiaa myös jakeluverkkoon.

Kuva 3. Hyvityslaskentamallia pilotoidaan Helsingissä ja Oulussa kolmessa taloyhtiössä. Pilottien kokemusten perusteella malli toimii teknisesti ja sopii asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoon.

Vaihtoehtoinen, nykyisen sähkömarkkinalain hyväksymänä kiinteistön sisäisenä sähköverkkona toimiminen edellyttää taloyhtiössä jakeluverkkoyhtiön mittareiden vaihtamista taloyhtiön omiin sähkömittareihin. Niistä käsin asukkaat eivät voi enää kilpailuttaa omia sähkösopimuksiaan.  Tämän johdosta takamittarointi (11) edellyttää yhtiökokoukselta harvoin saavutettavissa olevaa yksimielistä päätöstä. Vaikka takamittarointi olisi määritelty yhtiöjärjestykseen, siitä huolimatta taloyhtiön mittari pitää vaihtaa jakeluverkkoyhtiön mittariin mikäli osakas haluaa myöhemmin kilpailuttaa oman sähkösopimuksensa. Näin ollen FinSolar-hankkeen johtopäätös on, ettei takamittarointimalli ole yleisesti taloyhtiöille toimiva aurinkosähkön tuotantomalli.

Taloyhtiön asukkaiden muodostamien energiayhteisöjen esteenä  on lainsäädäntö

Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista pientuotannon jakamista taloyhtiön osakkaiden kesken oman kiinteistöverkon sisällä jakeluverkkoyhtiön omistamilla sähkömittareilla. (12) FinSolar-hankkeessa toteutettujen haastattelujen mukaan mikään lakipykälä sähkömarkkinalaissa tai asetuksissa ei suoranaisesti estä virtuaalimittarointi- eli hyvityslakentamallia, vaan este on kiinteistöverkoissa pientuotannon jakamisen sallivan lakipykälän puute.

Ratkaisu: mahdollistetaan pientuotannon laskennallinen jakaminen kiinteistöverkkojen sisällä lakimuutoksella

Tulevaisuuden sähkömarkkinat perustuvat puhtaisiin ja älykkäisiin teknologioihin, kuluttaja- ja käyttäjälähtöisyyteen sekä digitalisaatioon ja energian internet-ratkaisuihin. Sääntelyn ja hinnoittelun tulisi kannustaa kuluttajia kysyntäjoustoon, uusiutuvan energian tuotantoon sekä energian varastointiin. (13)

EU:n sähkömarkkinadirektiivin uudistusehdotuksessa todetaan, että paikalliset energiayhteisöt voivat olla tehokas tapa hallinnoida energiaa yhteisötasolla niin, että sähköä tuotetaan omaan kulutukseen sähkönä, lämpönä tai jäähdytyksenä verkkoon liitynnällä tai ilman. Jäsenmailta edellytetään energiayhteisöjen mahdollistavan lainsäädäntökehikon asettamista. (14)

EU:n lainsäädännön myötä energiayhteisöjä koskevaa kansallista lainsäädäntöä on kehitettävä. Siinä yhteydessä tulisi varmistaa, että suomalaiset taloyhtiöiden asukkaat voivat toimia pientuottajina yhteisvoimalasta omistamiensa osuuksien kautta. Lainsäädännön tulisi sallia aurinkosähkön ja muun pientuotannon laskennallinen jakaminen kiinteistöverkon sisällä osakkaiden omaan käyttöön sähkökaupan tasejaksoittain. Tasejakson pituus on nykyisin tunti ja jatkossa vartti. Mittausasetuksen muutoksella voidaan sallia, että pientuottajien laskutus ja taseselvitys voi perustua myös laskennalliseen tietoon. Tämä mahdollistaisi kiinteistöverkkojen sisäisten energiayhteisöjen muodostamisen nykyaikaisesti älykkäiden sähkömittareiden mittaustiedon ja tietokoneohjelmiston avulla.

Yksinkertaisin tapa toteuttaa kiinteistöverkon sisäisten energiayhteisöjen hyvityslaskenta, sekä yksittäisten pientuottajien tuntinetotus, olisi toteuttaa laskennat keskitetysti Fingridin datahubissa. (Vaihtoehtoisesti laskenta voidaan tehdä jakeluverkkoyhtiöiden tietojärjestelmissä.) Netotuksen ja hyvityslaskennan jälkeen datahub toimittaa laskennalliset mittaustiedot asiakkaalle, taseselvitykseen sekä markkinatoimijoille. Oleellista on, että tasehallinnassa ja laskutuksessa on vain yksi mittaustieto asiakkaalta.

Lisäksi tulee varmistaa, laskennallisen tiedon käyttö on sallittua mittauslaitedirektiivin näyttövaatimusten näkökulmasta. Vaatimus kiinteästä mittarin näytöstä tulisi poistaa, tai tulkintaa muuttaa, koska mittaustietojen luotettavuudesta ja kuluttajasuojasta voidaan varmistua muilla keinoin. (15)

Tekijät

FinSolar-projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. +358 50 462 4727

Professori Samuli Honkapuro, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, samuli.honkapuro@lut.fi, puh. +358 400 307 728

Politiikkasuositus on toteutettu osana STEK:n päärahoittamaa FinSolar -hanketta www.finsolar.net, Strategisen tutkimuksen neuvoston Smart Energy Transition -hanketta www.smartenergytransition.fi sekä CO2mmunity http://co2mmunity.eu/  ja DOMINOES dominoesproject.eu EU-hankkeita.

