image_pdfimage_print

Politiikkasuositus: Taloyhtiön asukkaiden aurinkosähkön tuotantoa tulisi edistää lainsäädäntömuutoksella

Taloyhtiön asukkaat ovat aurinkosähkön tuotannossa väliinputoajia. He eivät voi nykyisin tuottaa aurinkosähköä omaan käyttöönsä samaan tapaan kuin omakotitalojen asukkaat. Lainsäädäntö edellyttää nykyisin taloyhtiöissä laajaa sähkömittariremonttia, jotta aurinkosähköä voisi hyödyntää taloudellisesti järkevällä tavalla. Lakimuutoksella voitaisiin mahdollistaa taloyhtiön asukkaiden pientuotanto jo käytössä olevilla  älykkäillä sähkömittareilla. Näin voidaan luoda yhdenvertaiset edellytykset taloyhtiöiden ja omakotitalojen asukkaille. Aurinkosähkön jakelu voidaan toteuttaa tasejaksoittain taloyhtiön kiinteistöverkossa palveluna tietokoneohjelmistolla. Tätä toimintamallia parhaillaan kokeillaan taloyhtiöissä Helsingissä ja Oulussa.

Taloyhtiöissä on merkittävä aurinkosähköpotentiaali

Asunto-osakeyhtiöitä on Suomessa lähes 90 000 (1). Asuinkerros- ja rivitaloissa asuu yli 2,6 miljoonaa suomalaista ja rakennuksia on Suomessa lähes 142 000 (2). Jos näistä rakennuksista kolmasosassa olisi keskimäärin 10 kW:n aurinkovoimala, tämän aurinkosähkökapasiteetin määrä olisi yhteensä 473 MW. Aurinkosähköllä voidaan kattaa noin 10% rakennusten kuluttamasta sähköstä vuositasolla. Suomessa aurinkosähkökapasiteetin määrä oli noin 70 MW vuonna 2017 (3). Vertailun vuoksi Ruotsissa aurinkosähköä on yli 230 MW (4) ja Tanskassa yli 900 MW (5).

Aalto-yliopiston kuluttajakyselyn mukaan aurinkosähkön hankinta kiinnostaa asunto-osakeyhtiöiden osakkeenomistajia. Kyselyn 459 vastaajasta yli neljännes vastasi hankkivansa aurinkosähköä erittäin todennäköisesti, jos voimalaosuus maksaa 900 euroa ja sen avulla saa vuosittain 40 euroa säästöä. Aurinkosähkön hankinnan yleisimmiksi hyödyiksi koettiin uusiutuvan energian hyödyntäminen, päästöttömyys ja omavaraisuus. Kyselyn tulokset osoittavat, että taloyhtiön asukkaat ovat hyvin kiinnostuneita aurinkosähköstä, mutta sen hankinnan pitäisi olla vaivatonta ja taloudellista, jotta taloyhtiön päätöksenteossa enemmistön voi saada investoinnin kannalle (6).

Kaavio 1. Aurinkosähkökyselyyn vastanneista lähes puolet oli erittäin kiinnostunut hankkimaan aurinkosähköä.

Taloyhtiöiden osakkaat ovat nyt aurinkosähkön hyödyntämisessä väliinputoajia Suomessa

Taloyhtiön osakkaat eivät voi nykyisin hyödyntää aurinkosähköä teknisesti järkevällä, vaivattomalla ja taloudellisesti kannattavalla tavalla muutoin kuin kiinteistösähkön osalta. Aurinkosähkö on kannattavaa yrityksille, kunnille, maatiloille ja omakotitaloille sillä ehdolla, että ne voivat säästää omaan käyttöön tuotetulla aurinkosähköllä ostosähkön hankintakuluja energian, sähköverojen ja energiaperusteisten (snt/kWh) siirtomaksujen osalta. Tämä toteutuu, kun aurinkosähkövoimala kytketään fyysisesti sähkömittariin kuluttajan puolelle, eikä sähkömittarin “sähkökaupan” puolelle. Näin kytkettynä aurinkosähkö vähentää rakennukseen jakeluverkosta virtaavaa, sähkömittarin läpi kulkevaa ostosähköä. Aurinkosähkö kulkee sähkömittarin läpi jakeluverkkoon ja sähkömarkkinoille vain, jos rakennuksessa ei pystytä sitä itse käyttämään.

Taloyhtiöissä sähkön mittausjärjestelyt estävät nyt vastaavan oman käytön mallin, mikäli taloyhtiö ei toimi sähkömarkkinalain (7) mukaisena kiinteistön sisäisenä sähköverkkona. Taloyhtiöillä on oma kiinteistöverkko, mutta tämän oman verkon sisällä jokaisella asunnolla on jakeluverkkoyhtiön sähkömittarit. Taloyhtiön kiinteistöverkko liittyy tontin rajalla jakeluverkkoyhtiön sähköverkkoon.

Kuva 1. Taloyhtiön kiinteistöverkko ja sähkömittarit.

Ongelmana on, että jos aurinkosähkövoimala kytketään taloyhtiön kiinteistösähkömittariin, niin kiinteistöverkossa asukkaille kulkevaa aurinkosähköä kohdellaan nykyisen lainsäädännön mukaisesti sähköverojen ja siirtomaksujen osalta samoin kuin aurinkosähkö kulkisi jakeluverkkoyhtiön sähköverkon kautta sähkömarkkinoille myytäväksi (8). Menettely on tämä, vaikka fysiikan lakien mukaan aurinkosähkö kulkeutuu aina ensimmäisenä asukkaiden kulutukseen taloyhtiön kiinteistöverkon sisällä käymättä jakeluverkkoyhtiön sähköverkossa. Tämä menettely heikentää nykyisellä siirtohinnoittelurakenteella ja verotusmallilla aurinkosähkön kannattavuutta asunto-osakeyhtiöiden osakkaille verrattuna muihin aurinkosähkön tuottajiin: omakotiasujiin, maatiloihin, yrityksiin ja julkisiin toimijoihin.

Lisäksi taloyhtiöiden asukkaat eivät saa muitakaan etuuksia, kun esimerkiksi omakotitalojen asukkaat voivat saada aurinkoenergiainvestointiin kotitalousvähennystä sekä yritykset, kunnat ja maatilat investointitukea.

Taloyhtiön osakkaiden virtuaalimittarointi- eli hyvityslaskentamalli mahdollistaa aurinkosähkön hyödyntämisen

FinSolar -hankkeessa on tutkittu erilaisia aurinkosähkön hyödyntämismalleja (9) taloyhtiöissä vuodesta 2014 alkaen. Selvitysten pohjalta on todettu, että järkevin tapa mahdollistaa pientuotanto asunto-osakeyhtiön asukkaille on aurinkosähkön virtuaalimittarointi- eli hyvityslaskentamalli, koska se on osakkaille vaivattomin ja joustavin ratkaisu.

Hyvityslaskentamallin etuja ovat:

  1. Voidaan hankkia isompi yhteinen aurinkosähkövoimala, joka on suhteessa huomattavasti edullisempi kuin pienempi, pelkän taloyhtiön kiinteistösähköön hankittava voimala (10).
  2. Aurinkosähköinvestoinnin kustannukset ja tuotot jaetaan osakkaille samassa suhteessa kuin taloyhtiön kaikki muut kulut ja tuotot, osakkeiden lukumäärän ja vastikkeen jaon perusteella. Tämä on taloyhtiön osakkaille tärkeä oikeudenmukaisuusperiaate. Näin hyvityslaskentamall ei edellytä muutoksia asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen.
  3. Taloyhtiön omaan kiinteistöverkkoon ei tarvitse tehdä mittari- ja johtoremonttia, koska hyvityslaskentaohjelmisto toimii jo käytössä olevien mittarien mittausdatalla.
  4. Asukkaat voivat edelleen kilpailuttaa omat sähkösopimuksensa.
  5. Hyvityslaskentamallilla muodostuvaan taloyhtiön sisäiseen energiayhteisöön liittyminen ja siitä poistuminen on helppoa, koska se edellyttää muutoksia vain hyvityslaskentasopimukseen ja -ohjelmiston asetuksiin.

Kuva 2. Hyvityslaskentamallin kuvaus.

