image_pdfimage_print

Taloyhtiöissä aurinkosähkön tuottaminen asukkaille on järkevää, mutta nykyisin hankalaa

Taloyhtiön sähkönkulutus käsittää asuntojen ja kiinteistön sähkönkulutuksen. Kiinteistösähkön osuus taloyhtiön kokonaiskulutuksesta on energiatehokkaasti rakennetuissa uudisrakennuksissa pieni, mistä johtuen olisi ekologisesti järkevää ja kustannustehokasta tuottaa sähköä myös asuntojen käyttöön.

Aurinkosähköjärjestelmän kannattavuutta voidaan parantaa, kun koko kerrostalo, kaikki asunnot ja yhtiön kiinteistösähkö voivat hyödyntää paikallisesti aurinkosähköä. Tällä tavoin verkkoon syötetyn sähkön määrä voidaan minimoida. Suuren joukon vaihteleva kulutus tasaa paikallista kysyntää sekä minimoi verkkoon syötön ja ostosähkön määrän.

Aurinkosähkön hyödyntäminen taloyhtiöiden asunnoissa ei ole tällä hetkellä kannattavaa ilman mittarointimuutoksia. Yhteisöllinen tuotanto on tällä hetkellä teknisesti mahdollista sisäisen sähköverkon tai hyvityslaskentapalvelun (eli virtuaalimittaroinnin) avulla. Sisäisessä sähköverkossa on lähtökohtana, että aurinkosähkön tuotannosta ei tarvitse maksaa veroja ja siirtomaksuja samaan tapaan kuin nykyisin on omakotitalo-, yritys- ja kuntakiinteistöjen asennuksissa. Useamman käyttöpaikan yhdistävä tuotanto ja kulutus taloyhtiössä parantaa aurinkosähkön kannattavuutta, koska pohjakuorman kasvu mahdollistaa isomman ja yksikkökustannuksiltaan edullisemman järjestelmän hankinnan. Sisäisellä sähköverkolla tai hyvityslaskentapalvelun avulla taloyhtiön peruskuormaa voidaan kasvattaa yhdistämällä asuntojen ja kiinteistön sähkönkulutus. Hyvityslaskentapalvelussa sisäistä sähköverkkoa ja asukkaiden omia sähkömittareita ei tarvita, vaan aurinkosähkön tuotanto jaetaan osakkaille laskennallisesti nykyisen siirtoverkon ja älymittareiden datan pohjalta.

Ratkaisuksi hyvityslaskentamalli, joka hyödyntää nykyisiä älymittareita

Hyvityslaskenta perustuu olemassa olevien älymittareiden tuottamaan tietoon. Hyvityslaskenta olisi joustava ja nykyaikainen palvelumalli, joka hyödyntäisi älymittareiden mahdollisuudet. Suomi on edelläkävijä älykkäiden energiamittareiden käyttöönotossa Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.

Dia10
Taloyhtiön hyvityslaskentamalli (virtuaalimittarointi)

Hyvityslaskennassa mittarien vaihto ei olisi tarpeellista, jos taloyhtiöissä sallittaisiin nykyisten asuntokohtaisten sähkömittareiden ja aurinkosähkömittarin mittausdatan laskennallinen yhdistäminen.[1] Kulutus- ja tuotantodatan laskennallinen yhdistäminen digitaalisessa pilvipalvelussa mahdollistaisi aurinkoenergian hyödyntämisen taloyhtiöissä niin, ettei kalliita mittarimuutoksia tarvitsisi tehdä. Näin ollen hyvityslaskenta olisi sisäisen sähköverkon perustamiseen verrattuna joustavampi ja mahdollisesti kustannustehokkaampi toteutusmalli. Hyvityslaskennassa voitaisiin hyödyntää jo tehtyä investointia älymittareihin. Tämän takia järkevintä olisi, että yhteisölliselle paikalliselle tuotannolle löytyisi palvelupohjainen digitaalinen ratkaisu, joka toimisi ilman kytkentämuutoksia. Aurinkosähkön tuotanto ja taloyhtiön omistajaosakkaiden kulutus tasattaisiin pienimmän sähkömarkkinoilla käytetyn mittayksikön mukaan. Sähkömarkkinan lyhin laskutuksen yksikkö on tällä hetkellä yksi tunti.