Politiikkasuositus ladattavana PDF-muodossa

 

Lähteet

1. PRH. 2018. Yritysten lukumäärä Suomessa. [Viitattu 31.5.2018]. Saatavissa: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystenlkm/lkm.html

2. Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-677X. 2017, Liitetaulukko 1. Rakennukset, asunnot ja henkilöt talotyypin ja kerrosluvun mukaan 31.12.2017. Tilastokeskus [viitattu: 31.5.2018]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/rakke/2017/rakke_2017_2018-05-25_tau_001_fi.html

3. Energiavirasto. 2018. Saatavissa: https://www.energiavirasto.fi/media/-/asset_publisher/ooKNxg1qkv7p/content/sahkonpientuotanto-kovassa-kasvussa-aurinkosahkon-tuotantokapasiteetti-2-5-kertaistui-vuodessa

4. https://www.pv-magazine.com/2018/03/28/swedens-operational-pv-capacity-tops-231-mw/

5. https://cleantechnica.com/2018/02/05/solar-may-storm-past-wind-sooner-expected-even-denmark/

6. Aalto-yliopisto. 2018. Aurinkosähkökysely asunto-osakeyhtiöiden osakkaille 2018: Tulokset & yhteenveto. Saatavissa: https://docs.google.com/presentation/d/14B9wnc5IAfWA45V1SJdWvTo8v6WyYUqCOcurIWQC6XU/edit?usp=sharing

7. Sähkömarkkinalaki 588/2013, 10.luku, Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130588

8. Atula, R. & Hildén, M. 2017. Pienimuotoisen aurinkosähkön tuotannon ja myynnin sääntely sekä sähkömarkkinat. Ympäristöjuridiikka 4/2017 s. 54–69

9. Asukkaiden aurinkosähkön ja sähköautojen latauksen toteutusmallit taloyhtiöissä (kalvoesitys). Saatavissa: https://docs.google.com/presentation/d/1_c2Td0WeSBNAY-oq9xmwI2Br-uLtrLBQSFuxADH-8XE/edit?usp=sharing

10. FinSolar. 2017. Aurinkosähkön hinnat ja kannattavuus. Saatavissa: http://www.finsolar.net/aurinkoenergian-hankintaohjeita/aurinkosahkon-hinnat-ja-kannattavuus/

11. Lisätietoja aurinkosähkön takamittarointimallista: http://www.finsolar.net/taloyhtiot/aurinkosahkon-takamittarointimalli/

12. Auvinen et. al. 2018. Keskustelupaperi: Ratkaisuehdotuksia sähkön mittauksen haasteisiin kuluttajien ja energiayhteisöjen puhtaan pientuotannon edistämiseksi. Saatavissa: http://smartenergytransition.fi/fi/keskustelupaperi-sahkoenergian-mittaus-kuluttajien-energiapalvelujen-ja-puhtaan-energian-mahdollistajana/

13. Ahola et. al. 2017. Kohti sähkömarkkinamallia 2.0. Saatavissa: http://smartenergytransition.fi/fi/keskustelupaperi-kohti-sahkomarkkinamallia-2-0/

14. EUROPEAN COMMISSION Brussels, 23.2.2017 COM(2016) 864 final/2 2016/0380 (COD) CORRIGENDUM. This document corrects document COM (2016) 864 final of 30.11.2016. Proposal for a DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on common rules for the internal market in electricity (recast). Pages 4-6. Available: https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/1_en_act_part1_v7_864.pdf.

15. Auvinen et. al. 2018. Keskustelupaperi: Ratkaisuehdotuksia sähkön mittauksen haasteisiin kuluttajien ja energiayhteisöjen puhtaan pientuotannon edistämiseksi. Saatavissa: http://smartenergytransition.fi/fi/keskustelupaperi-sahkoenergian-mittaus-kuluttajien-energiapalvelujen-ja-puhtaan-energian-mahdollistajana/

Aurinkosähkö kiinnostaa taloyhtiöissä – miten esteet ylitetään? -keskustelutilaisuus 31.10.2018

Yleisölle avoin luento- ja keskustelutilaisuus Smart Energy Talks

Paikka: Aalto-yliopisto, Töölön kampus, Arkadia-rakennus, Lapuankatu 2, 00100 Helsinki, luentosali Valio
Aika: keskiviikkona 31.10.2018 klo 16:30-19:00

Ohjelma

16:30 Puheenjohtajan alkusanat: Miksi kuluttajien rooli on tärkeä energiamurroksessa?
Smart Energy Transition -hankkeen johtaja, professori Armi Temmes, Aalto-yliopisto
16:35 Taloyhtiöiden osakkaille suunnatun aurinkosähkökyselyn tulokset: aurinkoenergia kiinnostaa paljon, mutta sen pitäisi olla myös helppoa
FinSolar taloyhtiökokeilun projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto
16:50 Aurinkosähkön asennustavat taloyhtiöön: takamittarointi, hyvityslaskenta, mikroinvertterit vai pelkkä kiinteistösähkö?
Järjestelmäarkkitehti Kimmo Huoman, GreenEnergy Finland Oy
17:15 Esimerkki: AsOy Haapalahdenkatu 11:n asukkaat Helsingissä kokeilevat hyvityslaskentamallia – kokemuksia aurinkosähköprojektista
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sinikka Herajärvi
17:30 Aurinkosähkön hyvityslaskentamallin lainsäädännölliset haasteet
Energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
17:55 Ratkaiseeko älyverkkotyöryhmä taloyhtiöiden pientuotannon haasteet?
Ylitarkastaja Tatu Pahkala, Työ- ja elinkeinoministeriö
18:20 Kommenttipuheenvuoro: Eduskunnan parlamentaarisen Energiaremontti-ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Harri Jaskari
18:30 Kysymyksiä ja vastauksia, yleiskeskustelu
19:00 Tilaisuus päättyy

Jokaisen esityksen jälkeen on vähintään viisi miinuttia aikaa kysymyksille.

Smart Energy Talks -tilaisuudet ovat kaikille avoimia luento- ja keskustelutilaisuuksia. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua, vaan paikalle voi tulla vapaasti kuuntelemaan, oppimaan ja keskustelemaan. Tilaisuudessa ei ole tarjoilua, mutta luontosaliin voi ottaa mukaan omat eväät. Tilaisuuden jälkeen esitysmateriaalit löytyvät tältä samalta sivulta.

Smart Energy Talks -keskustelutilaisuus järjestetään Smart Energy TransitionFinSolar taloyhtiökokeilu ja Co2mmunity -hankkeiden puitteissa.

Tervetuloa!