FinSolar-taloyhtiöpiloteissa aurinkosähköä hyödynnetään ensisijaisesti kiinteistön kulutukseen ja ylijäämä jaetaan asukkaille nykyisen tasejakson mukaan tunneittain IT-ohjelmistolla älykkäiden mittareiden mittausdatan perusteella. Hyvityslaskenta osoittaa, kulutetaanko tuotettu energia kiinteistöverkon sisällä vai siirtyykö energiaa myös jakeluverkkoon.

Kuva 3. Hyvityslaskentamallia pilotoidaan Helsingissä ja Oulussa kolmessa taloyhtiössä. Pilottien kokemusten perusteella malli toimii teknisesti ja sopii asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoon.

Vaihtoehtoinen, nykyisen sähkömarkkinalain hyväksymänä kiinteistön sisäisenä sähköverkkona toimiminen edellyttää taloyhtiössä jakeluverkkoyhtiön mittareiden vaihtamista taloyhtiön omiin sähkömittareihin. Niistä käsin asukkaat eivät voi enää kilpailuttaa omia sähkösopimuksiaan.  Tämän johdosta takamittarointi (11) edellyttää yhtiökokoukselta harvoin saavutettavissa olevaa yksimielistä päätöstä. Vaikka takamittarointi olisi määritelty yhtiöjärjestykseen, siitä huolimatta taloyhtiön mittari pitää vaihtaa jakeluverkkoyhtiön mittariin mikäli osakas haluaa myöhemmin kilpailuttaa oman sähkösopimuksensa. Näin ollen FinSolar-hankkeen johtopäätös on, ettei takamittarointimalli ole yleisesti taloyhtiöille toimiva aurinkosähkön tuotantomalli.

Taloyhtiön asukkaiden muodostamien energiayhteisöjen esteenä  on lainsäädäntö

Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista pientuotannon jakamista taloyhtiön osakkaiden kesken oman kiinteistöverkon sisällä jakeluverkkoyhtiön omistamilla sähkömittareilla. (12) FinSolar-hankkeessa toteutettujen haastattelujen mukaan mikään lakipykälä sähkömarkkinalaissa tai asetuksissa ei suoranaisesti estä virtuaalimittarointi- eli hyvityslakentamallia, vaan este on kiinteistöverkoissa pientuotannon jakamisen sallivan lakipykälän puute.

Ratkaisu: mahdollistetaan pientuotannon laskennallinen jakaminen kiinteistöverkkojen sisällä lakimuutoksella

Tulevaisuuden sähkömarkkinat perustuvat puhtaisiin ja älykkäisiin teknologioihin, kuluttaja- ja käyttäjälähtöisyyteen sekä digitalisaatioon ja energian internet-ratkaisuihin. Sääntelyn ja hinnoittelun tulisi kannustaa kuluttajia kysyntäjoustoon, uusiutuvan energian tuotantoon sekä energian varastointiin. (13)

EU:n sähkömarkkinadirektiivin uudistusehdotuksessa todetaan, että paikalliset energiayhteisöt voivat olla tehokas tapa hallinnoida energiaa yhteisötasolla niin, että sähköä tuotetaan omaan kulutukseen sähkönä, lämpönä tai jäähdytyksenä verkkoon liitynnällä tai ilman. Jäsenmailta edellytetään energiayhteisöjen mahdollistavan lainsäädäntökehikon asettamista. (14)

EU:n lainsäädännön myötä energiayhteisöjä koskevaa kansallista lainsäädäntöä on kehitettävä. Siinä yhteydessä tulisi varmistaa, että suomalaiset taloyhtiöiden asukkaat voivat toimia pientuottajina yhteisvoimalasta omistamiensa osuuksien kautta. Lainsäädännön tulisi sallia aurinkosähkön ja muun pientuotannon laskennallinen jakaminen kiinteistöverkon sisällä osakkaiden omaan käyttöön sähkökaupan tasejaksoittain. Tasejakson pituus on nykyisin tunti ja jatkossa vartti. Mittausasetuksen muutoksella voidaan sallia, että pientuottajien laskutus ja taseselvitys voi perustua myös laskennalliseen tietoon. Tämä mahdollistaisi kiinteistöverkkojen sisäisten energiayhteisöjen muodostamisen nykyaikaisesti älykkäiden sähkömittareiden mittaustiedon ja tietokoneohjelmiston avulla.

Yksinkertaisin tapa toteuttaa kiinteistöverkon sisäisten energiayhteisöjen hyvityslaskenta, sekä yksittäisten pientuottajien tuntinetotus, olisi toteuttaa laskennat keskitetysti Fingridin datahubissa. (Vaihtoehtoisesti laskenta voidaan tehdä jakeluverkkoyhtiöiden tietojärjestelmissä.) Netotuksen ja hyvityslaskennan jälkeen datahub toimittaa laskennalliset mittaustiedot asiakkaalle, taseselvitykseen sekä markkinatoimijoille. Oleellista on, että tasehallinnassa ja laskutuksessa on vain yksi mittaustieto asiakkaalta.

Lisäksi tulee varmistaa, laskennallisen tiedon käyttö on sallittua mittauslaitedirektiivin näyttövaatimusten näkökulmasta. Vaatimus kiinteästä mittarin näytöstä tulisi poistaa, tai tulkintaa muuttaa, koska mittaustietojen luotettavuudesta ja kuluttajasuojasta voidaan varmistua muilla keinoin. (15)

Tekijät

FinSolar-projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. +358 50 462 4727

Professori Samuli Honkapuro, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, samuli.honkapuro@lut.fi, puh. +358 400 307 728

Politiikkasuositus on toteutettu osana STEK:n päärahoittamaa FinSolar -hanketta www.finsolar.net, Strategisen tutkimuksen neuvoston Smart Energy Transition -hanketta www.smartenergytransition.fi sekä CO2mmunity http://co2mmunity.eu/  ja DOMINOES dominoesproject.eu EU-hankkeita.

Politiikkasuositus ladattavana PDF-muodossa

Lähteet

1. PRH. 2018. Yritysten lukumäärä Suomessa. [Viitattu 31.5.2018]. Saatavissa: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystenlkm/lkm.html

2. Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-677X. 2017, Liitetaulukko 1. Rakennukset, asunnot ja henkilöt talotyypin ja kerrosluvun mukaan 31.12.2017. Tilastokeskus [viitattu: 31.5.2018]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/rakke/2017/rakke_2017_2018-05-25_tau_001_fi.html

3. Energiavirasto. 2018. Saatavissa: https://www.energiavirasto.fi/media/-/asset_publisher/ooKNxg1qkv7p/content/sahkonpientuotanto-kovassa-kasvussa-aurinkosahkon-tuotantokapasiteetti-2-5-kertaistui-vuodessa

4. https://www.pv-magazine.com/2018/03/28/swedens-operational-pv-capacity-tops-231-mw/

5. https://cleantechnica.com/2018/02/05/solar-may-storm-past-wind-sooner-expected-even-denmark/

6. Aalto-yliopisto. 2018. Aurinkosähkökysely asunto-osakeyhtiöiden osakkaille 2018: Tulokset & yhteenveto. Saatavissa: https://docs.google.com/presentation/d/14B9wnc5IAfWA45V1SJdWvTo8v6WyYUqCOcurIWQC6XU/edit?usp=sharing

7. Sähkömarkkinalaki 588/2013, 10.luku, Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130588

8. Atula, R. & Hildén, M. 2017. Pienimuotoisen aurinkosähkön tuotannon ja myynnin sääntely sekä sähkömarkkinat. Ympäristöjuridiikka 4/2017 s. 54–69

9. Asukkaiden aurinkosähkön ja sähköautojen latauksen toteutusmallit taloyhtiöissä (kalvoesitys). Saatavissa: https://docs.google.com/presentation/d/1_c2Td0WeSBNAY-oq9xmwI2Br-uLtrLBQSFuxADH-8XE/edit?usp=sharing

10. FinSolar. 2017. Aurinkosähkön hinnat ja kannattavuus. Saatavissa: http://www.finsolar.net/aurinkoenergian-hankintaohjeita/aurinkosahkon-hinnat-ja-kannattavuus/

11. Lisätietoja aurinkosähkön takamittarointimallista: http://www.finsolar.net/taloyhtiot/aurinkosahkon-takamittarointimalli/

12. Auvinen et. al. 2018. Keskustelupaperi: Ratkaisuehdotuksia sähkön mittauksen haasteisiin kuluttajien ja energiayhteisöjen puhtaan pientuotannon edistämiseksi. Saatavissa: http://smartenergytransition.fi/fi/keskustelupaperi-sahkoenergian-mittaus-kuluttajien-energiapalvelujen-ja-puhtaan-energian-mahdollistajana/

13. Ahola et. al. 2017. Kohti sähkömarkkinamallia 2.0. Saatavissa: http://smartenergytransition.fi/fi/keskustelupaperi-kohti-sahkomarkkinamallia-2-0/

14. EUROPEAN COMMISSION Brussels, 23.2.2017 COM(2016) 864 final/2 2016/0380 (COD) CORRIGENDUM. This document corrects document COM (2016) 864 final of 30.11.2016. Proposal for a DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on common rules for the internal market in electricity (recast). Pages 4-6. Available: https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/1_en_act_part1_v7_864.pdf.