Hyvityslaskentamallissa jokainen osakas voisi edelleen jopa kilpailuttaa oman sähkösopimuksensa. Tällöin taloyhtiön hyvityslaskentapalvelun tarjoaja toimittaa mittarointitiedot osakkaiden omille sähkönmyyntiyhtiölle laskutusta varten nykyisen mallin mukaan. Tätä mallia varten tarvitaan kansallisesti linjattu aurinkosähkön hyvityslaskentamalli taloyhtiöiden palveluntarjoajia varten.

Hyvityslaskenta edellyttää lakimuutosta

Hyvityslaskennan eli virtuaalimittaroinnin haasteena on, ettei nykyinen lainsäädäntö mahdollista sitä. Hyvityslaskennassa aurinkosähkövoimala kytketään taloyhtiön sähkömittariin siten, että siitä syntyvä ylijäämäsähkö “kiertää” asuntojen mittareihin verkkoyhtiön ja yleisen jakeluverkon kautta. Hyvityslaskennassa aurinkovoimalalla on oma alamittaus, jonka perusteella taloyhtiön ja aurinkovoimalassa mukana olevien asukasomistajien kulutuslukemista vähennetään aurinkopaneelin tuotanto. Hyvityslaskennassa aurinkovoimala ei ole asuntojen käyttöpaikkojen mittarien takana, kuten omakotitaloasennuksissa tai taloyhtiön sisäisessä sähköverkossa (takamittarointimallissa).

Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta[2] rajaa sähköverotuksen ja huoltovarmuusmaksun ulkopuolelle pientuotannon, jota ei luovuteta sähköverkkoon. Näin ollen aurinkosähköjärjestelmän tulee olla kytketty suoraan kulutuspisteeseen verkkoyhtiön mittarin taakse. Aurinkosähkövoimalan kytkentä taloyhtiön johtoon ja mittariin tontin sisällä johtaa siihen, että siirtomaksut ja siihen kuuluvat sähköverot sekä arvonlisävero tulevat maksettaviksi, kun sähkö kiertää asuntoihin verkon kautta. Nykyisin sähköverkon käyttö käsitellään ja hinnoitellaan yksinkertaisesti määrittelemällä siirretäänkö tuotettua sähköä sähköverkkoon vai ei. Siirtomaksu perustuu siirrettyyn sähkön määrään (kWh) ja kiinteään perusmaksuun.

Säännökset pitäisi päivittää niin, ettei siirtomaksun taseraja kulje verkkoyhtiön mittarissa vaan tontin tai fyysisen rakennuksen rajalla. Vaikka hyvityslaskentamallissa aurinkosähköä kulkee mittarien läpi, sähkö kuitenkin kulkeutuu fyysisesti sinne missä sille on lähimpänä tarvetta. Hyvityslaskenta todentaa, kuinka paljon aurinkosähkön tuotannosta täsmää taloyhtiön hyvityslaskentapalvelussa mukana olevien asukkaiden kulutukseen. Käyttöpaikassa sijaitsevissa voimaloissa sähkön fyysinen kulkusuunta ei eroa käytännössä sisäisen sähköverkon omaavista kohteista.

Hyvityslaskennan mahdollistaminen Suomessa avaisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia smart grid -palveluiden ja digisovellusten kehittäjille. Alueellisten energiaosuuskuntien ja paikallisten energiantuottajayhteisöjen määrä kasvaa maailmalla alati. Niissä on kysyntää digitaalisille hyödynjako-, tasehallinta-, etävalvonta- ja mobiililaskutuspalveluille.

Tutkijatohtori Juntunen Jouni ja projektipäällikkö Karoliina Auvinen. 1/2017. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.

Katso myös:

Lähteet:

[1] Juntunen Jouni. 2015. Taloyhtiöihin ja lähialueille aurinkosähkön virtuaalimittarointi. Aalto-yliopisto.

[2] Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 1260/1996. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961260