Taloyhtiöiden osakkaille suunnatun aurinkosähkökyselyn tulokset: kiinnostus erittäin suurta

Aalto-yliopisto toteutti asunto-osakeyhtiöiden osakkaille suunnatun aurinkosähkökyselyn osana FinSolar, Smart Energy Transition ja CO2mmunity -hankkeita 29.5.-23.8.2018. Kyselyä levitettiin sosiaalisen median kanavissa (Facebook, Twitter, LinkedIn) verkostojen kautta sekä Smart Energy Transition -hankkeen ja Kiinteistöliiton uutiskirjeiden kautta.

Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 466, joista tuloksissa on mukana 459 vastausta (tuloksissa ei huomioitu taloyhtiön vuokralaisten tai omakotitaloasukkaiden vastauksia). Vastaajissa oli mukana:

  • osakkeenomistajia 447
  • asukkaita, jotka ovat samaa ruokakuntaa osakkeenomistajan kanssa 10
  • isännöitsijöitä 7
  • taloyhtiön hallituksen edustajia 193, joista puheenjohtajia 76, hallituksen jäseniä 115 ja hallituksen varajäseniä 2

Tulokset

Lataa esitys tästä pdf-muodossa: Aurinkosahkokysely taloyhtion asukkaille_yhteenveto_Auvinen_30082018

Aalto-yliopiston tiedote: Lähes puolet taloyhtiöiden asukkaista haluaisi hankkia aurinkosähköä – yleistyminen vaatisi lakimuutoksen

Taloyhtiön osakas: kiinnostaako sinua aurinkosähkö? Vastaa kyselyyn!

Kuva: HSSR Oy

Aalto-yliopisto toteuttaa taloyhtiön osakkaille aurinkosähkökyselyn kesällä 4.6.-24.8.2018. Kyselyllä kartoitetaan taloyhtiön osakkaiden kiinnostusta aurinkosähkön hankintaa kohtaan ja aurinkopaneelien ostovalmiutta, kun voimala toteutetaan taloyhtiön katolle sijoitettavana yhteisövoimalana.

Vastaaminen kestää vain muutaman minuutin! Vastaa kyselyyn tästä: https://goo.gl/forms/kLQ9m6rVtlPVqCAJ3

Kyselyn tuloksia hyödynnetään FinSolar, CO2mmunity ja Smart Energy Transition -hankkeiden tutkimuksessa ja viestinnässä. Kyselyn tulokset julkaistaan 30.8.2018.

Kiitos paljon vastauksestasi ja osallistumisestasi kuluttajatutkimukseen!

Lisätietoja:
FinSolar projektijohtaja ja -tutkija Karoliina Auvinen
karoliina.auvinen@aalto.fi, 050 4624727
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

 

Aurinkosähköä taloyhtiöihin – mahdollistaako lait hyvityslaskentamallin?

Aurinkosähkön hyödyntäminen on nykyisin hankalaa taloyhtiön asukkaille

Aurinkosähkön hyödyntäminen taloyhtiöiden asunnoissa ei ole tällä hetkellä kannattavaa ilman mittarointimuutoksia. Verkkoyhtiöiden sähkömittarien fyysinen asennustapa estää aurinkosähköjärjestelmän kytkemisen asukkaiden käyttöön taloyhtiöissä niin, että siirtomaksut ja verot voitaisiin välttää.

Jokaisessa taloyhtiön asunnossa on oma sähkömittaus, jonka perusteella laskutetaan nykyisin energiaperusteiset siirtomaksut, sähköverot ja myynnin osuus.

Aurinkosähkön hyödyntäminen kannattaa vain mittarin takana. Suomessa aurinkosähköä on taloudellisesti järkevintä hyödyntää omassa käytössä, koska sähkömittarin taakse kytketyn aurinkovoimalan tuotanto vähentää ostosähkön määrää samaan tapaan kuin perinteinen sähkön säästäminen. Jos mittarin takana säästetään tai tuotetaan omaa energiaa, ei siitä makseta siirtoa, veroja tai myynnin osuutta.

Taloyhtiön asukkaat voivat periaatteessa hyödyntää aurinkosähköä nykyisin kahdella tavalla:

  1. jokaiselle asukkaalle rakennetaan oma voimala, joka kytketään asunnon omaan sähkömittariin kuten omakotitaloissa, tai
  2. takamittaroinnilla, jossa verkkoyhtiön sähkömittarit vaihdetaan taloyhtiön omiin sähkömittareihin ja taloyhtiön asukkaat siirtyvät yhden sähkösopimuksen alle.

Kumpikin vaihtoehto on kallis ja käytännössä hankala. Taloyhtiössä asuntokohtaisiin voimaloihin pitää hankkia kuhunkin omat invertterit. Lisäksi jokaisesta voimalasta pitää viedä omat, erilliset johdotukset sähköpääkeskuksessa sijaitseviin asuntokohtaisiin mittareihin. Näin asuntokohtaiset voimalat maksavat merkittävästi enemmän kuin yhteisvoimala. Aurinkovoimalat ovat yksikkökustannuksiltaan sitä edullisempia, mitä suurempia ne ovat.

Toisessa vaihtoehdossa verkkoyhtiöiden sähkömittarien vaihtaminen taloyhtiön asukkaiden omiin sähkömittareihin ei ole teknisesti eikä kokonaistaloudellisesti järkevää, koska asukkaat ovat jo kertaalleen maksaneet verkkoyhtiön älykkäät, etäluettavat sähkömittarit. Lisäksi mittarointimuutos edellyttää taloyhtiön osakkailta yksimielistä päätöstä, jonka saavuttaminen on käytännössä hyvin vaikeaa.

Yhteinen aurinkovoimala on kustannustehokas ratkaisu

Yhteisen aurinkovoimalan hankinnan mahdollistaa taloyhtiön hyvityslaskentamalli. Taloyhtiöiden asukkaiden yhteisvoimalaan tulee vain yksi invertteri ja johdotukset yhteen taloyhtiön mittariin. Siitä tuotanto voidaan jakaa asukkaille taloyhtiön kiinteistöverkon kautta älykkäiden sähkömittarien datan hyödyntämiseen perustuvan hyvityslaskentamenetelmän avulla.