15. Auvinen et. al. 2018. Keskustelupaperi: Ratkaisuehdotuksia sähkön mittauksen haasteisiin kuluttajien ja energiayhteisöjen puhtaan pientuotannon edistämiseksi. Saatavissa: http://smartenergytransition.fi/fi/keskustelupaperi-sahkoenergian-mittaus-kuluttajien-energiapalvelujen-ja-puhtaan-energian-mahdollistajana/

Aurinkosähkö kiinnostaa taloyhtiöissä – miten esteet ylitetään? -keskustelutilaisuus 31.10.2018

Yleisölle avoin luento- ja keskustelutilaisuus Smart Energy Talks

Paikka: Aalto-yliopisto, Töölön kampus, Arkadia-rakennus, Lapuankatu 2, 00100 Helsinki, luentosali Valio
Aika: keskiviikkona 31.10.2018 klo 16:30-19:00

Ohjelma

16:30 Puheenjohtajan alkusanat: Miksi kuluttajien rooli on tärkeä energiamurroksessa?
Smart Energy Transition -hankkeen johtaja, professori Armi Temmes, Aalto-yliopisto
16:35 Taloyhtiöiden osakkaille suunnatun aurinkosähkökyselyn tulokset: aurinkoenergia kiinnostaa paljon, mutta sen pitäisi olla myös helppoa
FinSolar taloyhtiökokeilun projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto
16:50 Aurinkosähkön asennustavat taloyhtiöön: takamittarointi, hyvityslaskenta, mikroinvertterit vai pelkkä kiinteistösähkö?
Järjestelmäarkkitehti Kimmo Huoman, GreenEnergy Finland Oy
17:15 Esimerkki: AsOy Haapalahdenkatu 11:n asukkaat Helsingissä kokeilevat hyvityslaskentamallia – kokemuksia aurinkosähköprojektista
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sinikka Herajärvi
17:30 Aurinkosähkön hyvityslaskentamallin lainsäädännölliset haasteet
Energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
17:55 Ratkaiseeko älyverkkotyöryhmä taloyhtiöiden pientuotannon haasteet?
Ylitarkastaja Tatu Pahkala, Työ- ja elinkeinoministeriö
18:20 Kommenttipuheenvuoro: Eduskunnan parlamentaarisen Energiaremontti-ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Harri Jaskari
18:30 Kysymyksiä ja vastauksia, yleiskeskustelu
19:00 Tilaisuus päättyy

Jokaisen esityksen jälkeen on vähintään viisi miinuttia aikaa kysymyksille.

Smart Energy Talks -tilaisuudet ovat kaikille avoimia luento- ja keskustelutilaisuuksia. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua, vaan paikalle voi tulla vapaasti kuuntelemaan, oppimaan ja keskustelemaan. Tilaisuudessa ei ole tarjoilua, mutta luontosaliin voi ottaa mukaan omat eväät. Tilaisuuden jälkeen esitysmateriaalit löytyvät tältä samalta sivulta.

Smart Energy Talks -keskustelutilaisuus järjestetään Smart Energy TransitionFinSolar taloyhtiökokeilu ja Co2mmunity -hankkeiden puitteissa.

Tervetuloa!

Co2mmunity promotes solar community energy projects

Co-producing and co-financing renewable community energy projects

Co2mmunity in a nutshell

Aim: Support citizens to co-finance, co-develop, and co-operate sustainable energy projects.
Budget€ 3.15 million, thereof € 2.45 million from the European Union (European Regional Development Fund)
Project period: October 2017 to September 2020
Lead PartnerKiel University, Working Group Economic Geography

Aalto University School of Business is part of the Co2mmunity consortium, that has in total 14 partners from 8 different countries in the Baltic Sea Region. In each partner region, Co2mmunity project will promote community energy initiatives and manage renewable energy cooperative partnership RENCOPs. 

Aalto team’s role is to coordinate the collection of community energy case studies across the partner countries and develop a synthesis report on the current community energy situation in the region. It will showcase success factors of community energy projects that are transferable across contexts. Aalto University will also participate in writing white papers for public stakeholders.

More information: 
Project Manager, researcher, M.Sc. (Eng.) Karoliina Auvinen, karoliina.auvinen@aalto.fi, +358 50 462 4727
Postdoctoral Researcher, PhD Salvatore Ruggiero, salvatore.ruggiero@aalto.fi, +358 50 435 9025

Overview

 

Taloyhtiön osakas: kiinnostaako sinua aurinkosähkö? Vastaa kyselyyn!

Kuva: HSSR Oy

Aalto-yliopisto toteuttaa taloyhtiön osakkaille aurinkosähkökyselyn kesällä 4.6.-24.8.2018. Kyselyllä kartoitetaan taloyhtiön osakkaiden kiinnostusta aurinkosähkön hankintaa kohtaan ja aurinkopaneelien ostovalmiutta, kun voimala toteutetaan taloyhtiön katolle sijoitettavana yhteisövoimalana.

Vastaaminen kestää vain muutaman minuutin! Vastaa kyselyyn tästä: https://goo.gl/forms/kLQ9m6rVtlPVqCAJ3

Kyselyn tuloksia hyödynnetään FinSolar, CO2mmunity ja Smart Energy Transition -hankkeiden tutkimuksessa ja viestinnässä. Kyselyn tulokset julkaistaan 30.8.2018.

Kiitos paljon vastauksestasi ja osallistumisestasi kuluttajatutkimukseen!

Lisätietoja:
FinSolar projektijohtaja ja -tutkija Karoliina Auvinen
karoliina.auvinen@aalto.fi, 050 4624727
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

 

Oikeustieteen gradu selvitti: Onko sähkön pientuotannon nettolaskutus mahdollista vai ei?

Sähkön pientuotannon kannattavuuden parantamiseksi on esitetty erilaisia lainsäädännöllisiä keinoja. Yhdeksi keinoksi on esitetty nettolaskutusta, jolla tarkoitetaan sähkön käyttökohteeseen sähköverkosta otetun sähkön eri hintakomponenttien eli sähköenergian hinnan, siirtomaksujen ja verojen kompensoimista sähkölaskussa toisena ajankohtana verkkoon syötetyllä sähköllä. Nettolaskutuksella tarkoitetaan pääasiassa sähkökaupan aikayksikköä pitempiin aikajaksoihin kohdistuvaa pientuotannon netotusta. Spot-markkinan nykyinen aikayksikkö on tunti ja jatkossa vartti.

Gradu tutkii sähkön eri hintakomponenttien nettolaskutuksen juridista toteuttamiskelpoisuutta nykylainsäädännön kannalta. Tutkimus on oikeusdogmaattinen eli tutkimuksen ja tulkinnan kohteena on säädetty oikeus. Pääasiallisena tutkimus- ja taustamateriaalina käytetään Suomessa ja Ruotsissa tehtyjä aikaisempia selvityksiä nettolaskutuksesta, sekä niistä annettuja eri tahojen antamia lausuntoja. Tutkimuksessa tehdään myös de lege ferenda -kannanottoja eli otetaan kantaa siihen kuinka lainsäädäntöä tulisi muuttaa, jotta nettolaskutus voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa päädytään johtopäätökseen, että joltain osin nettolaskutus on mahdollista toteuttaa nykyisen lainsäädännön puitteissa. Kaikkien komponenttien nettolaskutus ei ole mahdollista ja keskeiseksi esteeksi muodostuu harmonisoitu EU-lainsäädäntö.