Hyvityslaskennassa voimalan tuotanto jaetaan osakkeiden tai voimalan omistussuhteessa asunnoille. Jos tuotanto ylittää osakkaiden kulutuksen, lasketaan kiinteistöverkon ylijäämä aurinkosähkön tuotannoksi jakeluverkkoon. Tämä ylijäämä siirtyy jakeluverkkoon. Jakeluverkonhaltijan yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta veloittama siirtomaksu ei saa ylittää keskimäärin 0,07 senttiä kilowattitunnilta vuodessa.

Mahdollistaako lainsäädäntö hyvityslaskentamenetelmän?

Älykkäät sähkömittarit, aurinkovoimalat, sähköautot, kysyntäjousto ja sähkömittareiden dataan perustuvat kuluttajien internetpalvelut ovat verrattain uusia ilmiöitä energiantuotantojärjestelmässä. Lainsäädäntö ei nykyisin käsittele suoranaisesti uusien energiaratkaisujen hyödyntämistä energiayhteisöissä. Energiayhteisöt tekevät vasta tuloaan lainsäädäntöön EU:n ns. talvipaketin myötä.

FinSolar-hankkeessa selvitetään, miten taloyhtiön asukkaat voisivat energiayhteisönä hyödyntää aurinkosähköä lainsäätäjien hyväksymällä ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Tällä hetkellä on epäselvää, onko kiinteistön sisäinen hyvityslaskenta sallittu laskutusmenetelmä. Alla aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia:

  • Hyvityslaskentamallissa aurinkosähköä kulkee mittarien läpi, mutta sähkö kuitenkin pysyy taloyhtiön kiinteistöverkossa niin kauan, kun asuntojen kulutus ylittää aurinkosähkövoimalan tuotannon. Hyvityslaskenta todentaa, kuinka paljon aurinkosähkön tuotannosta täsmää taloyhtiön hyvityslaskentapalvelussa mukana olevien asukkaiden kulutukseen. Laskenta on myös mahdollista aina tarkistaa jälkikäteen, koska laskenta perustuu mittarien mittausdataan. Pitääkö taloyhtiön kiinteistöverkon sisällä tuotetusta ja kulutetusta sähkön pientuotannosta maksaa sähköverot? Voiko säännöksen tulkinnan päivittää niin, ettei vero- ja siirtomaksun taseraja kulje taloyhtiössä verkkoyhtiön yksittäisissä mittareissa vaan kiinteistöverkon ja jakeluverkon liityntäpisteessä?
    • Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta, Sähkön verottomuus 7 § (24.4.2015/501):  Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksutonta on sähkö: … 7) jonka pientuottaja on tuottanut ja jota ei luovuteta sähköverkkoon.
  • Taloyhtiöissä sähkömittarit sijaitsevat yleensä turvallisuussyistä lukitussa sähköpääkeskuksessa. Voiko kuluttajat katsoa sähkön kulutuksen ja tuotannon mittaustiedot ja laskutusperusteet internetpalvelusta tietokoneen ja mobiililaitteiden näytöltä, jos sähköisessä palvelussa mittausdataa säilytetään noin 10 vuotta?, kun …
    • Mittauslaitedirektiivi, artikla 6 sekä Valtioneuvoston asetus mittauslaitteiden olennaisista vaatimuksista, vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja teknisistä erityisvaatimuksista 21.12.2016/1432, 2 §, Olennaiset vaatimukset: Mittauslaitteen on täytettävä sitä koskevat mittauslaitedirektiivin liitteessä I säädetyt olennaiset vaatimukset.
    • Mittauslaitedirektiivi, Liite I, kohta 10. Tuloksen näyttäminen: 10.1 Tuloksen näyttäminen tapahtuu joko näytöllä tai pysyvänä tulosteena., 10.2 Tulosnäyttämän on oltava selkeä ja yksiselitteinen ja siihen on liityttävä sellaisia tunnuksia ja merkintöjä, joista käyttäjälle käy ilmi tuloksen merkityksellisyys. Näytetyn tuloksen on oltava helposti luettavissa käyttöedellytysten mukaisissa olosuhteissa. Muita lukemia voidaan näyttää edellyttäen, ettei niitä voida sekoittaa metrologisesti ohjattuihin lukemiin., 10.5 Kulutusmittauksiin tarkoitetun mittauslaitteen on oltava varustettu kuluttajan helposti ja ilman työkaluja nähtävissä olevalla metrologisesti ohjatulla näytöllä riippumatta siitä, voidaanko mittaustietoja lukea kauko-ohjatusti. Näytössä oleva lukema on mittaustulos, jonka perusteella määritetään maksettava hinta.
    • Mittauslaitedirektiivi, Liite I, kohta 11. Tiedon jatkokäsittely kaupan päättämiseksi: 11.1 Muun kuin kulutusmittauslaitteena käytettävän mittauslaitteen on tallennettava pysyvästi mittaustulos sekä kyseisen kaupan yksilöintiin liittyvät tiedot, kun a) mittaus ei ole toistettavissa, ja b) mittauslaite on tavallisesti tarkoitettu käytettäväksi toisen osapuolen poissa ollessa. 11.2 Lisäksi mittauksen päätyttyä on pyydettäessä voitava esittää pysyvä todiste mittaustuloksesta ja kaupan yksilöintiin liittyvistä tiedoista.
  • Voiko jakeluverkkoyhtiö tarjota taloyhtiöille aurinkosähkön hyvityslaskentaa maksullisena palveluna?
    • Sähkömarkkina-asetus 5 §): Siirtomaksuksi ei katsota lisäpalveluista veloitettuja maksuja. Tässä pykälässä tarkoitetaan lisäpalvelulla siirtopalvelua täydentäviä erillisiä suoritteita sekä palvelua, joka ylittää tasoltaan Suomessa jakeluverkoissa yleisesti noudatettavan palvelutason.
    • Sähkömarkkinalaki 24 §: Verkkopalvelujen myyntihintojen ja -ehtojen sekä niiden määräytymisperusteiden on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille. …Kuluttajille suunnatut myyntiehdot on lisäksi esitettävä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, eikä niihin saa sisältyä sopimusten ulkopuolisia esteitä kuluttajien oikeuksien toteutumiselle. Verkkopalvelujen hinnoittelun on oltava kokonaisuutena arvioiden kohtuullista.
  • Miten taloyhtiöiden asukkaille mahdollistetaan pientuottajina tasavertainen asema omakotitalojen asukkaisiin verrattuna?
    • Sähkömarkkinalaki 24 §, Verkkopalvelujen myyntiehtoja ja hinnoittelua koskevat yleiset säännökset: Verkkopalvelujen myyntihintojen ja -ehtojen sekä niiden määräytymisperusteiden on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille.