Eritellysti eri komponenttien osalta tutkimuksessa päädytään seuraaviin johtopäätöksiin:

Sähköenergian osalta laki ei estä, että sähkön hinnasta sähköenergian komponentti hyvitetään sähkön pientuottajalle, kun pientuottaja syöttää sähköverkkoon tuottamaansa sähköä.

Sähköveron nettolaskutus vaikuttaa vaikealta toteuttaa, sillä energiatuotteiden valmisteverotus on pitkälti harmonisoitu Euroopan unionissa. Tämä asettaa reunaehdot, jonka puitteissa jäsenvaltion tulee asettaa sähköverotuksensa. Oikeastaan kaikissa Suomessa tehdyissä selvityksissä on tultu poikkeuksetta siihen lopputulokseen, ettei sähköveron nettolaskutus ole mahdollista EU-oikeuden takia. Missään ei ole kuitenkaan pohdittu mahdollisuutta hakea kansallista poikkeusta, jonka energiaverodirektiivin 19 artiklan ensimmäinen kohta mahdollistaa. Tällaisen vaihtoehdon mahdollisuutta ei tiettävästi ole Suomessa edes tutkittu, kuten ei myöskään energiaverodirektiivin 15 artiklan käyttöä. Ennen kuin tehdään johtopäätös sähköveron nettolaskutuksen mahdottomuudesta, tulisi siis varmistua 15 ja 19 artiklan käyttökelvottomuudesta. Sähköveron nettolaskutus vaikuttaa potentiaalisesti siis mahdolliselta.

Arvonlisäveron nettolaskutus ei ole mahdollista, koska laki yksiselitteisesti kieltää hintojen ja verojen netottamisen myytäessä ja vaihtokauppatilanteissa, mistä nettolaskutuksessa on asiallisesti juuri kysymys.

Siirtomaksun nettolaskutus on mahdollista ja voidaan toteuttaa. Se koskisi tällöin siirtomaksun muuttuvaa komponenttia ja voisi mahdollistaa netottamisen kokonaisuudessaan, jolloin pientuottajan maksettavaksi tulisi vain ostetun ja myydyn sähkön erotuksena saatavan energiamäärän siirtomaksu.

Gradu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201709295427

Kirjoittaja:

Aki Aapio, OTM
Kirjoittaja on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta lokakuussa 2017
aki.aapio@gmail.com

Blogi julkaistu: 14.12.2017

Case: Taloyhtiön aurinkosähköinvestointi Helsingin Pikku-Huopalahdessa

Kuva: HSSR Oy

Helsinkiläinen asunto-osakeyhtiö Haapalahdenkatu 11 osallistuu pilottitaloyhtiönä FinSolar taloyhtiökokeiluun. Taloyhtiön asukkaat testaavat hankkeessa aurinkosähkön hyvityslaskentamallia, joka on yhdenlainen energian internet -palvelu. Taloyhtiö on mukana kokeilussa, jotta voisi näyttää esimerkkiä ja raivata tietä muillekin pientuotannosta kiinnostuneille taloyhtiöille Suomessa.

Alle on koottu tiedot taloyhtiön hankintaprosessista, aurinkosähköjärjestelmästä, investoinnin kannattavuudesta ja aurinkoenergian käytöstä. Kuvausta täydennetään hankkeen aikana seurantatiedon ja kokemusten karttuessa.

Tekniset ja taloudelliset tiedot

Rakennuksen tiedot: As.oy Haapalahdenkatu 11 on Hitas-taloyhtiö, jossa asuu yhteensä 56 asukasta. Taloyhtiöön kuuluu 17 asunnon kerrostalo ja seitsemän asunnon rivitalo.
Aurinkoenergiajärjestelmän tiedot: Koko 8,74 kWp, sis. 33 kpl paneelia ja 12,5 kWp kolmivaiheinen invertteri. Invertteri on suurempi kuin paneelisto vaatisi. Isompi invertteri hankittiin, jotta voimalaa on helpompi laajentaa jatkossa.
Järjestelmän toimittaja ja asennusvuosi: Green Energy Finland, 2017
 Takuut: Tuotetakuu 15 vuotta, paneelien toimintatakuu ja yli 80 %:n tuottotakuu 25 vuotta, invertterin ja kiinnitysjärjestelmän takuu 10 vuotta.
Aurinkosähköjärjestelmän hankintakustannus noin (hinta määritelty 7 saadun tarjouksen perusteella), sis. paneelit, kiinnikkeet, invertterin ja asennuksen. Noin 13 000 €, sis. ALV
Investointituet:  Ei
Rahoitus: Toteutettiin taloyhtiön yhteisinvestointina, osana taloyhtiön vesikattoremonttia ja sen rahoitusta. Taloyhtiö budjetoi aurinkovoimalan hankintaa varten 23 000 euroa syksyllä 2016.
Kannattavuus: Investoinnin nettonykyarvo noin 4 000 euroa sekä aurinkosähkön omakustannushinta noin 8,7 snt/kWh 30 vuoden pitoajalla. Katso kannattavuuslaskelmat tästä.

Päätöksenteko- ja hankintaprosessi

Aurinkosähköjärjestelmän hankintaprojekti

Aurinkopaneelien hankinta toteutettiin taloyhtiössä vesikattoremontin yhteydessä. Projekti toteutettiin Helsingin Seudun Suunnittelu- ja Rakennuttajapalvelu HSSR Oy:n johdolla. HSSR Oy selvitti, kannattaisiko taloyhtiön hankkia aurinkosähköjärjestelmä sekä hoiti aurinkosähköjärjestelmän kilpailutuksen ja asennuksen valvonnan kattoremontin yhteydessä.

Rakennuslupa
Kuva: HSSR Oy

Taloyhtiön vesikattoremonttia varten haettiin Helsingin kaupungin rakennusvalvonnasta rakennuslupa. Aurinkovoimala oli mukana lupahakemuksessa yhtenä kattoremontin osana. Jo tässä vaiheessa paneelien sijoittelu oli määritelty katolle niin, että sähköjohdot ja -kytkennät voidaan tehdä mahdollisimman helposti ja asennuspaikka katolla on mahdollisimman optimaalinen auringon säteilyn ja aurinkosähkön käytön kannalta. Suunnitelmassa huomioitiin, että vesikaton lumiesteet ovat myös riittävät paneelien näkökulmasta.

Investointipäätös

Lokakuussa 2016 taloyhtiön hallitus kutsui kokoon ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa asukkaat äänestivät aurinkosähkövoimalan ostamisesta ja pilottitaloyhtiöksi ryhtymisestä. Taloyhtiö päätti lähteä mukaan pilottiin, kun vilkkaan keskustelun jälkeen enemmistö äänesti myönteisesti.

Aurinkovoimalan mitoitus ja aurinkosähkön hyödyntäminen

Taloyhtiön aurinkovoimala mitoitettiin niin, että yli 80% aurinkosähköstä kuluu taloyhtiössä kiinteistösähkön kulutukseen, kuten koneelliseen ilmanpoistoon, pesutupaan sekä porraskäytävien ja säilytystilojen valaistukseen. Alle 20% aurinkosähköstä jaetaan asukkaiden käyttöön hyvityslaskentamenetelmällä. Aurinkosähköjärjestelmän tuotto on sen verran vähäistä suhteessa koko taloyhtiön kulutukseen, että jakeluverkkoon syötettävää ylijäämäsähköä ei synny. Voimalaan hankittiin isompi invertteri, jotta voimalan kokoa voidaan myöhemmin kasvattaa asukkaiden tarpeisiin, mikäli pilotoitava hyvityslaskentamalli saa viranomaisten hyväksynnän.

Hyvityslaskentasopimus ja aurinkosähkön jakaminen asukkaille

As Oy Haapalahdenkatu 11 ja Helen Sähköverkko Oy solmivat sopimuksen aurinkosähkön hyvityslaskennasta ja jyvityksestä taloyhtiön asukkaille toukokuussa 2017. Sopimuksen hoiti taloyhtiön hallituksen valtuutuksella isännöitsijä Talohallinta Management Oy. Hyvityslaskentasopimus on voimassa toistaiseksi. FinSolar -kokeilun ajan Helen Sähköverkko Oy tarjoaa taloyhtiölle hyvityslaskentapalvelun maksutta. Kokeilun jälkeen, mikäli hyvityslaskenta saa viranomaisten hyväksynnän, energian internet -palvelun kaavailtu hinta taloyhtiölle on noin 10 euroa kuukaudessa.

Aurinkosähkön jakoperusteena on osakkeiden määrä yhtiöjärjestyksen mukaisesti, jolloin isompien asuntojen jako-osuus on suurempi kuin pienten asuntojen. Näin ei myöskään ollut tarvetta tehdä muutoksia taloyhtiön yhtiöjärjestykseen, koska aurinkosähkön jakoperuste vastaa asunto-osakelaissa ja taloyhtiön nykyisessä yhtiöjärjestyksessä määriteltyä kustannusten jakoperustetta. Mikäli taloyhtiössä olisi päädytty johonkin muuhun jakoperusteeseen, olisi se pitänyt määrittää ja päivittää taloyhtiön yhtiöjärjestykseen.

Aurinkosähköjärjestelmän verkkoonkytkentä
Kuva: Jari Kauppinen / HSSR Oy

Taloyhtiön isännöitsijä teki ennen järjestelmän asennusta ja verkkoonkytkentää sähköisen ilmoituksen pientuotannosta Helen Sähköverkko Oy:lle. GEF Oy asensi aurinkosähköjärjestelmän taloyhtiön katolle ja kytki sen tuotantoon kesäkuussa 2017.

Helen Sähköverkko Oy:n kanssa laadittiin verkkopalvelusopimuksesta erillinen pientuotannon verkkoonkytkentäsopimus niin, että siihen sisältyy myös mahdollinen pientuotannon siirto taloyhtiön kiinteistöverkosta jakeluverkkoon. Helen Sähköverkko Oy ei peri pientuotannon siirrosta maksua, vaikka sähkömarkkina-asetuksen mukaan verkkoyhtiöt voivat periä tuotannon siirrosta keskimäärin 0,07 snt/kWh vuodessa. Käytännössä Haapalahdenkatu 11 asunto-osakeyhtiön aurinkovoimala on mitoitettu niin pieneksi, ettei ylijäämää käytännössä siirry kiinteistöverkosta jakeluverkkoon edes aurinkoisina ja kirkkaina kesäpäivinä.

Sähköenergiasopimuksen päivittäminen

Kun aurinkosähköjärjestelmä oli asennettu ja kytketty verkkoon, isännöitsijä Talohallinta Management Oy ilmoitti taloyhtiön nykyiselle sähköntoimittajalle taloyhtiön ryhtymisestä pientuottajaksi. Sähköyhtiötä ei tässä vaiheessa kilpailutettu, koska taloyhtiöllä on voimassa Keravan Energia Oy:n kanssa määräaikainen sähkösopimus. Näin ollen nykyinen sähköntoimittaja päivitti sähkösopimuksen niin, että sopimus kattaa myös aurinkosähkön mahdollisen ylijäämän ostamisen. Määräaikainen sopimus päättyy vuoden 2019 lopussa, jonka jälkeen taloyhtiön sähkösopimus kilpailutetaan niin, että yhtenä lähtökohtana on saada pientuotannolla saavutettavasta ostoenergian säästöstä mahdollisimman hyvä taloudellisen hyöty.

Järjestelmän huolto

Useampi aurinkosähkötarjouksen antanut yritys tarjosi järjestelmän toimittamisen lisäksi myös sen oheen huoltosopimusta. Taloyhtiössä kuitenkin päätettiin, ettei huoltosopimusta oteta, koska aurinkosähköjärjestelmän huoltotarve on niin vähäinen. Hallitus totesi, ettei esimerkiksi lunta tai siitepölyä puhdisteta paneelien päältä erikseen vaan odotetaan, että lumi sulaa itsestään ja sadevesi puhdistaa paneelit.

Aurinkosähköjärjestelmän toimittaja GreenEnergy Finland Oy tarjosi taloyhtiölle testattavaksi GEF Vision -palvelun, josta voi tarkastella aurinkosähköjärjestelmän tuottoa lähes reaaliajassa. Näin ollen todettiin, että aurinkovoimalan tuotannon ja toiminnan tarkkailu hoidetaan itse, koska kaikki taloyhtiön asukkaat voivat tarkkailla aurinkovoimalan tuotantoa netistä. Tuotantotietojen pohjalta on mahdollista huomata, mikäli voimalaan tulisi jokin vika.

Vakuutus

Taloyhtiö on ilmoittanut aurinkosähköjärjestelmän mukaan kiinteistövakuutuksen piiriin. Aurinkovoimala ei ole vaikuttanut vakuutuksen hintaan mitenkään.

Kirjoittaja

FinSolar -hankkeen vetäjä ja tutkija Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Päivitetty: 7.11.2017

Lähteet

Kauppinen Jari. 6-10/2017. Haastattelu ja sähköpostit.
Maukkonen Nina. 8-9/2017. Haastattelu ja sähköpostit.
Nousiainen Mika. 8-9/2017. Haastattelu ja sähköpostit.

Aurinkosähköä taloyhtiöihin – mahdollistaako lait hyvityslaskentamallin?

Aurinkosähkön hyödyntäminen on nykyisin hankalaa taloyhtiön asukkaille

Aurinkosähkön hyödyntäminen taloyhtiöiden asunnoissa ei ole tällä hetkellä kannattavaa ilman mittarointimuutoksia. Verkkoyhtiöiden sähkömittarien fyysinen asennustapa estää aurinkosähköjärjestelmän kytkemisen asukkaiden käyttöön taloyhtiöissä niin, että siirtomaksut ja verot voitaisiin välttää.

Jokaisessa taloyhtiön asunnossa on oma sähkömittaus, jonka perusteella laskutetaan nykyisin energiaperusteiset siirtomaksut, sähköverot ja myynnin osuus.

Aurinkosähkön hyödyntäminen kannattaa vain mittarin takana. Suomessa aurinkosähköä on taloudellisesti järkevintä hyödyntää omassa käytössä, koska sähkömittarin taakse kytketyn aurinkovoimalan tuotanto vähentää ostosähkön määrää samaan tapaan kuin perinteinen sähkön säästäminen. Jos mittarin takana säästetään tai tuotetaan omaa energiaa, ei siitä makseta siirtoa, veroja tai myynnin osuutta.

Taloyhtiön asukkaat voivat periaatteessa hyödyntää aurinkosähköä nykyisin kahdella tavalla:

  1. jokaiselle asukkaalle rakennetaan oma voimala, joka kytketään asunnon omaan sähkömittariin kuten omakotitaloissa, tai
  2. takamittaroinnilla, jossa verkkoyhtiön sähkömittarit vaihdetaan taloyhtiön omiin sähkömittareihin ja taloyhtiön asukkaat siirtyvät yhden sähkösopimuksen alle.

Kumpikin vaihtoehto on kallis ja käytännössä hankala. Taloyhtiössä asuntokohtaisiin voimaloihin pitää hankkia kuhunkin omat invertterit. Lisäksi jokaisesta voimalasta pitää viedä omat, erilliset johdotukset sähköpääkeskuksessa sijaitseviin asuntokohtaisiin mittareihin. Näin asuntokohtaiset voimalat maksavat merkittävästi enemmän kuin yhteisvoimala. Aurinkovoimalat ovat yksikkökustannuksiltaan sitä edullisempia, mitä suurempia ne ovat.

Toisessa vaihtoehdossa verkkoyhtiöiden sähkömittarien vaihtaminen taloyhtiön asukkaiden omiin sähkömittareihin ei ole teknisesti eikä kokonaistaloudellisesti järkevää, koska asukkaat ovat jo kertaalleen maksaneet verkkoyhtiön älykkäät, etäluettavat sähkömittarit. Lisäksi mittarointimuutos edellyttää taloyhtiön osakkailta yksimielistä päätöstä, jonka saavuttaminen on käytännössä hyvin vaikeaa.

Yhteinen aurinkovoimala on kustannustehokas ratkaisu

Yhteisen aurinkovoimalan hankinnan mahdollistaa taloyhtiön hyvityslaskentamalli. Taloyhtiöiden asukkaiden yhteisvoimalaan tulee vain yksi invertteri ja johdotukset yhteen taloyhtiön mittariin. Siitä tuotanto voidaan jakaa asukkaille taloyhtiön kiinteistöverkon kautta älykkäiden sähkömittarien datan hyödyntämiseen perustuvan hyvityslaskentamenetelmän avulla.