Jos lista on puutteellinen, niin lähetä palautetta ja täydennän sitä!

Kirjoittaja:

Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Yhteystiedot: karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. 050 4624727

Päivitetty: 6.6.2017

Lisää aiheesta:
Lähteet:

Janne Käpylehdon aurinkovoimalassa Herttoniemessä testataan hyvityslaskentapalvelua – “lahjoitan ylijäämäsähköt naapureilleni”

Energia-asiantuntija Janne Käpylehto tuntee aurinkosähkön kuin omat taskunsa. Janne on laatinut kerrostalojen asukkaille, hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille suunnatun aurinkosähköoppaan.  Lisäksi hän on julkaissut aurinkosähköstä kaksi kirjaa: Mökille sähköt auringosta ja tuulesta sekä Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen

Puhtaan energiateknologian edelläkävijäkäyttäjänä ja keksijänä tunnettu Käpylehto asensi ensimmäisenä Suomessa aurinkosähköjärjestelmän omaan käyttöönsä kerrostalossa vuonna 2014. Oman aurinkovoimalan lisäksi Käpylehdolla on sähköauto, sähköskootteri ja energiapaja, jossa hän värkkää messuille, näyttelyihin, kouluille ja yleisötapahtumiin mitä erikoisempia itse kokeiltavia energiahärveleitä.

Herttoniemen kerrostalon voimalan koko on 3,5 kilowattia ja se on liitetty huoneiston sähkömittariin. Voimalan tuotto riittää laskennallisesti kattamaan kerrostaloasunnon sähkönkulutuksen vuositasolla, mutta tuotanto ja kulutus eivät kohtaa. Vuosinetotusta ei ole käytössä Suomessa, joten käytännössä suurin osa voimalan tuottamasta aurinkosähköstä menee myyntiin.

Janne Käpylehto toteaa: “Kerrostaloissa aurinkosähkön hyödyntäminen kiinteistösähköön onnistuu nykyisin helposti, mutta asukkaiden osalta aurinkosähkön kannattavuus edellyttäisi takamittarointia eli taloyhtiön sisäistä sähköverkkoa. Käytännössä sitä on haastavaa saada taloyhtiöiden päätöksenteosta läpi mm. kustannusten vuoksi, joten hyvityslaskenta olisi kätevämpi malli. Aurinkosähkö kiinnostaa ihmisiä valtavasti, joten poliitikkojen olisi hyvä ratkaista hyvityslaskentaan liittyvät lainsäädännölliset haasteet. Haluan edistää hyvityslaskentaa olemalla kokeiluhankkeessa mukana niin, että lahjoitan omasta aurinkovoimalasta myyntiin menevät sähköt naapureilleni!”

Helen Sähköverkko Oy kehittää parhaillaan hyvityslaskentapalvelua. Pikku Huopalahdessa Helsingissä As Oy Haapalahdenkatu 11 on päättänyt pilotoida hyvityslaskentamallia ja hankkia aurinkovoimalan taloyhtiön asukkaiden yhteiskäyttöön kesän 2017 aikana. Helen Sähköverkko Oy testaa palvelua Käpylehdon aurinkovoimalassa ennen kuin sitä pilotoidaan Haapalahdenkadun taloyhtiössä. Oulun Energia on pilotoinut vastaavaa hyvityslaskentamallia As Oy Kastellinhelmessä kesästä 2016 alkaen.

Aurinkopaneelien asentaminen kerrostaloon oli Janne Käpylehdolta uraa uurtava teko vuonna 2014, mikä herätti laajalti huomiota. Tässä juttuja, joista voit tutustua tarkemmin Käpylehdon aurinkovoimalahankintaan:

Kuva: Janne Käpylehto

Käpylehto on ollut toteuttamassa myöhemmin muita kerrostalojen aurinkosähköprojekteja esimerkiksi Helgingin Oulunkylässä ja Helsingin kantakaupungissa Fredirikinkadulla. Lue niistä lisää:

FinSolar-sivuilla julkaistaan kokeilun edetessä tietoa Helsingin, Oulun ja Lappeenrannan pilottitaloyhtiöiden investointien kannattavuudesta, hankintaprosessista, juridisista kysymyksistä ja asukkaiden kokemuksista. Hankkeen tavoitteena on edistää aurinkosähkön yleistymistä taloyhtiöissä Suomessa.

Lisätietoja:

FinSolar taloyhtiökokeilun vetäjä Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. 050 4624727

Janne Käpylehto, puh. 045 3596945

Taloyhtiön asukkaat Helsingin Pikku Huopalahdessa kokeilevat aurinkosähköä hyvityslaskentamallilla

As Oy Haapalahdenkatu 11 sijaitsee viihtyisän Pikku Huopalahden alueella Länsi-Helsingissä. Taloyhtiössä toteutetaan parhaillaan kattoremonttia Helsingin Seudun Suunnittelu- ja Rakennuttajapalvelu HSSR Oy:n johdolla. Jari Kauppinen HSSR Oy:stä taustoittaa:

“Meille annettiin hommaksi selvittää, kannattaisiko taloyhtiön katolle asennuttaa kattoremontin yhteydessä myös aurinkopaneelit. Yhteistyöneuvottelut alkoivat, kun sain selville että Aalto-yliopisto ja Helen Sähköverkko Oy etsivät aurinkosähkön hyvityslaskentamallin kokeiluun soveltuvaa pilottitaloyhtiötä.”

Päätös kokeiluun mukaan lähtemisestä ei ollut helppo

As Oy Haapalahdenkatu 11 on Hitas-taloyhtiö, jossa asuu yhteensä 56 asukasta. Taloyhtiöön kuuluu 17 asunnon kerrostalo ja seitsemän asunnon rivitalo. Kuva: Ulla Ala-Ketola

Lokakuussa 2016 taloyhtiön hallitus kutsui kokoon ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa asukkaat äänestivät aurinkosähkövoimalan hankinnasta ja pilottitaloyhtiöksi ryhtymisestä.

Kysymyksiä heräsi erityisesti aurinkosähkön kannattavuudesta, voimalan lumihuollosta ja teknisistä riskeistä.

Helsingin alueella sähkönjakelusta vastaavan Helen Sähköverkko Oy:n mittauspäällikkö Mika Nousiainen esitteli kehitysvaiheessa olevaa pientuotannon hyvityslaskentapalvelua:

“Haluamme tarjota uusia palveluja asiakkaidemme tarpeisiin. Suurin osa jakelualueemme asiakkaista asuu taloyhtiössä. Etäluettavien sähkömittareiden ja hyvityslaskentapalvelun avulla taloyhtiössä asuvat pientuottajat saavat saman hyödyn siirtomaksun ja sähköveron osalta kuin omakotitalossa asuvat pientuottajat.”

As Oy Haapalahdenkatu 11 päätti lähteä mukaan pilottiin, kun vilkkaan keskustelun jälkeen enemmistö äänesti myönteisesti. Taloyhtiö budjetoi aurinkovoimalan hankintaa varten 23 000 euroa.

Kaikki taloyhtiön asukkaat eivät olleet investoinnin ja kokeilun kannalla siihen sisältyvien kustannusten ja lainsäädännöllisten riskien vuoksi. Taloyhtiön isännöitsijänä toimiva Nina Maukkonen Talohallinta Management Oy:stä toteaa:

“Taloyhtiöiden asukkaille on tyypillisesti tärkeää, että toteutettavat investoinnit ovat teknisesti turvallisia, laadukkaita ja taloudellisesti riskittömiä. Isännöitsijän näkökulmasta olennaista on erityisesti taloyhtiön yhtiöjärjestykseen tehtävät muutokset ja niistä päättäminen. Yhtiöjärjestyskirjausten selvittäminen on tärkeä osa hanketta.”

Muuttuuko hyvityslaskenta taloyhtiössä lailliseksi? – se jää nähtäväksi

Taloyhtiön asukkaat osoittivat rohkeutta ja edelläkävijyyttä päättäessään lähteä mukaan kokeiluun, koska nykyisen lainsäädännön mukaan aurinkosähkön hyvityslaskenta ei ole sallittua. Hyvityslaskennan tuloksena aurinkosähköä siirretään taloyhtiön katolta asuntoihin jakeluverkkoyhtiön mittarien kautta ilman sähkövero- ja siirtomaksuja. Sähköverot kompensoidaan taloyhtiölle tutkimushankkeen budjetista, koska niitä ei voi kokeilussa välttää ilman EU:n lupaa.

”Aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö siirtyy suoraan taloyhtiön kiinteistöverkon kautta asukkaiden käyttöön, joten Helen Sähköverkko ei näe perusteltuna veloittaa asiakkailta siirtomaksuja sähköstä, joka ei ole meidän jakeluverkossa käynytkään,”

toteaa Helen Sähköverkon mittauspäällikkö Nousiainen.

Hyvityslaskentamallia kokeillaan myös As Oy Kastellinhelmen taloyhtiössä Oulussa ja Janne Käpylehdon aurinkovoimalassa Helsingin Herttoniemessä sijaitsevassa kerrostalossa.

Haapalahdenkatu 11:ssa suurin osa aurinkovoimalan tuotosta menee kiinteistösähköön eli taloyhtiön yleistilojen sähköön. Kiinteistösähkön tarpeen ylittävän ja asukkaiden käyttöön tarkoitetun aurinkosähkön osalta investoinnin takaisinmaksuaika pitenee, mikäli kahden vuoden kokeilun aikana ei Suomessa tapahdu hyvityslaskennan mahdollistavia lainsäädännöllisiä muutoksia.

Taloyhtiöstä avoimen datan pilottikohde

Kuva: Ulla Ala-Ketola

Helmikuussa 2017 taloyhtiö kilpailutti aurinkosähkövoimalan toimittajan HSSR Oy:n johdolla. Kattoremontti on alkanut ja aurinkovoimala on tarkoitus asentaa uudelle katolle kevään aikana. Ulla Ala-Ketola lupaa taloyhtiön hallituksen puolesta:

“Taloyhtiömme on pilottikohteena sitoutunut toimimaan avoimen tiedon periaatteen mukaisesti, jotta muut taloyhtiöt voivat ottaa meidän kokemuksista vinkkiä omiin samankaltaisiin projekteihin tulevaisuudessa. Asukkaana toivon, että hankeen avulla saataisiin purettua hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä, jotka ovat tähän saakka viivästyttäneet kerrostalojen aurinkovoimalainvestointeja.”

FinSolar-nettisivuilla sekä Facebookin Finsolar aurinkoenergiatietoa -ryhmässä julkaistaan kokeilun edetessä tietoa pilottitaloyhtiöiden investointien kannattavuudesta, hankintaprosessista, juridisista kysymyksistä ja asukkaiden kokemuksista.

Pysykää siis kuulolla!