Hyvityslaskennassa voimalan tuotanto jaetaan osakkeiden tai voimalan omistussuhteessa asunnoille. Jos tuotanto ylittää osakkaiden kulutuksen, lasketaan kiinteistöverkon ylijäämä aurinkosähkön tuotannoksi jakeluverkkoon. Tämä ylijäämä siirtyy jakeluverkkoon. Jakeluverkonhaltijan yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta veloittama siirtomaksu ei saa ylittää keskimäärin 0,07 senttiä kilowattitunnilta vuodessa.

Mahdollistaako lainsäädäntö hyvityslaskentamenetelmän?

Älykkäät sähkömittarit, aurinkovoimalat, sähköautot, kysyntäjousto ja sähkömittareiden dataan perustuvat kuluttajien internetpalvelut ovat verrattain uusia ilmiöitä energiantuotantojärjestelmässä. Lainsäädäntö ei nykyisin käsittele suoranaisesti uusien energiaratkaisujen hyödyntämistä energiayhteisöissä. Energiayhteisöt tekevät vasta tuloaan lainsäädäntöön EU:n ns. talvipaketin myötä.

FinSolar-hankkeessa selvitetään, miten taloyhtiön asukkaat voisivat energiayhteisönä hyödyntää aurinkosähköä lainsäätäjien hyväksymällä ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Tällä hetkellä on epäselvää, onko kiinteistön sisäinen hyvityslaskenta sallittu laskutusmenetelmä. Alla aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia:

  • Hyvityslaskentamallissa aurinkosähköä kulkee mittarien läpi, mutta sähkö kuitenkin pysyy taloyhtiön kiinteistöverkossa niin kauan, kun asuntojen kulutus ylittää aurinkosähkövoimalan tuotannon. Hyvityslaskenta todentaa, kuinka paljon aurinkosähkön tuotannosta täsmää taloyhtiön hyvityslaskentapalvelussa mukana olevien asukkaiden kulutukseen. Laskenta on myös mahdollista aina tarkistaa jälkikäteen, koska laskenta perustuu mittarien mittausdataan. Pitääkö taloyhtiön kiinteistöverkon sisällä tuotetusta ja kulutetusta sähkön pientuotannosta maksaa sähköverot? Voiko säännöksen tulkinnan päivittää niin, ettei vero- ja siirtomaksun taseraja kulje taloyhtiössä verkkoyhtiön yksittäisissä mittareissa vaan kiinteistöverkon ja jakeluverkon liityntäpisteessä?
    • Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta, Sähkön verottomuus 7 § (24.4.2015/501):  Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksutonta on sähkö: … 7) jonka pientuottaja on tuottanut ja jota ei luovuteta sähköverkkoon.
  • Taloyhtiöissä sähkömittarit sijaitsevat yleensä turvallisuussyistä lukitussa sähköpääkeskuksessa. Voiko kuluttajat katsoa sähkön kulutuksen ja tuotannon mittaustiedot ja laskutusperusteet internetpalvelusta tietokoneen ja mobiililaitteiden näytöltä, jos sähköisessä palvelussa mittausdataa säilytetään noin 10 vuotta?, kun …
    • Mittauslaitedirektiivi, artikla 6 sekä Valtioneuvoston asetus mittauslaitteiden olennaisista vaatimuksista, vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja teknisistä erityisvaatimuksista 21.12.2016/1432, 2 §, Olennaiset vaatimukset: Mittauslaitteen on täytettävä sitä koskevat mittauslaitedirektiivin liitteessä I säädetyt olennaiset vaatimukset.
    • Mittauslaitedirektiivi, Liite I, kohta 10. Tuloksen näyttäminen: 10.1 Tuloksen näyttäminen tapahtuu joko näytöllä tai pysyvänä tulosteena., 10.2 Tulosnäyttämän on oltava selkeä ja yksiselitteinen ja siihen on liityttävä sellaisia tunnuksia ja merkintöjä, joista käyttäjälle käy ilmi tuloksen merkityksellisyys. Näytetyn tuloksen on oltava helposti luettavissa käyttöedellytysten mukaisissa olosuhteissa. Muita lukemia voidaan näyttää edellyttäen, ettei niitä voida sekoittaa metrologisesti ohjattuihin lukemiin., 10.5 Kulutusmittauksiin tarkoitetun mittauslaitteen on oltava varustettu kuluttajan helposti ja ilman työkaluja nähtävissä olevalla metrologisesti ohjatulla näytöllä riippumatta siitä, voidaanko mittaustietoja lukea kauko-ohjatusti. Näytössä oleva lukema on mittaustulos, jonka perusteella määritetään maksettava hinta.
    • Mittauslaitedirektiivi, Liite I, kohta 11. Tiedon jatkokäsittely kaupan päättämiseksi: 11.1 Muun kuin kulutusmittauslaitteena käytettävän mittauslaitteen on tallennettava pysyvästi mittaustulos sekä kyseisen kaupan yksilöintiin liittyvät tiedot, kun a) mittaus ei ole toistettavissa, ja b) mittauslaite on tavallisesti tarkoitettu käytettäväksi toisen osapuolen poissa ollessa. 11.2 Lisäksi mittauksen päätyttyä on pyydettäessä voitava esittää pysyvä todiste mittaustuloksesta ja kaupan yksilöintiin liittyvistä tiedoista.
  • Voiko jakeluverkkoyhtiö tarjota taloyhtiöille aurinkosähkön hyvityslaskentaa maksullisena palveluna?
    • Sähkömarkkina-asetus 5 §): Siirtomaksuksi ei katsota lisäpalveluista veloitettuja maksuja. Tässä pykälässä tarkoitetaan lisäpalvelulla siirtopalvelua täydentäviä erillisiä suoritteita sekä palvelua, joka ylittää tasoltaan Suomessa jakeluverkoissa yleisesti noudatettavan palvelutason.
    • Sähkömarkkinalaki 24 §: Verkkopalvelujen myyntihintojen ja -ehtojen sekä niiden määräytymisperusteiden on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille. …Kuluttajille suunnatut myyntiehdot on lisäksi esitettävä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, eikä niihin saa sisältyä sopimusten ulkopuolisia esteitä kuluttajien oikeuksien toteutumiselle. Verkkopalvelujen hinnoittelun on oltava kokonaisuutena arvioiden kohtuullista.
  • Miten taloyhtiöiden asukkaille mahdollistetaan pientuottajina tasavertainen asema omakotitalojen asukkaisiin verrattuna?
    • Sähkömarkkinalaki 24 §, Verkkopalvelujen myyntiehtoja ja hinnoittelua koskevat yleiset säännökset: Verkkopalvelujen myyntihintojen ja -ehtojen sekä niiden määräytymisperusteiden on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille.

Jos lista on puutteellinen, niin lähetä palautetta ja täydennän sitä!

Kirjoittaja:

Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Yhteystiedot: karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. 050 4624727

Päivitetty: 6.6.2017

Lisää aiheesta:
Lähteet:

Kestääkö katto aurinkovoimalan? – katso tarkistuslista

Aurinkovoimaloiden kestävä rakentaminen – hankinnassa huomioitavia asioita

Aurinkovoimaloiden lukumäärä kasvaa vuosi vuodelta ja asennuksiin liittyviä tietopaketteja löytyy useita yksinkertaisellakin google-haulla. Ala on lähtenyt liikkeelle luonnollisesti sähkötekniikka edellä, jonka vuoksi useimmat oppaat eivät juurikaan käsittele aurinkovoimaloihin liittyvää rakennustekniikkaa. Oppaista löytyy ennemminkin avut paneeliteknisiin asioihin kuten sijoituksiin, suuntauksiin ja asennuskulmaan sekä sähköteknisiin osiin ja niiden liityntöihin.

Näistä lähtökohdista syntyi tarve rakennustekniselle diplomityölle. Teos kokoaa yhteen aurinkovoimaloiden rakennustekniset ominaisuudet sekä avaa laajemmin rakentamisen yhteydessä esiintyviä lauseita, kuten ”vedeneristyksestä on huolehdittava” ja ”katon kantavuus on varmistettava”.

Käyttöikä

Aurinkovoimaloiden rakennustekniikassa on hyvä lähteä liikkeelle rakennusalustan, useimmiten katon, käyttöiän tarkastelusta. Onko huoltotoimenpiteet suoritettu ja katon käyttöikä säilynyt odotuksien mukaisena tai onko tulevaisuudessa tiedossa isompia remontteja? Eli vastaako katon jäljellä oleva käyttöikä aurinkovoimalan oletettua 25 vuotta? Yläpohjarakenteen käyttöiäksi lasketaan useimmiten 25-50 vuotta ja vesikatteelle jopa 50 vuotta rakenteesta riippuen. Katteen todellinen kunto on hyvä kuitenkin tarkastaa kohteen katselmuksella.

Kantavuus

Asuinrakennusten kattojen kantavuus on useimmiten riittävä, mutta pystyttävä silti todistamaan. Kokemukset ovat osoittaneet, että erityisesti pientalojen kattoina käytettään jykevämpiä rakenteita, kuin mitoituksen perusteella olisi tarpeen. Lisäksi asuinrakennusten katoille sijoitettavat paneelimäärät ovat monesti vain 1/3 kattopinta-alasta. Tilanne on toinen puolestaan tasakattoisilla toimitilarakennuksilla, joiden pitkien jännevälien ja lähes koko kattopinta-alalle kertyvän lisäkuorman (aurinkovoimala + kinostuva lumi) vuoksi kantavuus tulee tarkistaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös ennen 70-lukua suunniteltuihin toimitilarakennuksiin, koska siihen aikaan muun muassa lumikuormat on laskettu nykyisiä mitoitusvaatimuksia puolet pienemmillä arvoilla. Tästä johtuen kantavuuden tarkistavat laskelmat ovat välillä osoittaneet, että rakennuksen katto tulisi vahvistaa, ennen kuin sen päälle olisi turvallista asentaa aurinkovoimalaa.

Katon kantavuus on tehokkainta varmistaa rakennuksen rakennesuunnittelijalta, mikäli se on vain mahdollista. Muutoin ulkopuolinen rakennesuunnittelija tarkistaa aurinkovoimalan tuoman lisäkuorman kantavuuden esimerkiksi mitoittamalla rakenteen uudelleen tarkoilla arvoilla. Yksi tapa voi olla myös tarkistaa katon alkuperäisessä mitoituksessa huomioidut varaukset (kg/m2) ilmanvaihtokoneille tai muille kattoon tulleille ripustuksille. Mikäli näitä niin sanottuja kattoripustusten varauksia ei ole käytössä kuin murto-osa suunnitellusta, voi sieltä löytyä aurinkovoimalan tuoman lisäkuorman kantavuus.

Vedeneristys ja katon pehmeys

Vastuullisimmat aurinkovoimaloiden toimittajat osoittavat tarjouksissaan automaattisesti vedeneristystavan, mikäli asennus vaatii läpivientejä kattorakenteisiin. Yleisimmin käytetään kumitiivisteitä läpiviennin ympärillä sekä bitumikerrosten lisäämistä. Bitumikerroksien ja muovimattojen lisääminen on suositeltavaa myös telineprofiilien ja kaapelihyllyjen jalustojen alle, joiden terävät reunat voivat vahingoittaa erityisesti bitumikattoa.

Lisäkerrokset parantavat katon kestävyyttä myös painumien kohdalla, joihin kertyvä vesi ja roskat lisäävät mikrobikannan kasvua, joka hiljalleen vahingoittaa bitumikatetta. Erityisen pehmeillä katoilla myös telineprofiilin leveyttä voidaan tapauskohtaisesti suurentaa, jotta aurinkosähköjärjestelmän paino jakautuu suuremmalle alalle ja painumat pienenevät.

Ihanteellisinta olisi sijoittaa telineprofiilit vesien juoksusuuntien eli kattokaatojen suuntaisesti. Mikäli se ei kuitenkaan ole mahdollista, tulisi kattopinnalla makaavat telineprofiilit katkaista muutaman metrin välein. Osien väliin tulee jättää vähintään muutaman senttimetrin levyinen rako, jotta vesi ja roskat pääsevät kulkemaan kattokaivoihin, eivätkä kerry telineprofiilien vierustoille. Myöskään kattokaivoja ei saa peittää järjestelmän osille, jotta niiden toimivuus ei esty ja niiden huoltotoimenpiteet on mahdollista suorittaa.

Työmaatoiminta

Suuret kattopinnat ovat houkuttelevia varastointialustoja, mutta kattoa ei saisi käyttää varsinaisena työmaa-alustana. Ylimääräistä kulkua katolla tulisi välttää eikä katolle tule säilöä työvälineitä ja järjestelmän osia. Nämä voivat aiheuttaa riskin katon kantavuudelle tai vahingoittaa kattopintaa putoillessaan tai siirtyessään tuulen vaikutuksesta. Tuulen vuoksi myös painoperusteisessa asennuksessa on painojen paikalla pysyvyys varmistettava, jotta painot eivät putoillessaan/siirtyessään riko katetta.

Paloturvallisuus

Tuuletusvälillä on merkitystä paneelien hyötysuhteeseen, mutta myös katon kestävyyteen. Tuuletusväli mahdollistaa lumen ja roskien kulkeutumisen pois paneelien alta. Roskien kertyminen paneelien alle voi Suomessakin aiheuttaa tulipalovaaran. Lisäksi paloturvallisuussyistä tulee rakennuksen reunoille jättää vähintään metrin kulkutila huoltotoimille sekä palokunnalle. Samaa metrin sääntöä on tarpeen käyttää myös savunpoistoluukkujen läheisyydessä, jottei niiden toiminta esty. Aurinkovoimalasta tulee lisäksi tiedottaa palokuntaa, ja järjestelmän osat on merkittävä selkeästi tarroin. Palokunnalle tulee ilmoittaa muun muassa kulkuväylät sekä aurinkovoimalan irtikytkennän sijainti.

Materiaalit

Järjestelmän teline- ja kiinnitysosien tulisi olla samaa materiaalia, jotta galvaaniselta korroosiolta vältyttäisiin. Mikäli osissa on käytetty eri metalleja, ne alkavat jalousasteisiin perustuen syövyttämään toisiaan, jolloin osien käyttöikä luonnollisesti laskee.

Yhteenveto

Kuten tekstistä huomataan, selkeitä yleistyksiä on hyvin haastava tehdä. Kattorakenteet ovat eri kohteissa erilaiset, kuten myös aurinkosähköjärjestelmät, joten kokonaisuus on jokaisessa kohteessa erilainen. Laitetoimittajat ovat kuitenkin alansa ammattilaisia ja osaavat suositella optimaalisimmat kokonaisuudet jokaiselle kohteelle.

Alle on vielä koottu tarkistuslistaksi tärkeimmät pointit tästä tekstistä. Tarkempi listaus on diplomityön liitteenä 1. Nämä asiat huomioimalla aurinkovoimalan hankinnassa, voi huolettomammin nauttia säällä kuin säällä investoinnistaan uusiutuvaan energiaan!

Tarkistuslista:

  • Käyttöiät
  • Kantavuus, erityisesti toimitilarakennukset
  • Vedeneristys
  • Telineprofiilien suunta suhteessa kattokaatoihin
  • Katon pehmeys
  • Tuuletusväli
  • Kattokaivojen ja savunpoistoluukkujen toiminta ei esty
  • Muuta: metallien jalousasteet, painojen paikallapysyvyys, kulkuväylät

Kiitokset mielenkiinnosta ja vastuullisesta asenteesta kohti aurinkovoimaloiden kestävää rakentamista!

Kirjoittaja:

Diplomi-insinööri Krista Jaatinen

Päivitetty: 26.4.2017

Lisätietoja:

Jaatinen Krista. 2016. Diplomityö: Aurinkovoimaloiden rakentamisen tehostaminen. Tampereen teknillinen yliopisto. Saatavissa: https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/24192/Jaatinen.pdf?sequence=3

Energiajärjestelmien EROI-lukujen tulkinta edellyttää kriittisyyttä

Uuden energiamuodon tehokkuutta ja ilmastoystävällisyyttä mitattaessa on keskeistä selvittää objektiivisesti ja tarkasti, mikä on kyseisen energiamuodon EROI (Energy return on investment). EROI-arvo kertoo, miten paljon energiajärjestelmän valmistus, ylläpito ja purkaminen kuluttavat energiaa (EI=investoitu energia) suhteessa järjestelmän elinkaaren aikana tuotettuun energian määrään (ER).

R := ER/ EI .

Mikäli EROI tunnusluku R on suurempi kuin yksi, laitteisto tuottaa tällöin elinkaarensa aikana enemmän energiaa kuin mitä kuluttaa.