Kirjoittaja:

Hankkeen vetäjä Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Yhteystiedot: karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. 050 4624727

Päivitetty 2.3.2017

Lisätietoja:

Taloyhtiön hallituksen edustaja:
Ulla Ala-Ketola
Yhteystiedot: ulla.alaketola@gmail.com, puh. 040 740 9459

HSSR Oy
Jari Kauppinen
Yhteystiedot: jari.kauppinen@hssr.fi, puh. 045 870 5460

Helen Sähköverkko Oy
Mika Nousiainen
Yhteystiedot: mika.nousiainen@helen.fi, puh. 09 617 2895

Miten aurinkosähköä saa hyödyntää taloyhtiöissä? – Vastauksia lakipykälistä

Näin laki ja asetukset vastaavat yleisesti esitettyihin kysymyksiin:

Voiko taloyhtiöön tai tontille perustaa oman mikroverkon?

  • Sähkömarkkinalaki 4 §, Sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuus: Sähköverkkotoimintaa saa harjoittaa Suomessa sijaitsevassa sähköverkossa vain Energiamarkkinaviraston myöntämällä luvalla (sähköverkkolupa). Sähköverkkolupaa ei voida siirtää toiselle. Luvanvaraista ei ole sähköverkkotoiminta, jossa sähköverkolla hoidetaan vain kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähköntoimitusta.

Johtopäätös: Kyllä

 

Voiko taloyhtiö siirtyä takamittarointiin ja hankkia asukkaille omat mittarit?

  • Sähkömarkkinalaki 71 §, Sähkön mittaus kiinteistön sisäisessä sähköverkossa: Kiinteistönhaltijan on järjestettävä toimitetun sähkön mittaus asianmukaisella tavalla, jos sähkö toimitetaan loppukäyttäjille kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta. Sähkön mittaus tulee tällöin järjestää siten, että jos loppukäyttäjä haluaa vaihtaa sähköntoimittajaa, huoneistokohtaisen mittauslaitteiston mittaama sähkönkulutus voidaan helposti ja teknisesti luotettavalla tavalla etäluentaominaisuutta tai mittauslaitteiston lähettämiä mittauspulsseja hyväksi käyttäen sekä yhdistää kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän mitattuun kokonaiskulutukseen että erottaa siitä. Mittaus tulee järjestää myös siten, että siitä aiheutuvat kustannukset ovat loppukäyttäjille ja sähköntoimittajille mahdollisimman pienet. Tarkempia säännöksiä sähköntoimitusten mittauksesta kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisessä sähköverkossa annetaan valtioneuvoston asetuksella. Säännökset voivat koskea: 1) huoneiston varustamista mittauslaitteistolla; 2) mittauslaitteistolle ja -järjestelmälle asetettavia vaatimuksia; 3) mittauslaitteiston lukemista; 4) mittaustiedon hyödyntämistä.
  • Sähkömarkkinalaki 72 §, Loppukäyttäjän mahdollisuus sähköntoimitukseen jakeluverkon kautta: Kiinteistönhaltijan on huolehdittava siitä, että loppukäyttäjällä on mahdollisuus tehdä sähköverkkosopimus ja sähkönmyyntisopimus, jossa sähköntoimitus tapahtuu jakeluverkonhaltijan jakeluverkon kautta. Kiinteistönhaltijan tulee luovuttaa loppukäyttäjälle tätä tarkoitusta varten käyttöoikeus kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäiseen sähköverkkoon. Jos sähkö toimitetaan kiinteistössä loppukäyttäjille kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta, on loppukäyttäjän korvattava kiinteistönhaltijalle sähkön mittaukseen liittyvistä muutostöistä aiheutuvat kustannukset siirtyessään ostamaan sähkönsä jakeluverkon kautta.

Johtopäätös: Kyllä, mutta asukas voi irtaantua taloyhtiön sisäisestä verkosta milloin haluaa omalla kustannuksellaan

 

Voiko taloyhtiön tontin sisäpuolella kytkeä aurinkovoimalan verkkoyhtiön sähköjohtoon niin, että siitä voidaan siirtää aurinkosähköä asukkaille?

  • Sähkömarkkinalaki 20 §, Liittämisvelvollisuus: Verkonhaltijan tulee pyynnöstä ja kohtuullista korvausta vastaan liittää sähköverkkoonsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttöpaikat ja voimalaitokset toiminta-alueellaan. Liittämistä koskevien ehtojen ja teknisten vaatimusten tulee olla tasapuolisia sekä syrjimättömiä, ja niissä on otettava huomioon sähköjärjestelmän toimintavarmuus ja tehokkuus. Verkonhaltijan tulee julkaista liittämistä koskevat tekniset vaatimukset sekä kohtuullinen aika, jonka kuluessa verkonhaltija käsittelee liittymistä koskevat tarjouspyynnöt. Verkonhaltijan tulee antaa liittyjälle tämän pyynnöstä kattava ja riittävän yksityiskohtainen arvio liittymiskustannuksista sekä arvio liittymän toimitusajasta.
  • Sähkömarkkinalaki 21 §, Siirtovelvollisuus: Verkonhaltijan on kohtuullista korvausta vastaan myytävä sähkön siirto- ja jakelupalveluja niitä tarvitseville sähköverkkonsa siirtokyvyn rajoissa.
  • Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, 6 luku Sähköntoimitusten mittaus sähköverkossa ja kiinteistön sisäisessä verkossa, 3 § Sähköntuotantolaitoksen varustaminen mittauslaitteistolla sähköverkossa: Sähköntuotantolaitos, joka syöttää sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi, tulee varustaa mittauslaitteistolla. Nimellisteholtaan enintään 100 kilovolttiampeerin sähköntuotantolaitteistoa ja usean sähköntuotantolaitteiston muodostamaa voimalaitosta, jonka nimellisteho on enintään 100 kilovolttivolttiampeeria, ei kuitenkaan tarvitse varustaa erillisellä mittauslaitteistolla, jos sähkönkäyttöpaikka, jossa sähköntuotantolaitteisto tai voimalaitos sijaitsee, on varustettu tuntimittauslaitteistolla, joka kykenee mittaamaan sekä sähköverkosta otetun että sähköverkkoon syötetyn sähkön määrän.
  • Sähkömarkkina-asetus 5 §, Sähköntuotannon siirtomaksu jakeluverkossa: Sähköntuotannon siirtomaksu jakeluverkossa perustuu energiamäärään. Jakeluverkonhaltijan yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta veloittama siirtomaksu ei saa ylittää keskimäärin 0,07 senttiä kilowattitunnilta vuodessa. Tässä tarkoitettu siirtomaksu määritetään jakamalla yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta verkkoon syötöstä vuodessa veloitettujen siirtomaksujen summa ilman arvonlisäveroa saman ajan kuluessa verkkoon syötetyn energian määrällä. Siirtomaksuksi ei katsota liittymismaksua eikä lisäpalveluista veloitettuja maksuja. Tässä pykälässä tarkoitetaan: 1) liittymismaksulla maksua, jonka suorittamalla sähköntuottaja saa liittymissopimukseen perustuvat oikeudet; 2) lisäpalvelulla siirtopalvelua täydentäviä erillisiä suoritteita sekä palvelua, joka ylittää tasoltaan Suomessa jakeluverkoissa yleisesti noudatettavan palvelutason.