EROI-luku ei ole yksinään luotettava mittari eri energianlähteiden vertailuun. Eri tutkimusten tuloksina saadut EROI arvot vaihtelevat huomattavasti keskenään. Laskentaan liittyy huomattava määrä taustaoletuksia, jotka usein vaihtelevat eri tutkimusten ja tutkijoiden kesken. Eroja saattaa selittää tekijöiden erilaiset ideologiset tai taloudelliset pyrkimykset (Gupta & Hall, 2011). Energiajärjestelmän EROI-arvon suuruuteen näyttää vaikuttavan huomattavan paljon se, keneltä asiaa kysyy, mikä teknologia laskelmissa oletetaan, minkä tuotantovaiheiden energiankulutus on laskelmissa otettu huomioon ja mikä on järjestelmän oletettu elinikä ja sijainti. Täten EROI laskelmien tulkinta edellyttää aina perehtymistä tutkimukseen ja laskelmien taustaoletuksiin. Kansainvälisiä keskimääräisiä EROI lukuja on eri energialähteille haastava laskea, sillä kaikilla energiantuotantomailla ei ole julkista ja luotettavaa dataa koko energiantuotannostaan (Gupta & Hall, 2011). EROI-luku on vain yksi mittari energiantuotannon ympäristöystävällisyyttä arvioitaessa. Esimerkiksi elinkaaren aikana koituvien ulkoisvaikutusten kuten kasvihuonepäästöjen tai vesistöjen saastumisen ongelmia ei ole huomioitu laskennassa.

Perehdyin kolmeen artikkeliin, missä käsiteltiin EROI-arvoja uusiutuville (aurinkoenergialle, tuulelle ja biokaasulle) sekä uusiutumattomille (ydinvoimalle, hiilelle ja öljylle) energiamuodoille. Artikkeleiden laatijat eivät itse olleet keränneet tilastoja EROI-lukujen määrittämiseksi, mutta he analysoivat laskettuja arvoja tai korjasivat aiemmin tehtyjä tutkimustuloksia. Ympäristötalouden tutkijat Stephen B. Balogh, Charles A.S. Hall ja Jessica G. Lambert (2013) laskivat keskiarvoja eri tutkimuksissa ilmoitetuille EROI-arvoille. Ydinfysiikan tutkija Daniel Weißbach kollegoineen perusti EROI laskelmansa useiden eri lähteiden arvoille. Artikkelin suhtautuminen uusiutuvia energiamuotoja kohtaan on kriittinen ja Weißbach et. al päätyivät pienempiin EROI-arvoihin aurinko- ja tuulivoimalle, kuin useimmat muut julkaisut. Kolmas tutkimusartikkeli perustuu Stanford Universityn Global Climate and Energy Projectin tuloksiin. Sally M. Bensonin ja Michael Dalen artikkelissa (2013) arvioitiin aurinkoenergialle kaikista suurimmat EROI-lukemat.

Energiamuotojen EROI-lukujen vertailua

Fossiilisten polttoaineiden EROI lukemat olivat kaikissa luetuissa artikkeleissa korkeita. Globaalilla tasolla mitattuna öljyllä ja kaasulla EROI lukemat ovat keskimäärin luokkaa 20/1, vaikkakin vuonna 1995 kyseinen suhdeluku oli vieläkin suurempi, noin 30/1. Toisella tärkeällä fossiilisella polttoaineella hiilellä vastaava luku on puolestaan 46/1. (Hall, Lambert ja Stephen, 2013) Weißbach et. al. arvioivat hiilen EROI-arvon alemmaksi, lukemaan 29/1.

Ydinvoiman EROI-arvosta tehty analyysi (otos 33 artikkelia) antaa energiamuodolle noin 14/1 suuruisen luvun. Ydinvoiman EROI-arvoa laskee uraanin rikastaminen, mikä on erittäin energiaintensiivistä. EROI-luku voi kuitenkin olla suurempi uudemmilla teknologioilla, mistä on olemassa vielä vähän tietoa (Balogh, Hall, Lambert, 2013). Ydinvoimatutkija Daniel Weißbachin tutkimusryhmä arvioi ydinvoiman EROI:n olevan luokkaa 75/1, mikä on korkea verrattuna Balogh et. al. tulokseen 14/1. Korkeaa lukua selittää se, että Weißbach et. al. ovat arvioineet luvun uusimman teknologian mukaan ja laskelmista on jätetty pois vanhoja ydinenergialaitoksia.

Balogh, Hall ja Lambert analysoivat myös bioenergiaa, tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa. Lukuisista bioenergia lähteistä saatavalle etanolille laskettiin EROI-arvo, jonka 74 lähteen keskiarvo oli 5/1 (Hall et. al, 2013). Tulos on kuitenkin hieman ylöspäin vinoutunut, sillä otoksessa oli useampi otoksen keskimääräistä EROI-lukua suurempi havainto. Weißbach et. al puolestaan arvioivat bioenergian EROI luvun hieman alemmaksi päätyen lukuun 3,5/1.

Tuulivoimalle analyysi (Balogh et. al) antoi puolestaan melko suuret EROI-arvot, joiden keskiarvo oli noin 18/1‒20/1. Tutkijat kuitenkin toteavat, että käytännössä lukemat saattavat olla pienempiä, koska tuulivoiman toimitusepävarmuus edellyttää usein esimerkiksi akuston käyttöä. Weißbach et. al (2013) taas laskivat tuulivoiman EROI:n olevan luokkaa 16/1. Hän painotti, että niin tuuli kuin aurinkovoimassa järjestelmän sijainti vaikuttaa merkittävästi EROI-arvoihin.

Aurinkosähköjärjestelmien vertailu muihin energiajärjestelmiin oli Baloghin, Hallin ja Lambertin (2013) mukaan vaikeata, sillä monissa artikkeleissa EROI-arvojen laskemisessa käytettiin usein haastavia parametrejä ja metodologioita, jotka vaihtelivat huomattavasti eri tutkimusten välillä. Näistä ongelmista huolimatta analyysi antoi aurinkoenergialle EROI-arvon 10/1.

Weißbach puolestaan arvio aurinkosähköjärjestelmille EROI-arvoksi 4/1 olettaen järjestelmän sijainniksi Pohjois-Saksan ja eliniäksi 25 vuotta. Aurinkolämmölle samassa artikkelissa arvioitiin puolestaan 30 vuoden elinikä ja sijainniksi Marocco, jolloin EROI-luvuksi saatiin 21/1. Tutkimus siis paljastaa miten iso osuus sijainnin ja käyttöiän valinnalla on uusiutuvien EROI-arvoille.

Bensonin ja Dalen (2013) julkaisussa aurinkoenergialle esitetään yhtä korkeita EROI-lukuja kuin hiilelle. Global Climate and Energy Prjoect:in mukaan aurinkosähköjärjestelemän EROI voisi olla kaikista tehokkaimmilla järjestelmillä niinkin korkea kuin 25/1.

Luettujen artikkelien perusteella EROI-luku on kiistanalainen mittari, joka ei tarjoa yksiselitteistä mittapuuta kokonaistaloudelliseen energiataloudelliseen tarkasteluun. EROI-lukuja tarkasteltaessa on erityisen tärkeää huomioida tutkimusten taustaoletukset ja käyttää rinnalla myös muita elinkaarivaikutusten mittareita.

Kirjoittaja:

Julia Müller, 2015

Lue myös: http://www.finsolar.net/aurinkoenergia/ymparistovaikutukset/

 

Lähteet:

Czerski K., Gottlieb S., Gottlieb S., Hussein A., Weißbach D. Energy intensities, EROIs, and energy payback times of electricity genergating power plants. 2013. (http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360544213000492).

Balogh Stephen, Hall Charles, Lambert Jessica. 2013. EROI of different fuels and the implications for society. Energy Policy 64. Sivut 141‒152. (http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301421513003856).

Benson Sally ja Dale Michel. 2013. Energy Balance of the Global Photovoltaic (PV) Industry . Is the PV Industry a Net Electricity Producer?. Sivut 3482‒3489. Environmental Science & Technology, 47. (http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/es3038824).

Gupta Ajay, Hall Charles. 2011. A Review of the Past and Current State of EROI Data. Sivut 1796‒1809. Sustainability Review. (http://www.mdpi.com/2071-1050/3/10/1796/htm).