Johtopäätös: Kyllä, mutta korvausta ja siirtomaksua vastaan

 

Voiko taloyhtiön mittarin taakse kytkeä aurinkosähkövoimalan ja kierrättää siitä aurinkosähköä asukkaille verkon ja asuntojen mittareiden kautta ilman siirto- ja veromaksuja (ks. virtuaalimittarointi)?

  • Sähkömarkkinalaki 1 §, Tavoitteet: Tämän lain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti, varmasti ja ympäristön kannalta kestävästi toimiville kansallisille ja alueellisille sähkömarkkinoille sekä Euroopan unionin sähkön sisämarkkinoille siten, että hyvä sähkön toimitusvarmuus, kilpailukykyinen sähkön hinta ja kohtuulliset palveluperiaatteet voidaan turvata loppukäyttäjille. Sen saavuttamisen ensisijaisina keinoina ovat terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sähkön tuotannossa ja toimituksessa sekä kohtuullisten ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpitäminen sähköverkkojen toiminnassa. Sähköalan yritysten tehtäviin kuuluu huolehtia asiakkaittensa ja verkkonsa käyttäjien sähkönhankintaan liittyvistä palveluista sekä edistää omassa ja näiden toiminnassa sähkön tehokasta ja säästäväistä käyttöä.
  • Sähkömarkkinalaki 24 §, Verkkopalvelujen myyntiehtoja ja hinnoittelua koskevat yleiset säännökset: Verkkopalvelujen myyntihintojen ja -ehtojen sekä niiden määräytymisperusteiden on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille. Niistä saa poiketa vain erityisistä syistä. Kuluttajille suunnatut myyntiehdot on lisäksi esitettävä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, eikä niihin saa sisältyä sopimusten ulkopuolisia esteitä kuluttajien oikeuksien toteutumiselle. Verkkopalvelujen hinnoittelun on oltava kokonaisuutena arvioiden kohtuullista. Verkkopalvelujen hinnoittelussa ei saa olla perusteettomia tai sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajoittavia ehtoja. Siinä on kuitenkin otettava huomioon sähköjärjestelmän toimintavarmuus ja tehokkuus sekä kustannukset ja hyödyt, jotka aiheutuvat voimalaitoksen liittämisestä verkkoon.
  • Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, Luku 4 Taseselvitys 2§, Mittausalue: Taseselvityksen selvitysalueena on mittausalue. Sähköverkon kohdassa, jossa sähkö siirtyy mittausalueelta toiselle, tulee olla rajapistemittaus. Verkonhaltijan sähköverkko muodostaa mittausalueen. Verkonhaltija voi muodostaa sähköverkostansa myös useita mittausalueita. Tasevastaava voi sopia taseselvitysyksikön ja sen verkonhaltijan kanssa, jonka sähköverkkoon tasevastaavan hallinnassa oleva kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäinen sähköverkko on liitetty, että hänen sähköverkkonsa tai sen osa nimetään mittausalueeksi. Tasevastaavaan sovelletaan tällöin, mitä 2 luvun 1 §:ssä ja tämän luvun 3 §:ssä säädetään verkonhaltijasta. Kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon haltija, joka ei toimi tasevastaavana, voi sopia taseselvitysyksikön ja sen verkonhaltijan kanssa, jonka sähköverkkoon kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäinen sähköverkko on liitetty, että hänen sähköverkkonsa nimetään mittausalueeksi. Tällaisen mittausalueen ylläpitäjän tehtävistä ja vastuista taseselvityksessä sovitaan tasesähköyksikön ja mittausalueen ylläpitäjän välisessä sopimuksessa. Mittausalue tulee rekisteröidä tasesähköyksikössä.
  • Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta, Sähkön verottomuus 7 § (24.4.2015/501):  Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksutonta on sähkö: 1) joka siirretään sähköverkkojen välillä; 2) jonka sähköntuottaja, pientuottaja tai 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu verovelvollinen luovuttaa sähköverkkoon; 3) joka luovutetaan unionin ulkopuolelle tai toimitetaan muualle unionin alueelle kuin Suomessa kulutettavaksi; 4) joka toimitetaan sähköisen raideliikenteen välittömään käyttöön; 5) joka kulutetaan voimalaitoksen sähkön tai yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon omakäyttölaitteissa; 6) jonka verkonhaltija tai sähköntuottaja luovuttaa toiselle sähköntuottajalle; 7) jonka pientuottaja on tuottanut ja jota ei luovuteta sähköverkkoon.

Johtopäätös: Ei oikein, ehkä erillisellä sopimuksella, riippuu miten pykäliä tulkitaan(?)

 

Voiko taloyhtiö myydä suoraan verkkoyhtiölle aurinkosähkön ylijäämän häviösähkönä?

  • Sähkömarkkinalaki 23§,  Sähköverkon häviöenergian hankinta: Verkonhaltijan on hankittava sähköverkkonsa häviöenergia sekä sähköverkkonsa käyttöä palveleva varavoima avointen, syrjimättömien ja markkinapohjaisten menettelyjen mukaisesti.

Johtopäätös: Ei

 

Kali(cropped)

 

DI Karoliina Auvinen

Aalto-yliopisto

20.4.2015
 

Lähteet: